1. Eliökunnan neljä pääryhmää

Monenlaisia eläviä!

koralli_shutterstock_89290870_p.jpg

Koralliriutan eliökuntaa. Selkärankaisia ovat kilpikonna (matelija) ja kalat. Koralliriutta muodostuu selkärangattomien eläinten tukirangoista. Niissä elää leviä, alkeellisia kasveja.

Luvun tavoitteet

Tavoitteena on oppia eliökunnan pääryhmät ja niiden piirteet
 
Bakteerit
  • yksisoluisia alkeellisia eliöitä
Kasvit
  • ovat tuottajia: niiden solujen viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttämistä
  • sammalet ovat alkeellisia kasveja: ei johtosolukkoa, ei juuria, ei kukkia
  • saniaiset ovat itiökasveja: ei kukkia vaan lisääntyvät itiöiden avulla
  • siemen- eli kukkakasvit ovat kehittyneimpiä kasveja
Sienet
  • lisääntyvät itiöillä
  • eivät pysty yhteyttämään
  • elävät puiden kanssa yhteiselämää (symbioosi) tai ovat loisia tai hajottajia
Eläimet

Bakteerit

bakteeri_shutterstock_3105764.jpg
Eliökunnan muodostavat kaikki elävät eliöt. Ne voidaan jakaa neljään pääryhmään: bakteerit, sienet, kasvit ja eläimet.
Bakteerit ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia eliöitä. Niitä on lähes kaikkialla: vesissä, maassa, meidän iholla ja suolistossakin! Osa bakteereista elää loisina, osa hajottajina.
Eräät bakteerit ovat kiusallisia tai jopa vaarallisia, sillä ne aiheuttavat sairauksia.
Bakteerien lisääntyminen on yksinkertaista ja nopeaa: bakteerisolu jakautuu jopa muutaman kymmenen minuutin välein! Niinpä tunnissa on voinut yhdestä bakteerisolusta kehittyä jo kymmeniä bakteerisoluja.

Lisätietoa bakteereista.

Sienet

punakarpassieni_sveistola.JPG
 
Sienet poikkeavat kasveista monin tavoin.
 
Sienillä ei ole juurta, vartta eikä lehtiä, vaan sieni muodostuu kokonaisuudessaan sienirihmastosta.
 
Sienen soluissa ei ole yhteyttämisen mahdollistavia viherhiukkasia. Sienet elävätkin kasvien tuottaman energian avulla.
 
Osa sienistä elää symbioosissa puiden kanssa, osa hajottaa kuolleita kasveja.
 
Helttasienet, kuten kuvan punainen kärpässieni, on tunnetuimpia sieniä. Sieniä on kuitenkin hyvin monenlaisia. Muun muassa käävät ovat sieniä.
 
 

Kasvisolu

kasvisolu_osat.jpg
 
Kasvit koostuvat monista soluista.
 
Solun eri osilla on eri tehtävät:
  • soluseinä tukee solua
  • solukalvo valikoi aineita solun sisälle
  • solulimassa tapahtuu tärkeitä reaktioita
  • solunesterakkulaan solu voi varastoida vettä
  • tuma on solun "aivot"
  • viherhiukkasissa tapahtuu yhtettäminen.
 

Kasvin rakenne

kasvinosat2_shutterstock_109490915.jpgKasvien pääosat ovat juuri, varsi ja lehdet.
 
Juurella kasvi kiinnittyy maahan.
 
Varrellaan kasvi kurottaa kohti valoa, jota se tarvitsee yhteyttämiseen.
 
Lehdissä tapahtuu yhteyttäminen. Yhteyttämisessä kasvi valmistaa ilman hiilidioksidista ja vedestä auringon valon avulla sokeria ja happea. Sokerin avulla kasvaa ja lisääntyy.
 
Kukkakasvien kukissa valmistuu pölytyksen seurauksena siemeniä. Kukkakasveja kutsutaankin myös siemenkasveiksi. Itiökasveissa ei ole kukkia, vaan ne lisääntyvät itiöiden avulla. 

Kertaa puun rakenne ja toiminta.

Eläimet

elainsolu_perusosat.jpg
 
Eläimet ovat monisoluisia eliöitä, jotka pystyvät liikkumaan. 
 
Eläimet rakentuvat kasvien tavoin soluista. Eläinsolussa ei ole soluseinää eikä viherhiukkasia. 
 
 
Eläimet lisääntyvät sukusolujen välityksellä: siittiösolu hedelmöittää munasolun, josta alkaa kehittyä uusi yksilö. Eliökunnassa on kuitenkin lähes aina poikkeuksia: osa eläimistä pystyy lisääntymään myös "monistumalla". Esimerkiksi pohjaan kiinnittynyt meduusa pystyy tuottamaan itsestään kopioita. Monien lajien naaraat voivat tuottaa jälkeläisiä hedelmöittymättömistä munasoluista (esimerkiksi kirvat).
 
Eläinkunnassa on miljoonia erilaisia lajeja. Perehdymme suurempiin eläinkunnan ryhmiin seuraavissa luvuissa.
 
 

Virukset eivät kuulu eliökuntaan

virus_shutterstock_87280036.jpg
 
 
Virukset eivät kuulu lainkaan eliökuntaan. Ne eivät siis edes ole alkueliöitä, sillä virukset eivät pysty elämään lainkaan itsenäistä elämää.
 
Monet virukset aiheuttavat sairauksia. Esimerkiksi influenssa-virus tunkeutuu soluihimme ja lisääntyy niissä aiheuttaen kuumetta ja nuhaa.
 

Virukset ovat niin pieniä että niitä mahtuu yhteen soluun tuhansia.

 
 
 

Lisätieto: alkueliöt

tohvelielain_shutterstock_92793049.jpg
 
Maapallolla elää sieniä, kasveja ja eläimiä yksinkertaisempia yksisoluisia eliöitä. Koska niitä on vaikea luokitella kasveiksi, sieniksi tai eläimiksi, niitä kutsutaan nimityksellä "alkueliöt".
 
Alkueliöt eivät ole sukua keskenään. Alkueliöitä ovat muun muassa monet sairauksia aiheuttavat mikroskooppisen pienet eliöt kuten malarialoisio sekä ameba.
 

Valokuvan tohvelieläin on alkueliö. Se on yksisoluinen vesien eliö.