5.1. Yhteiskuntafilosofian aiheet

Mitä yhteiskuntafilosofia tutkii?

Yhteiskuntafilosofiassa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä filosofisia kysymyksiä, esimerkiksi yhteiskunnan järjestämiseen liittyviä perusperiaatteita, kuten millaisia yhteiskunnalliset ihanteet ovat ja kuinka ne toteutetaan. Yhteiskuntafilosofian käsitteisiin liittyy monia ongelmia, esimerkiksi kuinka vapaus ja tasa-arvo voidaan sovittaa yhteen tai mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa.

Oikeudenmukaisuuteen liittyy ikuisuuskysymysten lisäksi valtava kirjo ajankohtaisia kysymyksiä: esimerkiksi valtioita koskettavat pysyvät verotaakan ja tulonsiirtojen oikeudenmukaista jakamista koskevat kysymykset tai erityiset oikeudenmukaista lainsäädäntöä koskevat kysymykset. Esimerkiksi Suomessa ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä ovat seksuaalisen suuntautumisen tasa-arvoista kohtelua ja asevelvollisuuden tasa-arvoista järjestämistä koskevat lait. Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmassa on pohdittu esimerkiksi rikkaiden valtioiden velvollisuuksia auttaa ja olla vahingoittamatta köyhiä valtioita.

Oikeudenmukaisuus: yhteiskuntafilosofian perusongelma



Yhteiskuntafilosofian perusongelma koskee oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan arkikielessä reilua peliä, jonka säännöt koskevat kaikkia. Yhteiskuntafilosofiassa oikeudenmukaisuus tarkoittaa tyypillisesti yhteisöllisesti tuotettujen hyvien, etujen, oikeuksien ja taakkojen reilua jakamista. Jokaiselle olisi annettava se, mikä hänelle kuuluu. Oikeudenmukaisuuden alaan kuuluu myös rankaiseminen, sovittelu ja korvaaminen.

Oikeudenmukaisuus on myös etiikkaan liittyvä käsite, koska oikeudenmukainen yhteisö on hyvän elämän toteutumisen kannalta tärkeä. Etiikka ja yhteiskuntafilosofia kohtaavat, kun pyritään perustelemaan yhteiselämän normeja ja sääntöjä. Antiikin etiikassa oli aina yhteisöllinen näkökulma mukana. Yksilön onnellisuus ja yhteiskunnan menestys liittyivät poikkeuksetta toisiinsa. Nykyisin filosofisessa etiikassa korostuvat myös yksilökeskeiset painotukset yhteisöllisten painotusten lisäksi. Karkeasti ajatellen yhteiskuntafilosofian kohteena ovat sosiaaliset ja institutionaaliset rakenteet. Etiikka keskittyy tämän ohella yksilöiden tekoihin, valintoihin ja päämääriin.

Oikeudenmukaisuus on yhteisöllisen toiminnan moraalinen perusta. Oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan tarkoita aina samaa kuin moraalisesti oikea. Joskus oikeudenmukaisuutta on hyvä kohtuullistaa soveltamalla armoa. Esimerkkinä voisi olla opettajan antamat "armovitoset".

Oikeudenmukaisuus ei myöskään aina ole lainmukaisuutta. Onko kansalaisilla aina velvollisuus totella lakeja? Lainsäädäntöä arvioidaan etiikan näkökulmasta. Vaikka lainsäädännön tarkoituksena on oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteuttaminen, myös lait voivat olla epäoikeudenmukaisia. Jos joku teko on laillinen, se ei vielä tarkoita, että lain rikkominen olisi moraalitonta. Toisaalta, jos minusta sattuu tuntumaan siltä, että joku laki on perusteeton, ei kai siitä seuraa, että minun ei tarvitse kyseistä lakia totella. (Ks. luku 4.2. moraalin autonomisuus, kansalaistottelemattomuus.)

Keksi esimerkit a) laittomasta mutta moraalisesti perustellusta teosta b) laillisesta, mutta moraalisesti perusteettomasta teosta.

Toimivassa demokratiassa oikeudenmukaisuutta voidaan pyrkiä toteuttamaan menetelmällisesti: oikeudenmukaisuus toteutuu, kun eduskunta ja hallitus säätävät lakeja perustuslain valtuuttamana, ja prosessia valvovat valtion virkamiehet. Kun eri ihmisillä on erilaisia arvoja eikä konsensusta aina voi löytyä, niin toimiva poliittinen prosessi takaa kansalaisten oikeudenmukaiseksi kokeman yhteiskunnan – tai ainakin kansalaisten tahdon ja poliittisten voimasuhteiden mukaista lainsäädäntöä.

Arvioi Samuli Parosen aforismia ”Lait jakavat pahat teot kahtia: luvallisiin ja luvattomiin”.

Kun haluamme ymmärtää oikeudenmukaisuuden ongelmia, on hyödyllistä kysyä, miksi ihmiset haluavat muodostaa yhteisöjä. Tärkeä kysymys koskee valtion rooleja ja valtion järjestämisen tapaa. Minkälainen valtion tulisi olla, jotta se auttaisi ihmisiä elämään hyvää elämää yhdessä?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä