Myytit ja rationaalisuus

Myytit ja rationaalisuus

Antiikin filosofit pyrkivät perustelemaan kantojaan tavalla, joka voi vakuuttaa kaikki järkevät olennot. Yleisten periaatteiden ja luonnollisten selitysten etsiminen kuuluu rationaaliseen selittämiseen. Jos todellisuuden eri piirteet ovat järjellä käsitettäviä, voidaan irtautua myyttien ja suullisen perimätiedon tarinoista kohti perustellun tiedon kategoriaa.

Myytit nojaavat tyypillisesti jumalien toimintaan tapahtumien selittämisessä ja pyrkivät antamaan riittävän tiedon raamit jatkuvan asiantilojen tutkimisen sijaan. Myytti ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin epätosi; myytit sisältävät jotain olennaista ihmiskunnan kulttuuriperinnöstä, jota ei kannata sivuuttaa olankohauksella. Myös myyttejä voi ajatella.

Filosofian myötä syntyi pyrkimys selittää maailmaa jumalten toiminnan sijaan järkiperäisesti ja argumentoivasti. Papisto selitti todellisuuden toisella tavalla, dogmaattisemmin.

Tehtäviä myyteistä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Mitä myytit kertovat ihmisestä ja maailmasta? Sisältävätkö myytit tietoa maailmasta?

2. Millaisia myyttejä tiedät?

3. Mitä eroa on luonnontieteellisellä maailmankaikkeuden synnyn selittämisellä (alkuräjähdys) ja myyttisellä Raamatun luomiskertomuksella?

4. Tutustukaa myyttisen ja rationaalisen selittämisen eroihin. Lukekaa esim. yksi Raamatun luomiskertomuksista [Raamattu: 1 Moos. 1 ja 2:1–4] ja Kari Enqvistin Kuuma alkuräjähdys -teksti ja vertailkaa niitä. Miettikää: miten maailma on tekstin perusteella syntynyt ja miten sitä perustellaan? Ovatko tekstin tarina, väitteet ja perustelut uskottavia? Miksi? Onko tekstissä kummallisia piirteitä?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä