Jumalan olemassaoloa puolustavat argumentit

Historiallisia yrityksiä osoittaa, että Jumala on olemassa

Jumalatodistuksia

I Ontologinen todistus:

  1. "Jumala" tarkoittaa täydellisintä mahdollista oliota.
  2. Se, mikä on olemassa, on täydellisempi kuin se, mikä ei ole olemassa.
  3. Siis Jumala on olemassa.

Ongelmia: todistelu liittyy jumala-käsitteeseen, vaikka yhtä hyvin voidaan todistaa esim. täydellisimmän lohikäärmeen olemassaolo. Anselm Canterburylaisen (1033–1109) ja René Descartes’n (1596–1650) ontologiset versiot ovat kuuluisimpia.

II Kosmologinen todistus:

  1. Maailmassa on syitä ja seurauksia.
  2. Jokaisella tapahtumalla on syynsä.
  3. Syiden ketju ei voi olla ääretön.
  4. On oltava ensimmäinen syy, liikkumaton liikuttaja, Jumala.

Ongelmia: Miksei syyketju voi olla ääretön? Lisäksi Jumalan alkusyytä täytyy myös kysyä. Emmekä silti tulisi todistaneeksi jotain tiettyä jumalaa, vaikka pitäisimme Aristoteleen ajatusta pätevänä.

III Teleologinen todistus

  1. Maailmassa on järjestystä ja suunnitelmallisuutta.
  2. Näin suuri järjestys ei voi olla sattumaa.
  3. Täytyy olla "suuri suunnittelija", Jumala.

Ongelmia: luonto on samanaikaisesti täynnä taistelua elämästä ja kuolemasta. Evoluutio (mutaatiot ja kasautuva sattuma) selittää maailmassa havaitun "järjestyksen”. Teleologinen argumentti on kulkeutunut kristinoppiin erityisesti Tuomas Akvinolaisen (1225–1274) aristoteelisen katolisen teologian välityksellä.

Satiiri jumaluskoa vastaan – näkymättömien vaaleanpunaisten yksisarvisten uskonto.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä