Opetuskäytön tvt-suunnitelma
Tornion Kaupungin tieto-ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma 2020
1. JOHDANTO
Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perus- ja lukio-opetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.
2. OSAAMISEN VARMISTAMINEN
2.1. Koulujen pedagoginen kehittäminen
Alakoulu
Tieto- ja viestintäteknologia on yhtä aikaa oppimisen kohde ja oppimisen väline. Se on yhtä aikaa koko koulun läpileikkaavaa ja oppiainekohtaista. Koulu ei saa näyttäytyä oppilaille digitaalisena tyhjiönä. Toisaalta koulu eikä sen yhteisön jäsenten pidä kulkea digisumussa. Tvt-osaamista kehitetään neljällä pääalueella.
1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tvt:n käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa.
2) Oppilaita opastetaan käyttämään tvt:tä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
3) Oppilaita opetetaan käyttämään tvt:tä tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.
Kaikilla näillä alueilla on tärkeätä oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä omien työskentelytapojen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa lähes kaikkialla.
Yläkoulu
Oppilaat kohtaavat jatko-opinnoissa ja työelämässään kaikkialle ulottuvan tieto- ja viestintäteknologian. Teknologiaa tehokkaasti hyödyntävät ovat paremmassa asemassa kuin ne, joille TVT on lähinnä ajanvietettä. Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan myös hyvää medialukutaitoa sekä kykyä suhtautua kriittisesti median tuottamaan informaatioon.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että opetuksessa tulee käyttää työtapoja, jotka edistävät tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. TVT:tä tulee käyttää myös oppilaan oppimisprosessin tukena. Oppimisprosessiin liittyvät esimerkiksi oppilaan oma itsearviointi tai vertaisarviointi, joka voidaan toteuttaa tvt-välineillä aikaisempaa paremmin ja oikeudenmukaisemmin.
Lukio
Vuonna 2013 tehtiin päätös asteittaisesta siirtymisestä sähköiseen ylioppilaskokeeseen syksystä 2016 lähtieni. Lukion opetussuunnitelmassa korostuvat edelleenkin tvt:n rooli opetuksessa, mutta siihen on lisätty lukiolaissakin mainittu arvioinnin pakollinen monipuolistaminen. Monipuolistaminen tarkoittaa sitä, että perinteisen kurssikokeen merkitys arvioinnissa ei saa olla enää hallitseva. Arvioinnin muutostyön seurauksen pedagogiikka todennäköisesti muuttuu oppimisprosessikeskeiseksi ja yksilöllisemmäksi.
"Lukion opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojenkehittymistä. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa." Lukion opetussuunnitelma 2016
Kansalaisopisto
Tornion kansalaisopiston yhtenä tehtävänä on mahdollistaa alueen aikuisopiskelijoille tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella ja kehittää tieto- ja viestintätekniikan osaamistaan. Kansalaisopisto huolehtii, että myös ikäihmiset saavat tarvitsemansa tiedon tämän päivän informaatioyhteiskunnassa. Kansalaisopisto ohjaa ja opettaa tietoteknisten laitteiden ja välineiden lisäksi myös mobiililaitteiden hallintaa, sosiaalisen median käyttöä, maksuttomien sovellusten lataamista ja käyttöä, tiedonhakua internetistä ja verkossa tapahtuvien palvelujen käyttämistä. Kansalaisopistolla on myös mahdollisuus huolehtia Tornion kaupungin henkilöstön TVT-koulutuksista.
2.2. Opettajat ja henkilökunta
Tavoitteina on luoda yhteiset pelisäännöt tietoteknisten laitteiden käytöstä sekä yhtenäinen toimintakulttuuri TVT:n käytössä opetuksessa ja oppimisessa. Jokainen opettaja sitoutuu kehittämään itsenäisesti omaa tietoteknistä pedagogista osaamistaan. Koulun toimintakulttuuria tulee kehittää siten, että opettajat jakaisivat omaa osaamistaan sekä sähköisiä materiaalejaan. Opettajia rohkaistaan liittymään valtakunnallisiin keskusteluryhmiin Facebookissa. Opettajille tarkoitettuja Facebook-ryhmiä on lukuisia, mutta esimerkiksi ryhmissä "tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa", "tablet-laitteet opetuksessa", "tietokoneet yo-kirjoituksissa", "GAFE-Finland.." on mukana Suomen johtavia tvt-asiantuntijoita vastaamassa tarvittaessa opettajaa askarruttaviin kysymyksiin.
Kaikki opettajien tvt-koulutukset kaupungissa kerätään yhteiseen kalenteriin. Kalenteri voi olla peda.netissä tai Gafessa ja kalenterin merkintöjä voi tehdä hajautetusti.
KenGuru-materiaalin (http://www10.edu.fi/kenguru/) tarkoituksena on toimia opettajien itseopiskelun ja koulutusten tukimateriaalina, joka vastaa jatkuvasti uudistuvan tietoyhteiskunnan vaatimuksiin. Materiaalin kehittämisen pohjana ovat toimineet nykypedagogiikan lähtökohdat ja ajatusmaailma. Lisäksi tavoitteena on rehtoreiden työn helpottaminen tuomalla lisäideoita ja virikkeitä rehtorin arkeen tieto- ja viestintätekniikan avulla.
Suurempiin yksiköihin on tarpeen perustaa omat tvt-ryhmät, jotka osallistuvat tarjottaviin koulutuksiin muita useammin ja jakavat tiedon omalla koulullaan.
Jakaminen, tiimiopettajuus, pelillisyys, yhteisöllisyys,vertaistyöskentely, ilmiöpohjaisuus, kokeileminen, teknologia kaikkialla,osallisuus, käänteinen opetus, eriyttäminen, vuorovaikutus, digitaalinen kuilu...
2.3. Johtajuus
Tieto on valtaa ja tieto on sähköisessä muodossa. Johtamisen pedagoginen ulottuvuus vaatii osaamista, tietämistä mahdollisuuksista ja oikeanlaisten kysymysten asettelua oikeille ihmisille. Muiden kuntien toiminnasta kannattaa ottaa opiksi ja poimia joukosta parhaimmat palat. Uusien sähköisten menetelmien käyttäminen on kuitenkin opettajista kiinni, mutta rehtorin rooli koulun kehittäjänä on keskeisintä eli ilman rehtorin myötävaikutusta asiat eivät etene. Ei saa kuitenkaan olla Tornion kokoisessa kaupungissa niin, että rehtori ei saa riittävästi tukea kollegoiltaan eli tvt-suunnitelman ja sen kautta mahdollisesti muodostettavan tvt-ryhmän tulee toimia tiivissä yhteistyössä rehtoreiden ja koulunjohtajien kanssa.
Johtamisessa tulee huomioida tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisen tarpeet. Koulujen tieto- ja viestintätekninen toimintaympäristö tulee kehittää oppimista tukevaksi. Rehtorin tehtävä on huolehtia, että opettajilla ja oppijoilla on käytössään tarvittava ja ajanmukainen välineistö sekä pääsy verkkoon.
2.4. Tiedottaminen
Tiedottaminen on ongelma niin kauan, kun ei ole syntynyt selkeää tapaa ja menetelmää tiedottaa asioista. Pelkkien sähköpostien lähettely asioiden jouhevaan ja nopeaan tiedottamiseen ei riitä nykypäivänä, vaan tarvitaan jotain muuta. TVT-asioista kehittämiseen tarvitaan työryhmä tai ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja tiedottaa tulossa olevista muutoksista ja kehitysnäkymistä. Alkuvaiheessa oleellisinta on nimetä henkilöt, selvittää henkilöresurssit eli useimmilla kouluilla on tvt- tai atk-vastaava, jolle maksetaan työaikaa näistä asioista. Periaatteessa tvt-asioihin ja niiden kehittämiseen voidaan käyttää opettajan yt-aikaa, joka ovtessin mukaan lukiossa on 2-5h kahdessa viikossa ja peruskoulussa 6h kahdessa viikossa. Tiedottamista tehdään sekä koko kunnan kaikkien koulujen tvt-vastaaville ja rehtoreille. Tiedottamista tekevät kaikki koulujen tvt-vastaavat.
Wilmaan laitetaan pysyvä linkki tvt-koulutuskalenteriin kaikille opettajille ja henkilökunnalle. Kalenteriin kerätään tietoa opetushenkilöstön koulutuksesta Torniossa, lähialueilla ja verkossa.
2.5. Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisryhmät
Muodostetaan kaksi ryhmää
1. ryhmä: Tornion Kaupungin opetuskäytön tvt-ryhmä
Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Koollekutsujana toimii lukion rehtori. Ryhmään kutsutaan tarvittaessa mukaan eri koulujen tvt-vastaavat.
2. ryhmä: TVT-vastaavat koulutoimessa (Päivitetty huhtikuussa 2017)
Arpelan koulu - Marika Tiiperi
Hannulan koulu - Markus Keränen
Kaakamon koulu - Anu Herajärvi ja Reetta Tuoma
Karungin koulu - Juhani Kurki
Kivirannan koulu - Jarmo Virtanen
Kokkokankaan koulu - Pirkko Tulkki
Kyläjoen koulu - Heikki Tuppurainen
Näätsaaren koulu - Anne Keisu
Pirkkiön koulu - Sari Pörhölä-Auno
Seminaarin koulu - Jukka Piiroinen
Putaan koulu - Johanna Lahdenperä
Raumon koulu - Sari Tarkiainen
Tornionseudun koulu - Kirsti Heikkinen
TYL-lukio - Marko Kaarlela
Tornion kansalaisopisto - Arja Jaako
2. ryhmän tehtävänä on jalkauttaa ja levittää hyviä käytänteitä, mitä on otettu käyttöön eri kouluissa.
2.6. Hankkeet
Koulujen tvt-hankkeista tiedotetaan liian vähän ja yhteissuunnittelua hankkeiden saamiseksi pitää lisätä. Opetushallituksen rahoittamat laitehankinnat edellyttävät selkeää yhteistä toimintakulttuuria ja tavoitetta, jota osittain tällä suunnitelmalla haetaan.
Hankehakemuksien suunnittelu opetushallitukselle tulee aloittaa hyvissä ajoin ja rehtoreiden aloitteesta.
2.7. Oppilaiden ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaaminen
”Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ja käyttää niitä luontevasti sekä monipuolisesti eri oppiaineissa ja oppimisprojekteissa. Tavoitteena on saavuttaa riittävät taidot toimia aktiivisena, osallistuvana sekä vastuullisena toimijana tieto- ja viestintäteknisesti alati muuttuvassa maailmassa.”
Jokaiselle luokka-asteelle luodaan tvt-taitojen tavoitteet. Esimerkki taitotavoitteista http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/Liite5-oppilaitten-taitotasokuvaukset-Orivesi.pdf
Alakoulu
Tässä keskitytään kuvaamaan tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen kohteena. Oppimisen välineenä tvt:n käytön kuvaukset löytyvät opetussuunnitelmasta.
1.-2. lk
Opetuksessa hyödynnetään oppilaille jo karttuneita tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja. Leikkiin perustuva työskentely on keskeistä. Tieto- ja viestintäteknologian perustaitoja harjoitellaan ja opitaan käyttämään niitä opiskelun välineinä. Samalla opitaan keskeistä käsitteistöä. Oppilaat pohtivat myös, mihin tarkoituksiin tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään lähiympäristössä ja mikä sen merkitys on arjessa.
Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Samoin harjoitellaan näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimisen edistäjänä.
Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaiden kanssa keskustellaan ja luodaan yhdessä tvt:n turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. Huomiota kiinnitetään terveellisiin työasentoihin sekä sopivan pituisten työjaksojen merkitykseen hyvinvoinnille.
Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa.
Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
3.-6. lk
Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Samalla oppilaille luodaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Koulussa tutkitaan tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta arkeen ja otetaan selvää sen kestävistä käyttötavoista.
Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Oppilaat oppivat käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärtämään niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa. He harjaantuvat sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä ja oppivat myös kuvan, äänen, videon ja animaation tekemistä. Oppilaita kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa.Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista.
Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaita ohjataan tvt:n vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön, hyviin käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteiden tuntemiseen. Koulutyössä harjoitellaan eri viestintäjärjestelmien sekä opetuskäytössä olevien yhteisöllisten palvelujen käyttöä. Oppilaat saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojen merkityksestä terveydelle.
Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaat harjoittelevat etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla. Heitä ohjataan hyödyntämään lähteitä oman tiedontuottamisessa ja harjoittelemaan tiedon kriittistä arviointia. Oppilaita kannustetaan etsimään itselle sopivia ilmaisutapoja ja käyttämään tvt:tä työskentelyn ja tuotosten dokumentoinnissa ja arvioinnissa.
Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaita ohjataan toimimaan oman roolinsa ja välineen luonteen mukaisesti sekä ottamaan vastuuta viestinnästään. Heitä ohjataan tarkastelemaan ja arvioimaan tvt:n roolia vaikuttamiskeinona. Oppilaat saavat kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian käyttämisestä vuorovaikutuksessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa myös kansainvälisissä yhteyksissä.
Yläkoulu
Oppilaiden tulee hallita koulun käytössä olevat laitteistot ja oppimisympäristöt. Tällä hetkellä Putaan koululla tärkein hallittava laite on Chromebook, mutta oppilaiden käyttöön tulee myös tablettitietokoneita. Raumon koululla tärkein hallittava laite on Windows7-käyttöjärjestelmällä varustettu työasema. Raumollakin lähitulevaisuudessa tulee olemaan käytössä luokkatilanteissa Chromebookit, tabletit tai joku muu helposti liikuteltavissa oleva tietokone. Oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi Gafe, SanomaPro,Pedanet ja nettimoppi. Opettaja tukee oppilaiden laitteistojen ja ympäristöjen opettelua. Oppilaille luodaan tunnukset kaikkiin käytettäviin palveluihin. Jokaiselle koulun oppilaalle tehdään koulun sähköposti, joka on samalla myös Gafe-tunnus.
Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään oppimisen tukena. Oppilaat käyttävät tietokoneita koulun sääntöjen mukaisesti.Jokaisen oppilaan tulisi hallita käytössä olevilla latteilla laitteen -ja tiedonhallinnan perustoiminnot. Oppilaita kannustetaan hyödyntämään tietotekniikkaa tiedon etsimiseen ja kirjaamiseen. He osaavat suunnitella tiedonhankintaansa ja käyttää tietoverkkoja tiedonhaussaan itsenäisesti ja monipuolisesti. He suhtautuvat kriittisesti tiedonhaun tuloksiin, pohtivat lähteiden luotettavuutta sekä vertailevat ja hyödyntävät eri lähteistä saatuja tietoja. Jokainen tuntee ja tietää tekijänoikeudet ja kunnioittavat näitä.
Perustoimisto-ohjelmat ovat oppilaille tuttuja. He osaavat tuottaa tekstiä sujuvasti ja monipuolisesti sekä muokata asiakirjaa koululla käytössä olevalla tekstinkäsittelyohjelmalla. He osaavat käyttää taulukkolaskentaohjelman perusominaisuuksia ja laatia tilastotiedoista yksinkertaisia graafisia kaavioita. Oppilaat osaavat luoda esitysgrafiikkaohjelmistolla esityksen havainnollistamaan omaa esitystään. Tavoitteena on myös se, että oppilas tunnistaa eri ohjelmien yhteisiä toimintaperiaattteita ja osaa hyödyntää näitä tutustuessaan uusiin ohjelmiin. Oppilaiden tulisi olla rohkeita kokeilemaan ja etsimään eri ohjemistojen toiminnallisuuksia. He ymmärtävät ohjelmistojen käyttölogiikkaa ja osaavat soveltaa logiikkaa tutustuessaan uusiin ohjelmistoihin.
Oppilaat hallitsevat verkkotyöskentelyn. He osaavat työskennellä erilaisissa verkko-oppimisympäristöissä. He osaavat hyödyntää verkossa saamaansa palautetta ja antaa myös itse palautetta. He osaavat etsiä verkosta löytyvät sähköiset palvelut ja käyttävät niitä sekä sähköpostia monipuolisesti. He tietävät hyvät käytöstavat verkossa ja osaavat käyttäytyä verkossa työskennellessään asianmukaisesti. He noudattavat työskentelyssään tekijänoikeuksia ja tietoturvan periaatteita. He osaavat suojata sekä itsensä että tietokoneensa ja osaavat toimia eettisesti oikein verkossa.
Lukio
Opiskelijan tulee ensisijaisesti hallita oma laite ja sen ominaisuudet. Oman laitteen hallinta tarkoittaa perustietoa oman koneen käyttöjärjestelmästä. Yleisimmät käyttöjärjestelmät tällä hetkellä ovat Windows, OsX ja jollain voi olla myös Chromebook. Oman laitteen hallinnassa ja sen käytön opettelussa opiskelijat ovat omillaan, mutta toki verkosta löytyy helposti esim. youtubesta käyttöön liittyviä ohjeita.
Opiskelijoiden tulee tietää ja hallita opiskeluissa käytettävät ohjelmat ja niiden käyttö. Yleensä kaikki käyttö tapahtuu selaimella eli oman laitteen käyttöjärjestelmällä ei ole enää suurtakaan merkitystä. Aineenopettaja voi antaa ohjeet yhdellä kertaa kaikille, kun työskentelyalustana on selainpohjainen ohjelma eikä koneelle erikseen asennettava ohjelma. Tällä hetkellä opiskelijalla pitää olla tunnukset lukiossa Wilmaan, peda.netiin ja Gafe:hen. Lisäksi lukiossa voi olla eri kurssilla oppimateriaaleja verkossa materiaalin tuottajan palvelussa. Mahdollisia palveluita ovat mm. SanomaPro, tabletkoulu.fi ja e-oppi. Yhteistä ja nykyinen suuntaus on se, että kirjautuminen voidaan tehdään yleensä samoilla esim. Google/Microsoft-tunnuksilla useaan paikkaan ja näin selvitäänkin yksillä tunnuksilla.
Tulevaisuuden osaaminen tarkoittaa pääosin samaa kuin tähänkin saakka. Väline, jolla tieto tuotetaan ja työskennellään kuitenkin muuttuu sähköiseksi. Tiedon ymmärtämistä ei voi automatisoida, vaan se vaatii edelleenkin aikaa ja vaivaa. On tärkeämpää tietää mistä tieto löytyy, kuin keskittyä ulkolukuun. Ymmärtäminen vaatii tietyissä tapauksissa kuitenkin asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi mieleen painamista ja voi olla, että vasta myöhemmin syntyy asialle syvällisempi ymmärrys. Opettajan rooli syvällisen ymmärryksen luomisessa on edelleenkin keskeinen, mutta ymmärrys pitää tapahtua enemmän käytännönläheisten ja toiminnallisten harjoitteiden kautta.
Kansalaisopisto
Opisto kykenee opetuksen järjestämisessä reagoimaan nopeasti opiskelijoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin, sillä opetus ei ole opetussuunnitelmiin sidottua.
Eri oppiaineissa hyödynnetään tietotekniikkaa,tietoverkkoja ja etäopetusmahdollisuuksia siten, että se on luonteva osa oppimisprosessia ja edistää oppimista.
2.8. Henkilöstön koulutus
Henkilöstön koulutus perustuu koulutustarpeisiin ja vertaistukeen koululla. Hankkeiden kautta voidaan järjestää yhteisiä koulutuksia, mutta niiden koordinointi on rehtoreiden vastuulla.
Jotta opettajat voivat käyttää opetuksessaan tieto‐ ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisesti sekä suunnitella ja kehittää opetustaan, tarvitaan koulutoimen järjestämää koulutusta (VESOt, kansalaisopisto, Innokas!-verkoston koulutukset, LUMA-lapin koulutukset, hankekoulutukset).
Opettajat tekevät kaikissa kouluissa opekan kyselyn joka toinen vuosi tvt-taidoista os. http://opeka.fi/fi Kyselyn perusteella kouluvirasto ja rehtorit saavat reaaliaikaista tietoa opettajien tvt-taidoista ja opetusteknologian käytöstä.
Kansalaisopiston opetushenkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden järjestämään TVT Vapaan sivistystyönohjauksen ja opetuksen välineenä (9 op) -koulutukseen sekä Rovaniemen kansalaisopiston järjestämälle Lapin kansalaisopistojen TVT-taitojen kehittäminen -koulutukseen. Molemmat ovat Osaava-ohjelman rahoittamia koulutuksia. Tornion kansalaisopisto koordinoi Opetushallituksen rahoittamaan Meänmaan verkko-opisto -hanketta, jonka kansalaisopistojen opettajille suunnattujen verkko-opetus ja pedagogisia valmiuksia antavat koulutukset käynnistyivät kesällä 2015. Hankkeen aikana opettajat saavat riittävät tekniset ja pedagogiset valmiudet, jotta pystyvät antamaan laadukasta opetusta myös tietoverkkojen välityksellä (ac), verkostoituvat muiden aineen ja/tai kansalaisopistojen opettajien kanssa ja jakavat osamistaan ja opetusmateriaalejaan.
TVT-ryhmä voi esittää opetuksen järjestäjälle koulutusten järjestämistä.
3. OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN
3.1. Infrastruktuuri ja laitehankinta
Infrastruktuurin ja laitetekniikan tilanne 2015
Alakoulut
Opetuksen tietoverkko nopealla valokuituyhteydellä on rakennettu vain Hannulan koululle. Kaikki muut koulut ovat 5 - 10 Mbitin ADSL-yhteyksien varassa, joissa ei riitä nopeutta opetuksen vaatimille langattomille laiteratkaisuille. Langaton opetusverkko on rakennettu Hannulaan, mutta ei jokaiseen luokkaan. AV-laitteiden osalta tilanne on kouluilla parempi. Lähes kaikista kotiluokista löytyy sekä dataprojektori/kosketustaulu että dokumenttikamera. Mutta kouluilla on monia opetustiloja, joissa ei ole edellä mainittuja AV-laitteita, eikä edes mahdollisuutta langallisille opetuksen tvt-laiteratkaisuille.
Kehittäminen: Kaikissa opetustiloissa on ajantasaisten verkkoratkaisuiden ohella oltava AV-laitteet kuten dataprojektori/kosketustaulu, kaiuttimet ja dokumenttikamera.
Yläkoulut
Koulu Valokuitu Langaton verkko Tykit DK Ä-taulut
Putaan koulu KYLLÄ KYLLÄ OK OK 36
Raumon koulu KYLLÄ yhdessä osassa OK, osittain OK, osittain 2
Lukio
TYL KYLLÄ KYLLÄ OK OK 7
3.2. Hallinnon ja opetuksen tietoverkot
Hallinnon tietoverkko on yhteinen koko kaupungissa, koska hallinnon käyttämät ohjelmat ovat samoja. Koulujen käytössä ovat tällä hetkellä seuraavat palvelut ja ohjelmat
Yllämainittuja ohjelmia käytetään pääasiallisesti RAJA tai tornio.fi-toimialueesta, johon hallinnon käyttäjillä on pääsy. Käytännössä hallinnon käyttäjiä ovat ainakin rehtorit, koulunjohtajat ja toimistosihteerit.
Opetuksen tietoverkkona pöytäkoneilla on edutornio.fi-toimialue, johon ei voida liittää oppilaiden omia laitteita. Kouluissa, joissa on langaton verkko, opetuksen laitteet voivat hyödyntää vieras-nimistä langatonta verkkoa. Vieras-verkkoon voivat kytkeytyä myös kaikki oppilaiden omat laitteet. Opettajan opetusmenetelmien salliessa oppilaat voivat käyttää vieras-verkossa omia laitteita.
3.3. Työasemat ja päätelaitteet opetuksessa (tavoitetila!)
Alakoulu
Tavallisten opetuksen tietoverkkoon kytkettyjen työasemien rinnalla tarvitaan muita laiteratkaisuja. Tällaisia ovat erilaiset kevyet päätelaitteet, jotka mahdollistavat selainpohjaisen työskentelyn. Tavoitteena on, että jokaisella koululla on jokaista1-6 luokkasarjaa kohden vähintään luokallinen tabletteja ja vähintään luokallinen muunlaisia keveitä selainpohjaisia laitteita. Jokaisella opettajalla tulee olla työn puolesta älypuhelin ja henkilökohtainen kevyt päätelaite, joka mahdollistaa selainpohjaisen työskentelyn.
Yläkoulu
Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on, että jokaisella oppilaalla sekä Putaan että Raumon koululla olisi käytössään oma kone. Tällöin voidaan sujuvasti käyttää sähköistä oppimateriaalia jokaisella oppitunnilla ja oppilas voisi ottaa koneen mukaansa myös kotiin kotitehtäviä varten.
Raumon koululla on vuonna 2015 tietokoneluokassa 24 Windows7 pöytäkonetta oppilaiden käytössä. Tietokoneet ovat uusittu 2013-2015. Nämä täyttävät tarpeet, kunnes koululle saadaan langaton verkko. Langattoman verkon myötä tavoitteena on saada saman lukuvuoden aikana käyttöön läppäreitä tai tabletteja vähintään 70 kpl. Tällöin kannettavat laitteet rittäisivät kolmelle luokalle yhtäaikaisesti varalaitteineen. Opetussuunnitelman mukainen opetus luokkatilanteessa vaatii nämä laitepäivitykset. Laitteet voisivat olla esimerkiksi Chromebook -laitteita, niiden edullisuuden ja ylläpidon helppouden vuoksi.
Lisäksi joka luokassa on yksi tietokone, joko pöytäkone tai kannettava tietokone opettajan käytössä. Opettajilla on henkilökohtainen käyttäjätunnus ja käyttöympäristö yhteisen käyttäjätunnuksen lisäksi.
Putaan koululla on opettajille henkilökohtaiset windows-kannettavat, jotka toimivat RAJA-toimialueessa. Lisäksi Putaalla on 160 kappaletta Chromebook-laitteita oppilaskäyttöön sekä 20 kappaletta tabletteja, joita voidaan tarvittaessa lainata oppilaille kotitehtäviä varten kotiin. Lisäksi käytössä on muutamia vanhempia pöytäkoneita, joissa on Windows 7 -käyttöjärjestelmä. Koululla on käytössä langaton verkko.
Lukio
Lukiossa on tietokoneluokassa noin 15 Windows 7 pöytäkonetta, jotka ovat elinkaarensa loppupuolella. Lisäksi oppilaille on hankittu 2 läppärivaunua, joissa toisessa tulee olemaan Windows7-läppäreitä ja toisessa on 20 Chromebook-läppäriä. Syksystä 2014 lähtien lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille on suositeltu omien laitteiden käyttämistä koulussa ja koulutyössä. Tämän mahdollistavat koko talon kattava langaton verkko ja opiskelijoiden käytössäolevat lokerot. Läppärivaunujen koneet sijaitsevat kiinteästi lataustelineessä ja Chromebook-läppäreitä voidaan kuljettaa kätevästi ostoskoreilla luokkaan.
Opettajilla on käytössä vuosina 2010-2013 hankitut Windows7 Pro henkilökohtaiset läppärit. Kaikissa opetustiloissa on telakka-asemat, jolloin opettaja voi käyttää laitettaan missä tahansa taloa. Laiteratkaisu liittyi kiinteästi lukiorakennuksen vaihtumiseen keväällä 2013. Opettajien läppärit ovat RAJA-toimialueessa ja ne käyttävät hallinto-nimistä Wlan-verkkoa. Sijaisille ja väliaikaisille opettajille on muutama varalaite, mutta ne ovatkin olleet pääosan aikaa opiskelijoiden käytössä läppärivaunussa.
Lukio on tavoitetilassa tällä hetkellä. Opettajien Windows7-läppäreiden elinkaarta on jäljellä vielä muutama vuosi, mutta sen jälkeen tulee arvioida voisiko esimerkiksi edullisista Chromebook-läppäreistä olla myös opettajan laitteeksi. Tällöin tulee ottaa huomioon liitettävyys luokan järjestelmiin eli kosketustaulun, dokumenttikameran ja ääniyhteyksien toimivuus pitää varmistaa.
Kansalaisopisto
Opiston tietotekniikan luokka sijaitsee hissittömän opistotalon kolmannessa kerroksessa, joka voi olla seniori-ikäisten ja liikuntarajoitteisten osallistumisen ja opiskelun esteenä. Ensisijaisen tärkeää olisi saada opetukselle uudet esteettömät tilat, esim. Porthaninkoulusta.
Opistotalon luokissa on opettajien käytössä pöytäkone tai kannettava tietokone. Opetusta tapahtuu myös muualla kuten kylätaloilla ja kouluilla, joissa tietokoneiden ja -verkkojen käyttö ongelmallisempaa.Vähimmäistavoitteena voidaan pitää, että kansalaisopistojen opettajat voivat heille laadituilla tunnuksilla käyttää opetuksessaan peruskoulujen ja lukion tietokoneita
Opiston atk-luokassa on opiskelijoiden käytössä 12 pöytäkonetta, joka on tarpeeseen nähden riittävä määrä. Koneissa on Windows 10 käyttöjärjestelmä. Opistotalon langattoman verkon kautta opiskelijat pääsevät myös nettiin.Tablettien hyödyntäminen opetuksessa on yksi merkittävä pedagoginen uudistus, jonka hyödyntämistä opiston opettajat toivovat. Opettajille on hankittu työkäyttöön muutamia tabletteja syksyllä 2015, joita mahdollisuuksien mukaan voidaan kierrättää. Tabletteja tarvitaan kuitenkin vielä lisää.
3.4. Oppilaiden tai opiskelijoiden omat laitteet
Alakoulu
Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena.
Yläkoulu
Sekä Raumon että Putaan koululla joillakin oppitunneilla käytetään oppimisen tukena oppilaiden omia älypuhelimia ja/tai tabletteja. Näin toimitaan, mikäli opettaja on valmistellut materiaalia verkossa tapahtuvaa oppimista varten tai mikäli oppimistapahtuma vaatii tiedonetsintää verkosta. Omia laitteita käytetään asiallisesti ja vain oppimisen tukena.
Lukio
Lukion järjestyssäännöissä todetaan asiasta: "Tunnilla käytettäviä tietoteknisiä laitteita kuten älypuhelimia, tablet-laitteita ja tietokoneita käytetään oppitunnilla tarkoituksen mukaisesti liittyen oppiaineen opiskeluun. Käytössä noudatetaan korkeaa moraalia, vastuullisuutta ja hyviä tapoja."
Kansalaisopisto
Monet kansalaisopistojen opiskelijoista haluavat ottaa tunneille mukaan oman kannettavan tietokoneen tai tabletin, sillä he haluavat mieluiten harjoitella niiden käyttämistä tutulla laitteella.
3.4. IT-hankinnat
Hankintoihin liittyviä varoja voivat koulut itse budjetoida, mutta käytännössä varat riittävät olemassa olevan laitteistokannan ylläpitämiseen, mutta eivät konekantojen uusimiseen. Jotkin koulut ovat onnistuneet saamaan ulkopuolista rajoitusta opetushallitukselta, mutta jatkuvaan ja kattavaan rahoitukseen hankerahat eivät riitä. Opetushallituksen hankkeisiin liittyy paljon muutakin kuin pelkästään rahat laiteisiin eli hankkeessa tulee pedagogiset perusteet, mitä innovatiivistä ja ainutlaatuista hankkeella tavoitellaan. Tämän vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että rehtorit osallistuisivat aktiivisesti hankkeiden hakemiseen innokkaimpien opettajien kanssa. Todennäköisimmin opetushallitukselta tulee avustus, jos hanketta haetaan useamman koulu nimissä.
Tornion Kaupungin tvt-hankintoja tulisi tehdä pääosin kuntien yhteisen puitesopimusten mukaan, mutta selkeä ongelma on tiedon puute puitesopimuksen olemassaolosta ja mitä kaikkea sen kautta voi hankkia. Suurempia hankintoja tehdään yhteistyössä hankintatoimiston kanssa, mutta pienempiä hankintoja tehdään myös suoraan kouluista. Hankinnoissa tulee noudattaa kaupungin vähintään sisäisiä ohjeita.
Leasing-rahoitusta käytetään monissa kunnissa koulujen tvt-laitehankintoihin. Laitteen hinta tulee maksettua esimerkiksi viidessä vuodessa ja tämän jälkeen laite uusiutuu automaattisesti. Leasing-hankinnat edellyttävät hankintaosaamista ja pidempiaikaista sitoutumista yhteen laitetoimittajaan. Leasing-rahoituksen hyvä puoli on hankintamenojen ennakoitavuus ja laitteiden uusiutumisen varmistuminen. Leasing-rahoituksen mahdollisuus tulisi selvittää myös Torniossa yhdessä Meri-Lapin muiden kuntien kanssa.
3.5. AV-hankinnat
Luokkien perusvarusteluun kuuluvat ääni-ja kuvaratkaisut. Kuvalla tarkoitetaan sitä, että opettajan laitteen kuva pitää pystyä heijastamaan oppilaiden nähtäville. Tämän lisäksi kaikissa luokissa tulee olla dokumenttikamera opettajan käytössä.
Kuvan tuottamiseen käytetään tällä hetkellä pääsääntöisesti dataprojektoreita, mutta niiden kuvan laatu ja tarkkuus ovat heikkoja verrattuna näyttöpaneeleihin. Näyttöpaneeleissa kuva on tarkka, kirkas ja niissä on monipuoliset liitäntämahdollisuudet, mutta kuvan koko voi olla pienempi. Suureen luokkaan ei kannata asentaa pientä näyttöpaneelia. Näyttöpaneelin hinta nousee tällä hetkellä jyrkästi yli 80 tuuman paneeleisssa.
Näyttöpaneeliin tai dataprojektorin kuvaan voidaan yhdistää laite tai sen osia, jotka tuovat mukaan kosketusominaisuudet. Pääosa Pudasta lukuunottamatta käytössä olevista laitteista on Smarttehcin-laitteita, jotka toimivat hyvin ainakin vanhemmilla Windows-käyttöjärjestelmillä. Kosketusominaisuudet luokkahuoneessa mahdollistavat opettajalle oppilaita taululle aktivoivien tehtävien rakentamisen. Kosketusominaisuuden hyödyt jäävät pieneksi, jos tarkoitukseen käytetty ohjelma on huono tai opettaja ei tunne sen periaatteita. Kouluissa, joissa tauluja on hankittu, kosketusominaisuudet ovat jääneet todennäköisesti liian vähälle käytölle ja talon sisäinen vertaistuki vähäiseksi, jos tauluja on vain muutama. Smarttechin Notebook-ohjelma on riittävän helppokäyttöinen, tuotokset helposti jaettavissa eri tiedostomuodoissa ja valmiita materiaaleja on monilla opettajilla. Lukiossa ainakin osassa kielten kursseja oppimateriaalin tekijä jakaa valmiita notebook-pohjia opettajan käyttöön. Kosketusominaiden kanssa lähes samaan lopputulokseen päästään mm. Googlen Drawings-sovelluksella, kun oppilailla on omat laitteet käytössään.
Äänet luokkatilaan voidaan ratkaista tavallisesti opettajan koneen kaiuttimilla. Ääniratkaisuissa voidaan käyttää myös vanhentunutta tekniikkaa, koska sopivilla adaptereilla esimerkiksi vanhat aikaisemmin kielissä käytetyt vahvistimet toimivat toimivat hienosti erillisten kaiuttimien kanssa edelleenkin. Kielten vahvistimien heikoin komponentti on CD-asema, jonka rikkoontuminen ei haittaa laiteen kytkemistä tietokoneeseen.
Koulujen kannattaa olla seurata myös uusiutuvaa tekniikkaa äänen ja kuvan siirtämiseen oppilaiden nähtäville. AppleTV:llä ja ChromeCast tai Miracast-laitteilla äänet ja kuva saadaan siirretty langattomasti toistolaitteelle.
3.6. Tilaratkaisut
Pääosassa kouluja on edelleenkin erilliset tietokoneluokat. Luokkien kalusteet on hankittu vähintään aikana, jolloin näytöt olivat vielä kuvaputkia eli pöydät ovat yleensä vielä aivan liian suuria tarpeeseen nähden. Siirtyminen langattomasti toimiviin laitteisiin muuttaa tilanteen ja erillisiä tietokoneluokkia ei enää tarvita ja tilat saadaan muuhun käyttöön. Laitteita voidaan käyttää normaalissa luokassa, koska ainakin Chromebook- ja tablet-laitteet mahtuvat helposti pienemmällekin pulpetille.
Lataamiseen tarkoitettu paikka pitää myös langattomille laitteille järjestää. Lataustilana voivat olla erikseen hankittut kaapit. Kaapeissa on älykäs virrankatkaisu eli esimerkiksi 20 laitteen kaapissa kaikkien laitteiden lataus ei mene yhtäaikaa päälle, vaan yksi laite kerrallaan. Tämä estää virtapiikkien ja laitteiden rikkoontumisen.
Chromebook-läppäreissa ja tablet-laitteissa akku kestää huomattavasti tavallisia Windows-läppäreitä pidempään. Jos koulussa on lataukseen muutettavissa oleva varasto, voidaan lataaminen keskittää sinne. Opettaja ottaa tarvittavan määrän laitteita tunnille mennessään esimerkiksi ostoskoriin ja palauttaa laitteet varastoon oppitunnin tai tuntien jälkeen. Latauskaapeli pidetään aina kiinni laitteissa ja lataaminen kytkeytyy päälle esimerkiksi öiseen aikaan. Toimiva latausjärjestelmä voidaan rakentaa sähkömiehen ja tavallisten pistorasiaan kiinnitettävien ajastimien avulla.
4. Opetuksen verkkopalvelut ja ohjelmistot
4.1. Tunnistautuminen
Vieras-langattomaan verkkoon kirjaudutaan tällä hetkellä yhdellä ja samalla tunnuksella toisin kuin esimerkiksi Lappiassa. Lappiassa opiskelijat voivat käyttää omia laitteita koulun verkossa, mutta verkko vaatii tunnistautumista. Tunnistautumisen syynä on väärinkäytön mahdollisuus yhdellä tunnuksella kirjauduttaessa. Verkon omistaja vastaa verkossa tapahtuvasta liikenteestä ja väärinkäyttö tarkoittaa esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen tekemistä vieras-verkosta laitteella, jonka käyttäjää ei voida tunnistaa. Tämä asia on tiedostettava ja tarvittaessa tietohallinto muuttaa järjestelmiään.
Tablet-laitteita lukuunottamatta jokaiselle koneelle pitää kirjautua. Tällä hetkellä edutornio.fi-toimialueeseen Windows-koneille kirjaudutaan yhdellä ja samalla tunnuksella yhdessä koulussa. Tunnistautumisessa pitäisi ottaa käyttöön Primuksen Queryä hyödyntävä ominaisuus, jossa kirjautumistunnus muodostetaan automaattisesti primuksen opiskelijarekisterin kutsumanimen ja sukunimen perusteella. Tämä asia on tietohallinnon hoidettavissa.
Tablet-laitteilla ei yleensä voi kirjautua laitteelle. Sen sijaan laitteella asennettuun sovellukseen kirjaudutaan tunnuksella. Google apps for Education mahdollistaa henkilökohtaisen kirjautumisen sovelluksille ainakin iOs ja Android-tablet-laitteilla.
Chromebook-läppäreitä käytetään Google apps for education, gafe-tunnuksella. Tällä hetkellä tunnus on gafe-tunnus on muotoa @edutornio.net ja sisältää kaikkien Tornion peruskoulujen ja lukion oppilaat. Tunnukset on muodostettu hallinto-ohjelma Primuksen tietojen avulla ja käyttöönottaneilla kouluilla kaikilla on vähintään yksi henkilö, yleensä tavallinen opettaja, joka voi hallinnoida koulun oppilaiden tunnuksia. Tunnusten hallinta tarkoittaa uusien tunnusten luomista ja salasanojen vaihtamista tarvittaessa. Jokaiselle opettajalle voidaan antaa tarvittaessa oman koulun tai luokan oppilaiden tunnustenhallinta.
Uusien tunnusten luonti on automatisoitu Gafessa ja tiedot uusista tunnuksista tulevat viikottain sähköpostilla opettajalle, jolla on koulun tunnusten hallintaoikeudet.
4.2. E-oppimateriaalit
E-oppimateriaalilla tarkoitetaan kaikkea verkossa saatavilla olevaa oppimateriaaliksi tarkoitettua sisältöä. Samaa tarkoitetaan usealla termillä; puhutaan esimerkiksi verkko-oppimateriaalista tai digitaalisesta oppimateriaalista. Käsitteet eivät ole vakiintuneita, ja tässä käytetään Opetushallituksen käytännön mukaisesti e-oppimateriaali-termiä.
E-oppimateriaalia ovat esimerkiksi verkosta saatavat jotakin ilmiötä simuloivat oppimisaihiot, opetukseen tarkoitetut kuvapankit, itsenäiset verkkokurssit ja oppikirjojen oheismateriaalit.
Alakoulu
Koulut käyttävät sellaisia e-oppimateriaaleja, jotka soveltuvat luontevasti opetus- ja opiskelukäyttöön alakoulussa, tukevat opetusta ja oppimista ja tarjoavat pedagogista lisäarvoa. Lisäksi koulut pyrkivät suosimaan e-oppimateriaaleja, jotka tukevat opettajaa kehittämään omaa opetustaan.
Yläkoulu
Lukio
4.3. Oppimisalustat
Oppimisalusta tai virtuaalinen oppimisympäristö tarkoittavat oppimisympäristön verkkoteknologista osaa, jolla tuetaan oppimisprosessien sekä siihen läheisesti liittyvien muiden toimintojen hallintaa. Useimmat oppimisalustat sisältävät välineitä oppimateriaalien verkkojulkaisemiseen ja hallintaan, erilaisia keskustelutoimintoja sekä mahdollisuuden tehdä ja palauttaa tehtäviä sähköisesti. Opiskelu verkossa voi olla etäopiskelua tai se voi tapahtua luokkahuoneessa, jossa opiskelijoilla on käytössään tietokone. Verkko-opiskelu vapauttaa opiskelijat ja opettajat tekemään työtä valitseminaan aikoina, mutta toisinaan voidaan myös sopia yhteisestä opiskeluajasta ja käydä tosiaikaista keskustelua.
Oppimisalustan palveluntarjoaja saattaa myydä joko oikeutta ohjelmiston käyttöön tai palvelintilaa tai molempia. Osa oppimisalustoista on kaupallisia, osa taas perustuu avoimeen lähdekoodiin. Vapaissa ohjelmissa on jo paljon hyvin kehittyneitä ominaisuuksia kuten Wiki-työkalu. Näitä ohjelmia käyttäjät voivat vapaasti muokata tarpeitaan vastaaviksi. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppimisalusta luettu 29.10.2015)
Oppimisalusta ei voi olla vapaasti koulun valittavissa, koska yhteistyö esimerkiksi eri koulujen välillä mahdollistuu yhteisillä alustoilla. Alustoissa on huomattavia eroja käytettävyydessä, hinnassa sekä oppilaiden tunnusten hallinnassa. Ilmaisissa alustoissa on osassa ongelmina ylimääräiset ominaisuudet, joita kukaan ei tarvitse ja toisaalta omalle palvelimelle asennattavissa oppimisalustassa jatkuva päivittäminen on sekä henkilöstö että osaamiskysymys. Oppimisalustan työkalut pitää toimia ongelmitta kaikilla laitteilla ja myös älypuhelimilla.
Torniossa kaikille yhteiseksi alustaksi on valittu peda.net, joka ei sisällä kuitenkaan valmista materiaalia opettajalle ellei koulu tee päätöstä ostaa niitä e-oppi-nimiseltä yritykseltä. Kaupallisissa lähinnä kustantajien omissa oppimisympäristöissä ovat hyvänä puolena valmiin materiaalin helppo siirtäminen kurssille tai luokalle, mutta osassa suuristakin kustantajista materiaali on sidottu tekijänoikeudellisista syistä johtuen tiukasti heidän omaan oppimisalustaan. Valmiita sähköisiä materiaaleja tulee lisää todennäköisesti uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton myötä sekä peruskoulussa ja lukiossa. Opetusmateriaalit voivat olla opettajan ja oppilaan harmiksi eri järjestelmissä, ellei opetuksessa käytetä ilmaisia mm. opetushallituksen materiaaleja.
Koska oppimateriaalit voivat sijaita kustantajien eri järjestelmissä, tarvitaan yhteinen selkeä ja yksinkertainen tapa jakaa ja tuottaa sähköisiä materiaaleja oppilaiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että on olemassa kolme vaihtoehtoa ns. pilvipalveluksi. Yhteistä Microsoftin, Applen ja Googlen tarjoamissa vaihtoehdoissa on niiden lähes maksuttomuus opetuskäytössä. Tornion Kaupungin työntekijöillä on käytössään Microsoftin Office 365-palvelusta yrityskäyttöön tarkoitetut sähköposti, ryhmät ja kalenteri. O365:n laajentaminen oppilaiden käyttöön edellyttäisi suurta muutosta tietohallinnon työnmäärittelyssä. Valituksi pilvipalveluksi on määritelty Google Apps for Education, Gafe, joka toimii useimmissa päätelaitteissa samalla tavalla ja käyttäjähallinta voidaan hajauttaa. Toisaalta joissain kunnissa on otettu käyttöön esimerkiksi Microsoftin OneDrive ja Googlen Gafe, koska maksuttumuus ja tunnusten automatisointi eivät aiheuta ylimääräisiä kustannuksia eikä työtä.
4.4. Henkilökunnan ja oppilaiden sähköposti
Koko kaupungin henkilökunnalla on käytössä tornio.fi-sähköposti, joka on selainpohjainen ja perustuu Microsoftin O365-palveluun. Opettajien ja henkilökunnan ei edellytetä seuraavan muita sähköposteja ja kaupungin työntekijöiden yhteiset tiedotteet lähetetään vain tornio.fi- sähköpostiin.
Oppilaiden sähköposti tulee Google Apps for Education (Gafe) palvelun mukana ja se on kaikilla oppilailla mahdollisuuksien mukaan muotoa etunimi.sukunimi@edutornio.net. Sähköpostiosoite muodostetaan automaattisesti primuksen opiskelijarekisterin kutsumanimestä ja sukunimestä. Kaikkien alle 18-vuotiaiden tulee hyväksyä palvelun käyttöehdot Wilman lomakkeessa, jonka jälkeen palvelu aktivoituu oppilaalla automaattisesti. Gafessa ryhmät muodostuvat automaattisesti eli jokainen luokka on aina oma ryhmänsä, jolle esimerkiksi aineenopettaja voi lähettää viestin kerralla. Gafeen sähköposti siirtyy opiskelijan mukana hänen vaihtaessaan koulua Tornion Kaupungin sisällä myös siirryttäessä alakoulusta yläkouluun tai yläkoulusta lukioon. Periaatteessa Gafe-tunnuksen käyttöönottoa voi jatkaa myös opiskeluiden jälkeen.
4.6. Wilma
Wilma on www-käyttöliittymä, jota käyttävät mm. opettajat, opiskelijat, huoltajat ja koulun henkilökunta. Wilmalla voidaan valita kursseja, arvioida, merkitä poissaoloja, selata työjärjestyksiä ja tiedottaa.
Kehittäminen: Wilman, Primuksen ja Kurren käytön tehostaminen ja laajentaminen sekä käytänteiden yhdistäminen. Willma pitää olla oppilaiden käytössä viidenneltä alkaen. Aikaisemmasta käyttöön otosta päättää koulu.
Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perus- ja lukio-opetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.
2. OSAAMISEN VARMISTAMINEN
2.1. Koulujen pedagoginen kehittäminen
Alakoulu
Tieto- ja viestintäteknologia on yhtä aikaa oppimisen kohde ja oppimisen väline. Se on yhtä aikaa koko koulun läpileikkaavaa ja oppiainekohtaista. Koulu ei saa näyttäytyä oppilaille digitaalisena tyhjiönä. Toisaalta koulu eikä sen yhteisön jäsenten pidä kulkea digisumussa. Tvt-osaamista kehitetään neljällä pääalueella.
1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tvt:n käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa.
2) Oppilaita opastetaan käyttämään tvt:tä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
3) Oppilaita opetetaan käyttämään tvt:tä tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.
Kaikilla näillä alueilla on tärkeätä oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä omien työskentelytapojen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa lähes kaikkialla.
Yläkoulu
Oppilaat kohtaavat jatko-opinnoissa ja työelämässään kaikkialle ulottuvan tieto- ja viestintäteknologian. Teknologiaa tehokkaasti hyödyntävät ovat paremmassa asemassa kuin ne, joille TVT on lähinnä ajanvietettä. Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan myös hyvää medialukutaitoa sekä kykyä suhtautua kriittisesti median tuottamaan informaatioon.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että opetuksessa tulee käyttää työtapoja, jotka edistävät tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. TVT:tä tulee käyttää myös oppilaan oppimisprosessin tukena. Oppimisprosessiin liittyvät esimerkiksi oppilaan oma itsearviointi tai vertaisarviointi, joka voidaan toteuttaa tvt-välineillä aikaisempaa paremmin ja oikeudenmukaisemmin.
Lukio
Vuonna 2013 tehtiin päätös asteittaisesta siirtymisestä sähköiseen ylioppilaskokeeseen syksystä 2016 lähtieni. Lukion opetussuunnitelmassa korostuvat edelleenkin tvt:n rooli opetuksessa, mutta siihen on lisätty lukiolaissakin mainittu arvioinnin pakollinen monipuolistaminen. Monipuolistaminen tarkoittaa sitä, että perinteisen kurssikokeen merkitys arvioinnissa ei saa olla enää hallitseva. Arvioinnin muutostyön seurauksen pedagogiikka todennäköisesti muuttuu oppimisprosessikeskeiseksi ja yksilöllisemmäksi.
"Lukion opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojenkehittymistä. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa." Lukion opetussuunnitelma 2016
Kansalaisopisto
Tornion kansalaisopiston yhtenä tehtävänä on mahdollistaa alueen aikuisopiskelijoille tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella ja kehittää tieto- ja viestintätekniikan osaamistaan. Kansalaisopisto huolehtii, että myös ikäihmiset saavat tarvitsemansa tiedon tämän päivän informaatioyhteiskunnassa. Kansalaisopisto ohjaa ja opettaa tietoteknisten laitteiden ja välineiden lisäksi myös mobiililaitteiden hallintaa, sosiaalisen median käyttöä, maksuttomien sovellusten lataamista ja käyttöä, tiedonhakua internetistä ja verkossa tapahtuvien palvelujen käyttämistä. Kansalaisopistolla on myös mahdollisuus huolehtia Tornion kaupungin henkilöstön TVT-koulutuksista.
2.2. Opettajat ja henkilökunta
Tavoitteina on luoda yhteiset pelisäännöt tietoteknisten laitteiden käytöstä sekä yhtenäinen toimintakulttuuri TVT:n käytössä opetuksessa ja oppimisessa. Jokainen opettaja sitoutuu kehittämään itsenäisesti omaa tietoteknistä pedagogista osaamistaan. Koulun toimintakulttuuria tulee kehittää siten, että opettajat jakaisivat omaa osaamistaan sekä sähköisiä materiaalejaan. Opettajia rohkaistaan liittymään valtakunnallisiin keskusteluryhmiin Facebookissa. Opettajille tarkoitettuja Facebook-ryhmiä on lukuisia, mutta esimerkiksi ryhmissä "tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa", "tablet-laitteet opetuksessa", "tietokoneet yo-kirjoituksissa", "GAFE-Finland.." on mukana Suomen johtavia tvt-asiantuntijoita vastaamassa tarvittaessa opettajaa askarruttaviin kysymyksiin.
Kaikki opettajien tvt-koulutukset kaupungissa kerätään yhteiseen kalenteriin. Kalenteri voi olla peda.netissä tai Gafessa ja kalenterin merkintöjä voi tehdä hajautetusti.
KenGuru-materiaalin (http://www10.edu.fi/kenguru/) tarkoituksena on toimia opettajien itseopiskelun ja koulutusten tukimateriaalina, joka vastaa jatkuvasti uudistuvan tietoyhteiskunnan vaatimuksiin. Materiaalin kehittämisen pohjana ovat toimineet nykypedagogiikan lähtökohdat ja ajatusmaailma. Lisäksi tavoitteena on rehtoreiden työn helpottaminen tuomalla lisäideoita ja virikkeitä rehtorin arkeen tieto- ja viestintätekniikan avulla.
Suurempiin yksiköihin on tarpeen perustaa omat tvt-ryhmät, jotka osallistuvat tarjottaviin koulutuksiin muita useammin ja jakavat tiedon omalla koulullaan.
Jakaminen, tiimiopettajuus, pelillisyys, yhteisöllisyys,vertaistyöskentely, ilmiöpohjaisuus, kokeileminen, teknologia kaikkialla,osallisuus, käänteinen opetus, eriyttäminen, vuorovaikutus, digitaalinen kuilu...
2.3. Johtajuus
Tieto on valtaa ja tieto on sähköisessä muodossa. Johtamisen pedagoginen ulottuvuus vaatii osaamista, tietämistä mahdollisuuksista ja oikeanlaisten kysymysten asettelua oikeille ihmisille. Muiden kuntien toiminnasta kannattaa ottaa opiksi ja poimia joukosta parhaimmat palat. Uusien sähköisten menetelmien käyttäminen on kuitenkin opettajista kiinni, mutta rehtorin rooli koulun kehittäjänä on keskeisintä eli ilman rehtorin myötävaikutusta asiat eivät etene. Ei saa kuitenkaan olla Tornion kokoisessa kaupungissa niin, että rehtori ei saa riittävästi tukea kollegoiltaan eli tvt-suunnitelman ja sen kautta mahdollisesti muodostettavan tvt-ryhmän tulee toimia tiivissä yhteistyössä rehtoreiden ja koulunjohtajien kanssa.
Johtamisessa tulee huomioida tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisen tarpeet. Koulujen tieto- ja viestintätekninen toimintaympäristö tulee kehittää oppimista tukevaksi. Rehtorin tehtävä on huolehtia, että opettajilla ja oppijoilla on käytössään tarvittava ja ajanmukainen välineistö sekä pääsy verkkoon.
2.4. Tiedottaminen
Tiedottaminen on ongelma niin kauan, kun ei ole syntynyt selkeää tapaa ja menetelmää tiedottaa asioista. Pelkkien sähköpostien lähettely asioiden jouhevaan ja nopeaan tiedottamiseen ei riitä nykypäivänä, vaan tarvitaan jotain muuta. TVT-asioista kehittämiseen tarvitaan työryhmä tai ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja tiedottaa tulossa olevista muutoksista ja kehitysnäkymistä. Alkuvaiheessa oleellisinta on nimetä henkilöt, selvittää henkilöresurssit eli useimmilla kouluilla on tvt- tai atk-vastaava, jolle maksetaan työaikaa näistä asioista. Periaatteessa tvt-asioihin ja niiden kehittämiseen voidaan käyttää opettajan yt-aikaa, joka ovtessin mukaan lukiossa on 2-5h kahdessa viikossa ja peruskoulussa 6h kahdessa viikossa. Tiedottamista tehdään sekä koko kunnan kaikkien koulujen tvt-vastaaville ja rehtoreille. Tiedottamista tekevät kaikki koulujen tvt-vastaavat.
Wilmaan laitetaan pysyvä linkki tvt-koulutuskalenteriin kaikille opettajille ja henkilökunnalle. Kalenteriin kerätään tietoa opetushenkilöstön koulutuksesta Torniossa, lähialueilla ja verkossa.
2.5. Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisryhmät
Muodostetaan kaksi ryhmää
1. ryhmä: Tornion Kaupungin opetuskäytön tvt-ryhmä
- Kouluviraston edustaja
- Tietohallinnon edustaja
- Alakoulun edustaja
- Yläkoulun edustaja
- Lukion edustaja
- Kansalaisopiston edustaja
Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Koollekutsujana toimii lukion rehtori. Ryhmään kutsutaan tarvittaessa mukaan eri koulujen tvt-vastaavat.
2. ryhmä: TVT-vastaavat koulutoimessa (Päivitetty huhtikuussa 2017)
Arpelan koulu - Marika Tiiperi
Hannulan koulu - Markus Keränen
Kaakamon koulu - Anu Herajärvi ja Reetta Tuoma
Karungin koulu - Juhani Kurki
Kivirannan koulu - Jarmo Virtanen
Kokkokankaan koulu - Pirkko Tulkki
Kyläjoen koulu - Heikki Tuppurainen
Näätsaaren koulu - Anne Keisu
Pirkkiön koulu - Sari Pörhölä-Auno
Seminaarin koulu - Jukka Piiroinen
Putaan koulu - Johanna Lahdenperä
Raumon koulu - Sari Tarkiainen
Tornionseudun koulu - Kirsti Heikkinen
TYL-lukio - Marko Kaarlela
Tornion kansalaisopisto - Arja Jaako
2. ryhmän tehtävänä on jalkauttaa ja levittää hyviä käytänteitä, mitä on otettu käyttöön eri kouluissa.
2.6. Hankkeet
Koulujen tvt-hankkeista tiedotetaan liian vähän ja yhteissuunnittelua hankkeiden saamiseksi pitää lisätä. Opetushallituksen rahoittamat laitehankinnat edellyttävät selkeää yhteistä toimintakulttuuria ja tavoitetta, jota osittain tällä suunnitelmalla haetaan.
Hankehakemuksien suunnittelu opetushallitukselle tulee aloittaa hyvissä ajoin ja rehtoreiden aloitteesta.
2.7. Oppilaiden ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaaminen
”Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ja käyttää niitä luontevasti sekä monipuolisesti eri oppiaineissa ja oppimisprojekteissa. Tavoitteena on saavuttaa riittävät taidot toimia aktiivisena, osallistuvana sekä vastuullisena toimijana tieto- ja viestintäteknisesti alati muuttuvassa maailmassa.”
Jokaiselle luokka-asteelle luodaan tvt-taitojen tavoitteet. Esimerkki taitotavoitteista http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/Liite5-oppilaitten-taitotasokuvaukset-Orivesi.pdf
Alakoulu
Tässä keskitytään kuvaamaan tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen kohteena. Oppimisen välineenä tvt:n käytön kuvaukset löytyvät opetussuunnitelmasta.
1.-2. lk
Opetuksessa hyödynnetään oppilaille jo karttuneita tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja. Leikkiin perustuva työskentely on keskeistä. Tieto- ja viestintäteknologian perustaitoja harjoitellaan ja opitaan käyttämään niitä opiskelun välineinä. Samalla opitaan keskeistä käsitteistöä. Oppilaat pohtivat myös, mihin tarkoituksiin tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään lähiympäristössä ja mikä sen merkitys on arjessa.
Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Samoin harjoitellaan näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimisen edistäjänä.
Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaiden kanssa keskustellaan ja luodaan yhdessä tvt:n turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. Huomiota kiinnitetään terveellisiin työasentoihin sekä sopivan pituisten työjaksojen merkitykseen hyvinvoinnille.
Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa.
Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
3.-6. lk
Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista. Samalla oppilaille luodaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Koulussa tutkitaan tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta arkeen ja otetaan selvää sen kestävistä käyttötavoista.
Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Oppilaat oppivat käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärtämään niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa. He harjaantuvat sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä ja oppivat myös kuvan, äänen, videon ja animaation tekemistä. Oppilaita kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa.Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista.
Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaita ohjataan tvt:n vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön, hyviin käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteiden tuntemiseen. Koulutyössä harjoitellaan eri viestintäjärjestelmien sekä opetuskäytössä olevien yhteisöllisten palvelujen käyttöä. Oppilaat saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojen merkityksestä terveydelle.
Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaat harjoittelevat etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla. Heitä ohjataan hyödyntämään lähteitä oman tiedontuottamisessa ja harjoittelemaan tiedon kriittistä arviointia. Oppilaita kannustetaan etsimään itselle sopivia ilmaisutapoja ja käyttämään tvt:tä työskentelyn ja tuotosten dokumentoinnissa ja arvioinnissa.
Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaita ohjataan toimimaan oman roolinsa ja välineen luonteen mukaisesti sekä ottamaan vastuuta viestinnästään. Heitä ohjataan tarkastelemaan ja arvioimaan tvt:n roolia vaikuttamiskeinona. Oppilaat saavat kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian käyttämisestä vuorovaikutuksessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa myös kansainvälisissä yhteyksissä.
Yläkoulu
Oppilaiden tulee hallita koulun käytössä olevat laitteistot ja oppimisympäristöt. Tällä hetkellä Putaan koululla tärkein hallittava laite on Chromebook, mutta oppilaiden käyttöön tulee myös tablettitietokoneita. Raumon koululla tärkein hallittava laite on Windows7-käyttöjärjestelmällä varustettu työasema. Raumollakin lähitulevaisuudessa tulee olemaan käytössä luokkatilanteissa Chromebookit, tabletit tai joku muu helposti liikuteltavissa oleva tietokone. Oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi Gafe, SanomaPro,Pedanet ja nettimoppi. Opettaja tukee oppilaiden laitteistojen ja ympäristöjen opettelua. Oppilaille luodaan tunnukset kaikkiin käytettäviin palveluihin. Jokaiselle koulun oppilaalle tehdään koulun sähköposti, joka on samalla myös Gafe-tunnus.
Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään oppimisen tukena. Oppilaat käyttävät tietokoneita koulun sääntöjen mukaisesti.Jokaisen oppilaan tulisi hallita käytössä olevilla latteilla laitteen -ja tiedonhallinnan perustoiminnot. Oppilaita kannustetaan hyödyntämään tietotekniikkaa tiedon etsimiseen ja kirjaamiseen. He osaavat suunnitella tiedonhankintaansa ja käyttää tietoverkkoja tiedonhaussaan itsenäisesti ja monipuolisesti. He suhtautuvat kriittisesti tiedonhaun tuloksiin, pohtivat lähteiden luotettavuutta sekä vertailevat ja hyödyntävät eri lähteistä saatuja tietoja. Jokainen tuntee ja tietää tekijänoikeudet ja kunnioittavat näitä.
Perustoimisto-ohjelmat ovat oppilaille tuttuja. He osaavat tuottaa tekstiä sujuvasti ja monipuolisesti sekä muokata asiakirjaa koululla käytössä olevalla tekstinkäsittelyohjelmalla. He osaavat käyttää taulukkolaskentaohjelman perusominaisuuksia ja laatia tilastotiedoista yksinkertaisia graafisia kaavioita. Oppilaat osaavat luoda esitysgrafiikkaohjelmistolla esityksen havainnollistamaan omaa esitystään. Tavoitteena on myös se, että oppilas tunnistaa eri ohjelmien yhteisiä toimintaperiaattteita ja osaa hyödyntää näitä tutustuessaan uusiin ohjelmiin. Oppilaiden tulisi olla rohkeita kokeilemaan ja etsimään eri ohjemistojen toiminnallisuuksia. He ymmärtävät ohjelmistojen käyttölogiikkaa ja osaavat soveltaa logiikkaa tutustuessaan uusiin ohjelmistoihin.
Oppilaat hallitsevat verkkotyöskentelyn. He osaavat työskennellä erilaisissa verkko-oppimisympäristöissä. He osaavat hyödyntää verkossa saamaansa palautetta ja antaa myös itse palautetta. He osaavat etsiä verkosta löytyvät sähköiset palvelut ja käyttävät niitä sekä sähköpostia monipuolisesti. He tietävät hyvät käytöstavat verkossa ja osaavat käyttäytyä verkossa työskennellessään asianmukaisesti. He noudattavat työskentelyssään tekijänoikeuksia ja tietoturvan periaatteita. He osaavat suojata sekä itsensä että tietokoneensa ja osaavat toimia eettisesti oikein verkossa.
Lukio
Opiskelijan tulee ensisijaisesti hallita oma laite ja sen ominaisuudet. Oman laitteen hallinta tarkoittaa perustietoa oman koneen käyttöjärjestelmästä. Yleisimmät käyttöjärjestelmät tällä hetkellä ovat Windows, OsX ja jollain voi olla myös Chromebook. Oman laitteen hallinnassa ja sen käytön opettelussa opiskelijat ovat omillaan, mutta toki verkosta löytyy helposti esim. youtubesta käyttöön liittyviä ohjeita.
Opiskelijoiden tulee tietää ja hallita opiskeluissa käytettävät ohjelmat ja niiden käyttö. Yleensä kaikki käyttö tapahtuu selaimella eli oman laitteen käyttöjärjestelmällä ei ole enää suurtakaan merkitystä. Aineenopettaja voi antaa ohjeet yhdellä kertaa kaikille, kun työskentelyalustana on selainpohjainen ohjelma eikä koneelle erikseen asennettava ohjelma. Tällä hetkellä opiskelijalla pitää olla tunnukset lukiossa Wilmaan, peda.netiin ja Gafe:hen. Lisäksi lukiossa voi olla eri kurssilla oppimateriaaleja verkossa materiaalin tuottajan palvelussa. Mahdollisia palveluita ovat mm. SanomaPro, tabletkoulu.fi ja e-oppi. Yhteistä ja nykyinen suuntaus on se, että kirjautuminen voidaan tehdään yleensä samoilla esim. Google/Microsoft-tunnuksilla useaan paikkaan ja näin selvitäänkin yksillä tunnuksilla.
Tulevaisuuden osaaminen tarkoittaa pääosin samaa kuin tähänkin saakka. Väline, jolla tieto tuotetaan ja työskennellään kuitenkin muuttuu sähköiseksi. Tiedon ymmärtämistä ei voi automatisoida, vaan se vaatii edelleenkin aikaa ja vaivaa. On tärkeämpää tietää mistä tieto löytyy, kuin keskittyä ulkolukuun. Ymmärtäminen vaatii tietyissä tapauksissa kuitenkin asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi mieleen painamista ja voi olla, että vasta myöhemmin syntyy asialle syvällisempi ymmärrys. Opettajan rooli syvällisen ymmärryksen luomisessa on edelleenkin keskeinen, mutta ymmärrys pitää tapahtua enemmän käytännönläheisten ja toiminnallisten harjoitteiden kautta.
Kansalaisopisto
Opisto kykenee opetuksen järjestämisessä reagoimaan nopeasti opiskelijoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin, sillä opetus ei ole opetussuunnitelmiin sidottua.
Eri oppiaineissa hyödynnetään tietotekniikkaa,tietoverkkoja ja etäopetusmahdollisuuksia siten, että se on luonteva osa oppimisprosessia ja edistää oppimista.
2.8. Henkilöstön koulutus
Henkilöstön koulutus perustuu koulutustarpeisiin ja vertaistukeen koululla. Hankkeiden kautta voidaan järjestää yhteisiä koulutuksia, mutta niiden koordinointi on rehtoreiden vastuulla.
Jotta opettajat voivat käyttää opetuksessaan tieto‐ ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisesti sekä suunnitella ja kehittää opetustaan, tarvitaan koulutoimen järjestämää koulutusta (VESOt, kansalaisopisto, Innokas!-verkoston koulutukset, LUMA-lapin koulutukset, hankekoulutukset).
Opettajat tekevät kaikissa kouluissa opekan kyselyn joka toinen vuosi tvt-taidoista os. http://opeka.fi/fi Kyselyn perusteella kouluvirasto ja rehtorit saavat reaaliaikaista tietoa opettajien tvt-taidoista ja opetusteknologian käytöstä.
Kansalaisopiston opetushenkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden järjestämään TVT Vapaan sivistystyönohjauksen ja opetuksen välineenä (9 op) -koulutukseen sekä Rovaniemen kansalaisopiston järjestämälle Lapin kansalaisopistojen TVT-taitojen kehittäminen -koulutukseen. Molemmat ovat Osaava-ohjelman rahoittamia koulutuksia. Tornion kansalaisopisto koordinoi Opetushallituksen rahoittamaan Meänmaan verkko-opisto -hanketta, jonka kansalaisopistojen opettajille suunnattujen verkko-opetus ja pedagogisia valmiuksia antavat koulutukset käynnistyivät kesällä 2015. Hankkeen aikana opettajat saavat riittävät tekniset ja pedagogiset valmiudet, jotta pystyvät antamaan laadukasta opetusta myös tietoverkkojen välityksellä (ac), verkostoituvat muiden aineen ja/tai kansalaisopistojen opettajien kanssa ja jakavat osamistaan ja opetusmateriaalejaan.
TVT-ryhmä voi esittää opetuksen järjestäjälle koulutusten järjestämistä.
3. OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN
3.1. Infrastruktuuri ja laitehankinta
Infrastruktuurin ja laitetekniikan tilanne 2015
Alakoulut
Opetuksen tietoverkko nopealla valokuituyhteydellä on rakennettu vain Hannulan koululle. Kaikki muut koulut ovat 5 - 10 Mbitin ADSL-yhteyksien varassa, joissa ei riitä nopeutta opetuksen vaatimille langattomille laiteratkaisuille. Langaton opetusverkko on rakennettu Hannulaan, mutta ei jokaiseen luokkaan. AV-laitteiden osalta tilanne on kouluilla parempi. Lähes kaikista kotiluokista löytyy sekä dataprojektori/kosketustaulu että dokumenttikamera. Mutta kouluilla on monia opetustiloja, joissa ei ole edellä mainittuja AV-laitteita, eikä edes mahdollisuutta langallisille opetuksen tvt-laiteratkaisuille.
Kehittäminen: Kaikissa opetustiloissa on ajantasaisten verkkoratkaisuiden ohella oltava AV-laitteet kuten dataprojektori/kosketustaulu, kaiuttimet ja dokumenttikamera.
Yläkoulut
Koulu Valokuitu Langaton verkko Tykit DK Ä-taulut
Putaan koulu KYLLÄ KYLLÄ OK OK 36
Raumon koulu KYLLÄ yhdessä osassa OK, osittain OK, osittain 2
Lukio
TYL KYLLÄ KYLLÄ OK OK 7
3.2. Hallinnon ja opetuksen tietoverkot
Hallinnon tietoverkko on yhteinen koko kaupungissa, koska hallinnon käyttämät ohjelmat ovat samoja. Koulujen käytössä ovat tällä hetkellä seuraavat palvelut ja ohjelmat
- Primus, Kurre ja Wilma (kansalaisopistolla vain Hellewi)
- Webtallennus
- Tane
- Rondo
- Budnetti
Yllämainittuja ohjelmia käytetään pääasiallisesti RAJA tai tornio.fi-toimialueesta, johon hallinnon käyttäjillä on pääsy. Käytännössä hallinnon käyttäjiä ovat ainakin rehtorit, koulunjohtajat ja toimistosihteerit.
Opetuksen tietoverkkona pöytäkoneilla on edutornio.fi-toimialue, johon ei voida liittää oppilaiden omia laitteita. Kouluissa, joissa on langaton verkko, opetuksen laitteet voivat hyödyntää vieras-nimistä langatonta verkkoa. Vieras-verkkoon voivat kytkeytyä myös kaikki oppilaiden omat laitteet. Opettajan opetusmenetelmien salliessa oppilaat voivat käyttää vieras-verkossa omia laitteita.
3.3. Työasemat ja päätelaitteet opetuksessa (tavoitetila!)
Alakoulu
Tavallisten opetuksen tietoverkkoon kytkettyjen työasemien rinnalla tarvitaan muita laiteratkaisuja. Tällaisia ovat erilaiset kevyet päätelaitteet, jotka mahdollistavat selainpohjaisen työskentelyn. Tavoitteena on, että jokaisella koululla on jokaista1-6 luokkasarjaa kohden vähintään luokallinen tabletteja ja vähintään luokallinen muunlaisia keveitä selainpohjaisia laitteita. Jokaisella opettajalla tulee olla työn puolesta älypuhelin ja henkilökohtainen kevyt päätelaite, joka mahdollistaa selainpohjaisen työskentelyn.
