Hobbes ja yhteisöllisyys

Yhteisöllisyyden pakko

Hobbesille yhteisöllisyys syntyy voimalla, pakkokeinoin. Yhteisö ei tue kansalaisia, se ainoastaan antaa mahdollisuuden menestyksen tavoitteluun suvereenin määräämän lainsäädännön kuuliaisena alaisena – niin pitkälle kuin se on kunkin oman edun mukaista. Valtio kuitenkin edustaa kansalaisiaan suhteessa muihin valtioihin – valtioiden välillä kun vallitsee luonnontila. Lopulta yhteisön jäsenyyteen ajaa ihmisen oma etu.

Hobbesille oikeudenmukainen yhteiskunta on absoluuttisen yksinvaltiaan yhteiskunta – se on parasta elämää, mihin ihminen pystyy. Epäoikeudenmukaista on yhteiskuntasopimuksen rikkominen, kaikki muu on oikeudenmukaista. Yksilön hyvä elämä ei kuitenkaan liity oikeudenmukaisuuteen. Itsekkään yksilön on oman edun nimissä järkevää rikkoa yhteiskuntasopimusta, jos siitä ei jää kiinni. Mihin siis yhteiskuntasopimuksen velvoittavuus perustuu?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä