Muita oppilashuollollisia täsmennyksiä

Naakan koulun oppilashuolto

1. Naakan koulun yhteisöllinen oppilashuolto

Naakan koulussa oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisöllisenä oppilashuoltona. Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä koulun toimintakulttuuriin kuuluvia toimenpiteitä, joilla koko kouluyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Tavoitteena on esimerkiksi pitää eri oppiaineiden opetusryhmät kooltaan kohtuullisina. Näin pyritään turvaamaan tuen tarpeiden varhainen huomaaminen.
Naakan koulussa yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttaa yhtenä toimijana yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, vararehtori, oppilaanohjaaja, erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja, oppilashuollon psykologi ja koulukuraattori. Tarvittaessa kutsutaan paikalle muita asiaan liittyviä tahoja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Lukuvuoden alussa suunnitellaan lukuvuoden toimintaa ja toukokuussa arvoidaan päättynyttä lukuvuotta oppilashuollon näkökulmasta.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän pääasiallisena tehtävänä on vastata Naakan koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista sekä huolehtia kouluyhteisön kaikkinaisesta hyvinvoinnista. Naakan koulun oppilashuoltoryhmä omalta osaltaan vastaa koulun yhteisöllisestä oppilashuollosta osallistaen koulun muuta henkilökuntaa, oppilaita sekä huoltajia. Oppilashuoltoryhmällä ei ole koulussa hallinnollista päätösvaltaa, vain asiantuntijuuteen perustuva mahdollisuus esittää näkemyksiä ja ehdotuksia.


2. Naakan koulun yksilöllinen oppilashuolto

Yksilöllistä oppilashuoltoa on kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin, oppilashuollon psykologin ja monialaisen asiantuntijaryhmän yksittäiselle oppilaalle antama palvelu. Oppilashuollon palveluiden vastaanottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää oppilasta käyttämästä oppilashuollon palveluita.


3. Naakan koulun moniammatillinen asiantuntijaryhmä

Keskeinen yksilöllisen oppilashuollon toimintamuoto on tapauskohtaisesti kokoontuva monialainen asiantuntijaryhmä, johon osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa ja tarpeen mukaan opettajia ja oppilashuollon henkilökuntaa. Asiantuntijaryhmä voidaan kutsua koolle tilanteissa, joissa oppilaasta herää huoli esimerkiksi runsaiden poissaolojen vuoksi. Tarvittaessa asiantuntijaryhmään voidaan kutsua mukaan edustus esimerkiksi perheneuvolasta tai lastensuojelusta. Tällöin asiantuntijaryhmän kokoontumiseen pyydetään huoltajan kirjallinen suostumus.

Asiantuntijaryhmästä laaditaan muistio Wilma-järjestelmään. Muistion näkevät ainoastaan kyseiseen asiantuntijaryhmään osallistuneet henkilöt. Oppilashuollon edustajat kirjaavat oppilashuoltokertomukset, joista muodostuu erillinen oppilashuoltorekisteri, jonka ylläpidosta vastaa Valkeakosken kaupungin kasvatus- ja opetustoimi

4. Ratkaisukeskeinen menetelmä (NEPSY)

Ratkaisukeskeinen valmennus (koulukoutsaus) on suunniteltua, tavoitteellista ja kuntouttavaa toimintaa, joka perustuu oppilaan tuen tarpeisiin. Koulukoutsi etsii oppilaan omasta kokemuksesta voimavaroja, vahvuuksia, toiveita ja haaveita, joiden avulla edetään pienin askelin kohti myönteistä elämänpolkua. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys edistää myönteisellä tavalla oppilaan käsitystä itsestään sekä omista kyvyistään selvitä. Valmennuksessa ongelmien sijaan huomion kohteeksi nostetaan hyvä tulevaisuus ja tavoitteet.

Ongelma tai pulma muutetaan tavoitteeksi, jolloin ongelmapuhe muuttuu tavoitepuheeksi. Konkreettinen tavoite etsitään yhdessä oppilaan kanssa, jolloin hän myös sitoutuu siihen paremmin. Valmennuksen avulla oppilaan on mahdollista päästä eroon alisuoriutumisesta ja ei-toimivista toimintamalleista sekä oppia uusia toimintatapoja sekä käyttäytymismalleja.


5. Myöhästymisistä ja poissaoloista seuraavat toimenpiteet Naakan koulussa

Myöhästymiset:

- Tunnin aamupoissaolo katsotaan poissaoloksi.
- Oppilas voidaan määrätä korvaamaan aamutunnin poissaolon koulutyön päätyttyä laiskanläksynä (tukiparkki). Asia merkitään Wilmaan ja tiedotetaan kotiin.
- Viidestä myöhästymisestä seuraa LV:n kasvatuskeskustelu oppilaan kanssa / ilmoitetaan huoltajalle.
- Kymmenestä myöhästymisestä seuraa yksi tunti jälki-istuntoa.
- 15 myöhästymistä lukukauden aikana johtaa huoltajan kutsumiseen koululle.
- 20 myöhästymisestä ja sen ylittämisestä seuraa rehtorin puhuttelut perjantaina koulutyön päätyttyä. Tilanne tiedotetaan myös moniammatilliselle oppilashuoltotiimille. Oppilaalle voidaan määrätä myös jälki-istuntorangaistus.
- Lukukausien taite katkaisee myöhästymisten laskennan.

Poissaolot:

- Huoltajan tulee mahdollisimman reaaliaikaisesti antaa selvitys oppilaan poissaoloista (wilmaan).
- Huoltajan on wilmassa osoitettava poissaoloperuste. Oppilaan poissaolo, joka tiedetään luvattomaksi, johtaa rangaistukseen huoltajan merkinnästä riippumatta.
- Huoltajan tulee ilmoittaa pitempiaikaisesta poissaolosta koululle (luokanvalvojalle) kolmen päivän kuluessa poissaolon alkamisesta.
- Mikäli oppilaalla on perusteltu muu syy kuin sairaus olla pois koulusta (esim. urheilukilpailut tms.) huoltajan tulee ilmoittaa luokanvalvojalle / hakea lupa luokanvalvojalta etukäteen.
- Perheen lomamatkojen takia oppilaalle myönnetään oikeus olla yhtäjaksoisesti pois koulusta yhden kerran lukuvuoden aikana 5 - 7 koulupäivää (huoltajan kirjallinen hakemus luokanvalvojalle 3-5 päivän poissaolosta, yli 5 päivän poissaolosta rehtorille).
- Runsaiden poissaolojen takia koulu voi edellyttää lääkärintodistusta.
- Neljästä luvattomasta poissaolokerrasta seuraa kasvatuskeskustelu.
- Jatkuvasta myöhästelyjen ja luvattomien poissaolojen leimaamasta koulunkäynnistä seuraa pedagogisen tuen ryhmän tarkkailuun siirtäminen. Asia tiedotetaan myös moniammatilliselle oppilashuoltotiimille.
- Jos koulunkäynnin säännöllisyys on lyöty laimin pysyvästi, määrätään rehtorin kirjallinen varoitus.
- Luvattomien poissaolojen ylitettyä 30 tunnin rajan laaditaan ilmoitus lastensuojelutarpeen selvittämisestä.


6. Erilaisten kriisitilanteiden osalta on olemassa kriisisuunnitelma, jossa on

- Kriisin vaiheet ja toimintaohjeet
- Surureaktion vaiheet ja toimintaohjeet
- Masennuksen tunnusmerkit ja toimintaohjeet
- Itsemurhavaaran tunnusmerkit ja toimintaohjeet