Yläkoulu
Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on, että jokaisella oppilaalla sekä Putaan että Raumon koululla olisi käytössään oma kone. Tällöin voidaan sujuvasti käyttää sähköistä oppimateriaalia jokaisella oppitunnilla ja oppilas voisi ottaa koneen mukaansa myös kotiin kotitehtäviä varten.
Raumon koululla on vuonna 2015 tietokoneluokassa 24 Windows7 pöytäkonetta oppilaiden käytössä. Tietokoneet ovat uusittu 2013-2015. Nämä täyttävät tarpeet, kunnes koululle saadaan langaton verkko. Langattoman verkon myötä tavoitteena on saada saman lukuvuoden aikana käyttöön läppäreitä tai tabletteja vähintään 70 kpl. Tällöin kannettavat laitteet rittäisivät kolmelle luokalle yhtäaikaisesti varalaitteineen. Opetussuunnitelman mukainen opetus luokkatilanteessa vaatii nämä laitepäivitykset. Laitteet voisivat olla esimerkiksi Chromebook -laitteita, niiden edullisuuden ja ylläpidon helppouden vuoksi.
Lisäksi joka luokassa on yksi tietokone, joko pöytäkone tai kannettava tietokone opettajan käytössä. Opettajilla on henkilökohtainen käyttäjätunnus ja käyttöympäristö yhteisen käyttäjätunnuksen lisäksi.
Putaan koululla on opettajille henkilökohtaiset windows-kannettavat, jotka toimivat RAJA-toimialueessa. Lisäksi Putaalla on 160 kappaletta Chromebook-laitteita oppilaskäyttöön sekä 20 kappaletta tabletteja, joita voidaan tarvittaessa lainata oppilaille kotitehtäviä varten kotiin. Lisäksi käytössä on muutamia vanhempia pöytäkoneita, joissa on Windows 7 -käyttöjärjestelmä. Koululla on käytössä langaton verkko.
Lukio
Lukiossa on tietokoneluokassa noin 15 Windows 7 pöytäkonetta, jotka ovat elinkaarensa loppupuolella. Lisäksi oppilaille on hankittu 2 läppärivaunua, joissa toisessa tulee olemaan Windows7-läppäreitä ja toisessa on 20 Chromebook-läppäriä. Syksystä 2014 lähtien lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille on suositeltu omien laitteiden käyttämistä koulussa ja koulutyössä. Tämän mahdollistavat koko talon kattava langaton verkko ja opiskelijoiden käytössäolevat lokerot. Läppärivaunujen koneet sijaitsevat kiinteästi lataustelineessä ja Chromebook-läppäreitä voidaan kuljettaa kätevästi ostoskoreilla luokkaan.
Opettajilla on käytössä vuosina 2010-2013 hankitut Windows7 Pro henkilökohtaiset läppärit. Kaikissa opetustiloissa on telakka-asemat, jolloin opettaja voi käyttää laitettaan missä tahansa taloa. Laiteratkaisu liittyi kiinteästi lukiorakennuksen vaihtumiseen keväällä 2013. Opettajien läppärit ovat RAJA-toimialueessa ja ne käyttävät hallinto-nimistä Wlan-verkkoa. Sijaisille ja väliaikaisille opettajille on muutama varalaite, mutta ne ovatkin olleet pääosan aikaa opiskelijoiden käytössä läppärivaunussa.
Lukio on tavoitetilassa tällä hetkellä. Opettajien Windows7-läppäreiden elinkaarta on jäljellä vielä muutama vuosi, mutta sen jälkeen tulee arvioida voisiko esimerkiksi edullisista Chromebook-läppäreistä olla myös opettajan laitteeksi. Tällöin tulee ottaa huomioon liitettävyys luokan järjestelmiin eli kosketustaulun, dokumenttikameran ja ääniyhteyksien toimivuus pitää varmistaa.
Kansalaisopisto
Opiston tietotekniikan luokka sijaitsee hissittömän opistotalon kolmannessa kerroksessa, joka voi olla seniori-ikäisten ja liikuntarajoitteisten osallistumisen ja opiskelun esteenä. Ensisijaisen tärkeää olisi saada opetukselle uudet esteettömät tilat, esim. Porthaninkoulusta.
Opistotalon luokissa on opettajien käytössä pöytäkone tai kannettava tietokone. Opetusta tapahtuu myös muualla kuten kylätaloilla ja kouluilla, joissa tietokoneiden ja -verkkojen käyttö ongelmallisempaa.Vähimmäistavoitteena voidaan pitää, että kansalaisopistojen opettajat voivat heille laadituilla tunnuksilla käyttää opetuksessaan peruskoulujen ja lukion tietokoneita
Opiston atk-luokassa on opiskelijoiden käytössä 12 pöytäkonetta, joka on tarpeeseen nähden riittävä määrä. Koneissa on Windows 10 käyttöjärjestelmä. Opistotalon langattoman verkon kautta opiskelijat pääsevät myös nettiin.Tablettien hyödyntäminen opetuksessa on yksi merkittävä pedagoginen uudistus, jonka hyödyntämistä opiston opettajat toivovat. Opettajille on hankittu työkäyttöön muutamia tabletteja syksyllä 2015, joita mahdollisuuksien mukaan voidaan kierrättää. Tabletteja tarvitaan kuitenkin vielä lisää.
3.4. Oppilaiden tai opiskelijoiden omat laitteet
Alakoulu
Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena.
Yläkoulu
Sekä Raumon että Putaan koululla joillakin oppitunneilla käytetään oppimisen tukena oppilaiden omia älypuhelimia ja/tai tabletteja. Näin toimitaan, mikäli opettaja on valmistellut materiaalia verkossa tapahtuvaa oppimista varten tai mikäli oppimistapahtuma vaatii tiedonetsintää verkosta. Omia laitteita käytetään asiallisesti ja vain oppimisen tukena.
Lukio
Lukion järjestyssäännöissä todetaan asiasta: "Tunnilla käytettäviä tietoteknisiä laitteita kuten älypuhelimia, tablet-laitteita ja tietokoneita käytetään oppitunnilla tarkoituksen mukaisesti liittyen oppiaineen opiskeluun. Käytössä noudatetaan korkeaa moraalia, vastuullisuutta ja hyviä tapoja."
Kansalaisopisto
Monet kansalaisopistojen opiskelijoista haluavat ottaa tunneille mukaan oman kannettavan tietokoneen tai tabletin, sillä he haluavat mieluiten harjoitella niiden käyttämistä tutulla laitteella.
3.4. IT-hankinnat
Hankintoihin liittyviä varoja voivat koulut itse budjetoida, mutta käytännössä varat riittävät olemassa olevan laitteistokannan ylläpitämiseen, mutta eivät konekantojen uusimiseen. Jotkin koulut ovat onnistuneet saamaan ulkopuolista rajoitusta opetushallitukselta, mutta jatkuvaan ja kattavaan rahoitukseen hankerahat eivät riitä. Opetushallituksen hankkeisiin liittyy paljon muutakin kuin pelkästään rahat laiteisiin eli hankkeessa tulee pedagogiset perusteet, mitä innovatiivistä ja ainutlaatuista hankkeella tavoitellaan. Tämän vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että rehtorit osallistuisivat aktiivisesti hankkeiden hakemiseen innokkaimpien opettajien kanssa. Todennäköisimmin opetushallitukselta tulee avustus, jos hanketta haetaan useamman koulu nimissä.
Tornion Kaupungin tvt-hankintoja tulisi tehdä pääosin kuntien yhteisen puitesopimusten mukaan, mutta selkeä ongelma on tiedon puute puitesopimuksen olemassaolosta ja mitä kaikkea sen kautta voi hankkia. Suurempia hankintoja tehdään yhteistyössä hankintatoimiston kanssa, mutta pienempiä hankintoja tehdään myös suoraan kouluista. Hankinnoissa tulee noudattaa kaupungin vähintään sisäisiä ohjeita.
Leasing-rahoitusta käytetään monissa kunnissa koulujen tvt-laitehankintoihin. Laitteen hinta tulee maksettua esimerkiksi viidessä vuodessa ja tämän jälkeen laite uusiutuu automaattisesti. Leasing-hankinnat edellyttävät hankintaosaamista ja pidempiaikaista sitoutumista yhteen laitetoimittajaan. Leasing-rahoituksen hyvä puoli on hankintamenojen ennakoitavuus ja laitteiden uusiutumisen varmistuminen. Leasing-rahoituksen mahdollisuus tulisi selvittää myös Torniossa yhdessä Meri-Lapin muiden kuntien kanssa.
3.5. AV-hankinnat
Luokkien perusvarusteluun kuuluvat ääni-ja kuvaratkaisut. Kuvalla tarkoitetaan sitä, että opettajan laitteen kuva pitää pystyä heijastamaan oppilaiden nähtäville. Tämän lisäksi kaikissa luokissa tulee olla dokumenttikamera opettajan käytössä.
Kuvan tuottamiseen käytetään tällä hetkellä pääsääntöisesti dataprojektoreita, mutta niiden kuvan laatu ja tarkkuus ovat heikkoja verrattuna näyttöpaneeleihin. Näyttöpaneeleissa kuva on tarkka, kirkas ja niissä on monipuoliset liitäntämahdollisuudet, mutta kuvan koko voi olla pienempi. Suureen luokkaan ei kannata asentaa pientä näyttöpaneelia. Näyttöpaneelin hinta nousee tällä hetkellä jyrkästi yli 80 tuuman paneeleisssa.
Näyttöpaneeliin tai dataprojektorin kuvaan voidaan yhdistää laite tai sen osia, jotka tuovat mukaan kosketusominaisuudet. Pääosa Pudasta lukuunottamatta käytössä olevista laitteista on Smarttehcin-laitteita, jotka toimivat hyvin ainakin vanhemmilla Windows-käyttöjärjestelmillä. Kosketusominaisuudet luokkahuoneessa mahdollistavat opettajalle oppilaita taululle aktivoivien tehtävien rakentamisen. Kosketusominaisuuden hyödyt jäävät pieneksi, jos tarkoitukseen käytetty ohjelma on huono tai opettaja ei tunne sen periaatteita. Kouluissa, joissa tauluja on hankittu, kosketusominaisuudet ovat jääneet todennäköisesti liian vähälle käytölle ja talon sisäinen vertaistuki vähäiseksi, jos tauluja on vain muutama. Smarttechin Notebook-ohjelma on riittävän helppokäyttöinen, tuotokset helposti jaettavissa eri tiedostomuodoissa ja valmiita materiaaleja on monilla opettajilla. Lukiossa ainakin osassa kielten kursseja oppimateriaalin tekijä jakaa valmiita notebook-pohjia opettajan käyttöön. Kosketusominaiden kanssa lähes samaan lopputulokseen päästään mm. Googlen Drawings-sovelluksella, kun oppilailla on omat laitteet käytössään.
Äänet luokkatilaan voidaan ratkaista tavallisesti opettajan koneen kaiuttimilla. Ääniratkaisuissa voidaan käyttää myös vanhentunutta tekniikkaa, koska sopivilla adaptereilla esimerkiksi vanhat aikaisemmin kielissä käytetyt vahvistimet toimivat toimivat hienosti erillisten kaiuttimien kanssa edelleenkin. Kielten vahvistimien heikoin komponentti on CD-asema, jonka rikkoontuminen ei haittaa laiteen kytkemistä tietokoneeseen.
Koulujen kannattaa olla seurata myös uusiutuvaa tekniikkaa äänen ja kuvan siirtämiseen oppilaiden nähtäville. AppleTV:llä ja ChromeCast tai Miracast-laitteilla äänet ja kuva saadaan siirretty langattomasti toistolaitteelle.
3.6. Tilaratkaisut
Pääosassa kouluja on edelleenkin erilliset tietokoneluokat. Luokkien kalusteet on hankittu vähintään aikana, jolloin näytöt olivat vielä kuvaputkia eli pöydät ovat yleensä vielä aivan liian suuria tarpeeseen nähden. Siirtyminen langattomasti toimiviin laitteisiin muuttaa tilanteen ja erillisiä tietokoneluokkia ei enää tarvita ja tilat saadaan muuhun käyttöön. Laitteita voidaan käyttää normaalissa luokassa, koska ainakin Chromebook- ja tablet-laitteet mahtuvat helposti pienemmällekin pulpetille.
