4. Muinaisia eläimiä

Elämää muinoin

evoluutio_hirmuliskot_shutterstock_155406656_p.jpg

Maalaus elämän keskiajalta, yli 100 miljoonan vuoden takaisesta ajasta. Ilmasto oli lämmin. Suurimmat eläimet olivat jättiläsmäisiä matelijoita, hirmusliskoja. Niiden elämästä olemme saaneet tietoa fossiilien avulla.

Fossiilit

ammoniitti_fossiili_shutterstock_5393839.jpg
 
Suuri osa maapallolla eläneistä eliölajeista on kuollut sukupuuttoon. Eräistä sukupuuttoon kuolleista lajeista tiedetään niistä kallioperään jääneiden fossiilien perusteella. Fossiili on eliön kivettynyt jäänne: Eliön osat ovat korvautuneet kivellä ja eliöstä on syntynyt näin kivinen kopio.
 
Joskus voi kuolut eliö säilyä sellaisenaankin pitkiä aikoja. Esimerkiksi Siperian soiden turvekerroksista on löydetty tuhansia vuosia vanhoja mammuttien raatoja, joista on vielä ollut erotettavissa elimet ja karvoitus.
 
Kaikista kuolleista eläimistä ja kasveista ei synny fossiileja. Miljoonia vuosia sitten kasvaneista rehevistä metsistä ovat muistona suuret kivihiilikerrostumat. Öljy- ja maakaasuesiintymätkin ovat vanhojen eläinten ja kasvien jäänteistä syntynyttä nestettä ja kaasua. Kivihiiltä, öljyä ja maakaasua kutsutaan syntytapansa perusteella fossiilisiksi polttoaineiksi.
 
Suurimmasta osasta kuolleista eliöistä ei jää mitään merkkiä tuleville sukupolville, sillä hajottajat hajottavat normaalisti kuolleet eliöt nopeasti ravinteiksi.
Mikäli eläimellä on ollut kova ulkoinen tukiranka, on se fossiloitunut todennäköisemmin kuin pehmeämmän tukirangan omaava laji.
 
Valokuvassa on muinaisen nilviäisien, ammoniitin, fossiili. Sillä on ollut kova suojaava kuori.
 

Hirmuliskot

dinosaruksen_fossiili_shutterstock_1977354.jpg
 
Hirmuliskot eli dinosaurukset ovat tunnetuimpia sukupuuttoon kuolleita eläimiä. Ne elivät noin sata miljoonaa vuotta sitten. Silloin maapallon ilmasto oli nykyistä lämpimämpi. Kasvit kasvoivat hyvin, ja vaihtolämpöisillä matelijoilla, kuten hirmuliskoilla, oli mahdollisuus menestyä. Nisäkkäitä ei tähän aikaan elänyt lainkaan. Niinpä elokuvat, joissa ihminen taistelee hirmuliskoja vastaan, ovat täysin keksittyjä.
 
Osa matelijoista kehittyi suurikokoisiksi lajeiksi. Osa näistä valtavista liskoista oli kasvinsyöjiä, osa lihansyöjiä. Lentoliskot oppivat lentämään, eräät lajit elivät merissä.
 
Hirmuliskot kuolivat sukupuuttoon noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Syynä oli maapalloon osunut meteoriitti, jonka nostattama pölypilvi esti Auringon säteiden pääsyn maan pinnalle pitkäksi aikaa. Kun kasvit eivät saaneet valoa, ne eivät pystyneet yhteyttämään. Tästä syystä isoille kasvinsyöjille ei ollut ruokaa. Koska myös ilmasto viileni, vaihtolämpöisten liskojen liikkuminen muuttui hankalaksi. Vähitellen kaikki hirmuliskolajit kuolivat sukupuuttoon.
 
Meteoriitin aiheuttamasta viileästä kaudesta selvisivät hengissä matelijoista kilpikonnat, krokotiilit, liskot ja käärmeet.
 
 
 
 
 

Kotitehtävä




a) Mikä on fossiili?

b) Mitä fossiilien avulla tiedetään muinaisesta elämästä?

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.