8. Kulutus, ympäristö ja etiikka

Ruoan ympäristövaikutukset

Kulutuksemme ympäristövaikutuksista ruoalla on aivan keskeinen osa. Runsas kolmannes kaikista kuluttajan aiheuttamista ympäristövaikutuksista tulee ruoan kautta. Ilmastonmuutoksen osalta vaikutus on hieman alle kolmannes, mutta rehevöittävien päästöjen osalta jopa puolet. Ruoankin ympäristövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon koko elinkaari. Siihen sisältyy monia vaiheita, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. Keskeisiä elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi: Ruoan hiilijalanjälki.png 
  • lannoituksen aiheuttama maaperän typpioksiduulipäästö (voimakas kasvihuonekaasu)
  • märehtijöiden ruoansulatuksen ja eläinten lannankäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt
  • eläinten rehuna käytettyjen kasvien viljely ja käsittely
  • tuotantoeläinten ravinnonkäytön hyötysuhde = ekologinen tehokkuus
  • lannoitteiden valmistuksen päästöt
  • alkutuotannon ja jalostuksen energiankulutus
  • raaka-aine- ja ruokahävikki ketjun kaikissa vaiheissa
  • kaupan kylmäketjut
Yksi keskeisimmistä ruoan ympäristövaikutuksiin vaikuttavista tekijöistä on lihan ja eläintuotteiden osuus. Ympäristövaikutusten kannalta on sitä parempi mitä suurempi osuus ravinnostamme on kasveista peräisin. Esimerkiksi hehtaarin pellolta voidaan saada vehnää liki 4000 kg, tai perunoita yli 25 000 kg. Jos söisit puoli kiloa perunoita päivässä, määrä riittäisi 136 vuodeksi. Jos pellolla tuotettu ravinto syötetäänkin ensin eläimille, ja käytetään itse eläimet ravinnoksi, ravinnon riittävyys romahtaa. Esimerkiksi lehmä pystyy muuttamaan syömästään ravinnosta alle 10 % omiksi kudoksikseen ja maidoksi. Näin ollen yli 90 % pellon tuotannosta menee ruokaa tarvitsevien ihmisten kannalta hukkaan, lannaksi, eläimen lämmöksi ja elintoiminnoiksi sekä liikkeeksi. Tuo vajaa 10 % on lehmän ekologinen tehokkuus.  Tästäkin menee vielä osa hukkaan, sillä lehmässä on suuri massa luita, nahkaa ja sisäelimiä, joita ei syödä. Kun vielä otetaan huomioon kotieläintuotannon kasvihuonekaasupäästöt ja tuotantoon kulunut energia, voidaan huomata, että kasviravintoa käytettäessä ruoka sekä riittäisi paremmin että tuottaisi vähemmän päästöjä.
Ravintona käytettävien eläinten ekologisissa tehokkuuksissa on suuria eroja. Esimerkiksi siipikarja vaatii saman lihamäärän tuottamiseen vain noin puolet sikojen ja noin neljäsosan nautojen rehumäärästä. Kaikkein tehokkaimpia olisivat vaihtolämpöiset eläimet, sillä ne eivät hukkaa energiaa lämmöntuotantoon. Esimerkiksi kalat, äyriäiset ja hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä.

Kuten ylläolevasta listastakin käy ilmi, ruoan ympäristövaikutuksiin vaikuttaa moni muukin asia kuin lihan syönti. Eri lajien tuotannon ja pyynnin ympäristövaikutukset ovat erilaisia, tuotantotavoilla on eroja, ja sekin vaikuttaa, missä tuotanto tapahtuu. Jos syömme kaukana tuotettua ruokaa, kuljetuksen ympäristövaikutukset kasvavat. Joidenkin tuotteiden kasvatus voi uhata sademetsiä. Monissa maissa käytetään ympäristölle ja terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Monet kalalajit ovat liikapyynnin kohteena, ja pyynti voi uhata esimerkiksi delfiinejä tai koralleja.

Ravinnon alkuperästä riippumatta keskeinen ympäristörasite on ruoan hävikki. Sitä tapahtuu kaikissa ruokaketjun vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa tuhlataan vuodessa noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Sen ilmastovaikutukset ovat yhtä suuret kuin 100 000 autolla. Henkeä kohti laskettuna roskiin menee 20 - 30 kg ruokaa. Samaa ilmenee muissakin maissa. Aalto-yliopistossa tehtyjen laskelmien mukaan pelkästään puolittamalla maailman ruokahävikki voitaisiin ruokkia miljardi ihmistä. Ruoan katoaminen roskiin nostaa tarpeettomasti myös ruoan hintaa, mikä nykyisin on merkittävä nälän aiheuttaja. Ruokahävikki on siis myös suuri sosiaalinen ongelma.

Syöminen tapahtuu pääosin kotitalouksissa. Itse valitsemme, mitä ruokakoreihimme päätyy. Itse myös vaikutamme siihen, meneekö ruokaa hukkaan. Voimme siis  itse vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiset ympäristövaikutukset ruoasta koituu. Keinoja ovat esimerkiksi:
  • suosi lähellä tuotettuja elintarvikkeita
  • enemmän kasviksia, vähemmän lihaa
  • siipikarjaa mieluummin kuin sikaa tai nautaa
  • kotimaisia kaloja
  • riisin sijaan perunaa
  • suosi luomua
  • suunnittele ruokalistat ja ostokset etukäteen
  • tee ruoka itse, vältä eineksiä
  • vältä turhia pakkauksia
Yksi erityinen esimerkki elintarvikealan turhasta ympäristörasituksesta on pullovesi. Suomeen tuodaan satojatuhansia, ehkä jopa miljoona litraa pullotettua vettä ulkomailta. Ilmiölle on vaikea keksiä järkevää syytä, sillä tutkittaessa asiaa on toistuvasti havaittu suomalaisen hanaveden olevan laadultaan pullovettä parempaa. Pullovesi on halvimmillaankin kymmeniä kertoja hanavettä kalliimpaa. Lisäksi öljystä valmistetut muovipullot rasittavat ympäristöä, kuten myös pullojen kuljetus kauppoihin ja kaupasta kotiin. Säästä siis rahaa ja ympäristöä, ja täytä juomapullosi hanasta.