Lataamiseen tarkoitettu paikka pitää myös langattomille laitteille järjestää. Lataustilana voivat olla erikseen hankittut kaapit. Kaapeissa on älykäs virrankatkaisu eli esimerkiksi 20 laitteen kaapissa kaikkien laitteiden lataus ei mene yhtäaikaa päälle, vaan yksi laite kerrallaan. Tämä estää virtapiikkien ja laitteiden rikkoontumisen.
Chromebook-läppäreissa ja tablet-laitteissa akku kestää huomattavasti tavallisia Windows-läppäreitä pidempään. Jos koulussa on lataukseen muutettavissa oleva varasto, voidaan lataaminen keskittää sinne. Opettaja ottaa tarvittavan määrän laitteita tunnille mennessään esimerkiksi ostoskoriin ja palauttaa laitteet varastoon oppitunnin tai tuntien jälkeen. Latauskaapeli pidetään aina kiinni laitteissa ja lataaminen kytkeytyy päälle esimerkiksi öiseen aikaan. Toimiva latausjärjestelmä voidaan rakentaa sähkömiehen ja tavallisten pistorasiaan kiinnitettävien ajastimien avulla.
4. Opetuksen verkkopalvelut ja ohjelmistot
4.1. Tunnistautuminen
Vieras-langattomaan verkkoon kirjaudutaan tällä hetkellä yhdellä ja samalla tunnuksella toisin kuin esimerkiksi Lappiassa. Lappiassa opiskelijat voivat käyttää omia laitteita koulun verkossa, mutta verkko vaatii tunnistautumista. Tunnistautumisen syynä on väärinkäytön mahdollisuus yhdellä tunnuksella kirjauduttaessa. Verkon omistaja vastaa verkossa tapahtuvasta liikenteestä ja väärinkäyttö tarkoittaa esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen tekemistä vieras-verkosta laitteella, jonka käyttäjää ei voida tunnistaa. Tämä asia on tiedostettava ja tarvittaessa tietohallinto muuttaa järjestelmiään.
Tablet-laitteita lukuunottamatta jokaiselle koneelle pitää kirjautua. Tällä hetkellä edutornio.fi-toimialueeseen Windows-koneille kirjaudutaan yhdellä ja samalla tunnuksella yhdessä koulussa. Tunnistautumisessa pitäisi ottaa käyttöön Primuksen Queryä hyödyntävä ominaisuus, jossa kirjautumistunnus muodostetaan automaattisesti primuksen opiskelijarekisterin kutsumanimen ja sukunimen perusteella. Tämä asia on tietohallinnon hoidettavissa.
Tablet-laitteilla ei yleensä voi kirjautua laitteelle. Sen sijaan laitteella asennettuun sovellukseen kirjaudutaan tunnuksella. Google apps for Education mahdollistaa henkilökohtaisen kirjautumisen sovelluksille ainakin iOs ja Android-tablet-laitteilla.
Chromebook-läppäreitä käytetään Google apps for education, gafe-tunnuksella. Tällä hetkellä tunnus on gafe-tunnus on muotoa @edutornio.net ja sisältää kaikkien Tornion peruskoulujen ja lukion oppilaat. Tunnukset on muodostettu hallinto-ohjelma Primuksen tietojen avulla ja käyttöönottaneilla kouluilla kaikilla on vähintään yksi henkilö, yleensä tavallinen opettaja, joka voi hallinnoida koulun oppilaiden tunnuksia. Tunnusten hallinta tarkoittaa uusien tunnusten luomista ja salasanojen vaihtamista tarvittaessa. Jokaiselle opettajalle voidaan antaa tarvittaessa oman koulun tai luokan oppilaiden tunnustenhallinta.
Uusien tunnusten luonti on automatisoitu Gafessa ja tiedot uusista tunnuksista tulevat viikottain sähköpostilla opettajalle, jolla on koulun tunnusten hallintaoikeudet.
4.2. E-oppimateriaalit
E-oppimateriaalilla tarkoitetaan kaikkea verkossa saatavilla olevaa oppimateriaaliksi tarkoitettua sisältöä. Samaa tarkoitetaan usealla termillä; puhutaan esimerkiksi verkko-oppimateriaalista tai digitaalisesta oppimateriaalista. Käsitteet eivät ole vakiintuneita, ja tässä käytetään Opetushallituksen käytännön mukaisesti e-oppimateriaali-termiä.
E-oppimateriaalia ovat esimerkiksi verkosta saatavat jotakin ilmiötä simuloivat oppimisaihiot, opetukseen tarkoitetut kuvapankit, itsenäiset verkkokurssit ja oppikirjojen oheismateriaalit.
Alakoulu
Koulut käyttävät sellaisia e-oppimateriaaleja, jotka soveltuvat luontevasti opetus- ja opiskelukäyttöön alakoulussa, tukevat opetusta ja oppimista ja tarjoavat pedagogista lisäarvoa. Lisäksi koulut pyrkivät suosimaan e-oppimateriaaleja, jotka tukevat opettajaa kehittämään omaa opetustaan.
Yläkoulu
- SanomaPro:n ja Otavan sähköisiä materiaaleja
- e-opin kirjoja mahdollisuus käyttää seuraavissa oppiaineissa (biologia, maantieto, historia, uskokonto, musiikki, fysiikka, kemia, ruotsi, kotitalous ja oppilaanohjaus)
- avoin materiaali, esim. avoinoppikirja.fi, math.fi, openmatikka....
Lukio
- Opinaika (päättyy lokakuussa 2015)
- SanomaPron:n oppimateriaaleja vieraissa kielissä
- e-opin ja tabletkoulun oppikirjoja käytössä eri kursseilla
4.3. Oppimisalustat
Oppimisalusta tai virtuaalinen oppimisympäristö tarkoittavat oppimisympäristön verkkoteknologista osaa, jolla tuetaan oppimisprosessien sekä siihen läheisesti liittyvien muiden toimintojen hallintaa. Useimmat oppimisalustat sisältävät välineitä oppimateriaalien verkkojulkaisemiseen ja hallintaan, erilaisia keskustelutoimintoja sekä mahdollisuuden tehdä ja palauttaa tehtäviä sähköisesti. Opiskelu verkossa voi olla etäopiskelua tai se voi tapahtua luokkahuoneessa, jossa opiskelijoilla on käytössään tietokone. Verkko-opiskelu vapauttaa opiskelijat ja opettajat tekemään työtä valitseminaan aikoina, mutta toisinaan voidaan myös sopia yhteisestä opiskeluajasta ja käydä tosiaikaista keskustelua.
Oppimisalustan palveluntarjoaja saattaa myydä joko oikeutta ohjelmiston käyttöön tai palvelintilaa tai molempia. Osa oppimisalustoista on kaupallisia, osa taas perustuu avoimeen lähdekoodiin. Vapaissa ohjelmissa on jo paljon hyvin kehittyneitä ominaisuuksia kuten Wiki-työkalu. Näitä ohjelmia käyttäjät voivat vapaasti muokata tarpeitaan vastaaviksi. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppimisalusta luettu 29.10.2015)
Oppimisalusta ei voi olla vapaasti koulun valittavissa, koska yhteistyö esimerkiksi eri koulujen välillä mahdollistuu yhteisillä alustoilla. Alustoissa on huomattavia eroja käytettävyydessä, hinnassa sekä oppilaiden tunnusten hallinnassa. Ilmaisissa alustoissa on osassa ongelmina ylimääräiset ominaisuudet, joita kukaan ei tarvitse ja toisaalta omalle palvelimelle asennattavissa oppimisalustassa jatkuva päivittäminen on sekä henkilöstö että osaamiskysymys. Oppimisalustan työkalut pitää toimia ongelmitta kaikilla laitteilla ja myös älypuhelimilla.
Torniossa kaikille yhteiseksi alustaksi on valittu peda.net, joka ei sisällä kuitenkaan valmista materiaalia opettajalle ellei koulu tee päätöstä ostaa niitä e-oppi-nimiseltä yritykseltä. Kaupallisissa lähinnä kustantajien omissa oppimisympäristöissä ovat hyvänä puolena valmiin materiaalin helppo siirtäminen kurssille tai luokalle, mutta osassa suuristakin kustantajista materiaali on sidottu tekijänoikeudellisista syistä johtuen tiukasti heidän omaan oppimisalustaan. Valmiita sähköisiä materiaaleja tulee lisää todennäköisesti uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton myötä sekä peruskoulussa ja lukiossa. Opetusmateriaalit voivat olla opettajan ja oppilaan harmiksi eri järjestelmissä, ellei opetuksessa käytetä ilmaisia mm. opetushallituksen materiaaleja.
Koska oppimateriaalit voivat sijaita kustantajien eri järjestelmissä, tarvitaan yhteinen selkeä ja yksinkertainen tapa jakaa ja tuottaa sähköisiä materiaaleja oppilaiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että on olemassa kolme vaihtoehtoa ns. pilvipalveluksi. Yhteistä Microsoftin, Applen ja Googlen tarjoamissa vaihtoehdoissa on niiden lähes maksuttomuus opetuskäytössä. Tornion Kaupungin työntekijöillä on käytössään Microsoftin Office 365-palvelusta yrityskäyttöön tarkoitetut sähköposti, ryhmät ja kalenteri. O365:n laajentaminen oppilaiden käyttöön edellyttäisi suurta muutosta tietohallinnon työnmäärittelyssä. Valituksi pilvipalveluksi on määritelty Google Apps for Education, Gafe, joka toimii useimmissa päätelaitteissa samalla tavalla ja käyttäjähallinta voidaan hajauttaa. Toisaalta joissain kunnissa on otettu käyttöön esimerkiksi Microsoftin OneDrive ja Googlen Gafe, koska maksuttumuus ja tunnusten automatisointi eivät aiheuta ylimääräisiä kustannuksia eikä työtä.
4.4. Henkilökunnan ja oppilaiden sähköposti
Koko kaupungin henkilökunnalla on käytössä tornio.fi-sähköposti, joka on selainpohjainen ja perustuu Microsoftin O365-palveluun. Opettajien ja henkilökunnan ei edellytetä seuraavan muita sähköposteja ja kaupungin työntekijöiden yhteiset tiedotteet lähetetään vain tornio.fi- sähköpostiin.
Oppilaiden sähköposti tulee Google Apps for Education (Gafe) palvelun mukana ja se on kaikilla oppilailla mahdollisuuksien mukaan muotoa etunimi.sukunimi@edutornio.net. Sähköpostiosoite muodostetaan automaattisesti primuksen opiskelijarekisterin kutsumanimestä ja sukunimestä. Kaikkien alle 18-vuotiaiden tulee hyväksyä palvelun käyttöehdot Wilman lomakkeessa, jonka jälkeen palvelu aktivoituu oppilaalla automaattisesti. Gafessa ryhmät muodostuvat automaattisesti eli jokainen luokka on aina oma ryhmänsä, jolle esimerkiksi aineenopettaja voi lähettää viestin kerralla. Gafeen sähköposti siirtyy opiskelijan mukana hänen vaihtaessaan koulua Tornion Kaupungin sisällä myös siirryttäessä alakoulusta yläkouluun tai yläkoulusta lukioon. Periaatteessa Gafe-tunnuksen käyttöönottoa voi jatkaa myös opiskeluiden jälkeen.
4.6. Wilma
Wilma on www-käyttöliittymä, jota käyttävät mm. opettajat, opiskelijat, huoltajat ja koulun henkilökunta. Wilmalla voidaan valita kursseja, arvioida, merkitä poissaoloja, selata työjärjestyksiä ja tiedottaa.
Kehittäminen: Wilman, Primuksen ja Kurren käytön tehostaminen ja laajentaminen sekä käytänteiden yhdistäminen. Willma pitää olla oppilaiden käytössä viidenneltä alkaen. Aikaisemmasta käyttöön otosta päättää koulu.