2.3. Vapaus ja välttämättömyys

Onko kaikki pakon sanelemaa?

Kun maailman ilmiöitä ja tapahtumia selitään, otetaan samalla kantaa olevan luonteeseen. Esimerkiksi kokeellisessa tutkimuksessa etsitään ilmiöitä selittäviä syitä. Mitä itse ajattelet: Onko kaikella syy? Seuraavatko kaikki tapahtumat niitä edeltävistä syistä?

Pohditaan asiaa esimerkin avulla. Päätät lähteä ystäväsi luo autolla. Huomaat kuitenkin unohtaneesi auton avaimet kotiin ja joudut palaamaan niitä hakemaan. Etsit avaimia aikasi, kunnes lopulta löydät ne. Vihdoin pääset liikkeelle. Ajat kuitenkin kolarin. Joudut pyörätuoliin loppuelämäksesi. Lehdet uutisoivat asiasta.

Auto-onnettomuudessa yksi kuolonuhri

Helsingissä perjantai-iltana sattuneessa liikenneonnettomuudessa menehtyi nuori mies. Onnettomuus tapahtui, kun kaksi henkilöautoa törmäsivät toisiinsa Mannerheimintien ja Arkadiankadun risteyksessä. Toisen auton kuljettaja vammautui vakavasti. Myös molemmat autot vaurioituivat pahoin. Poliisi jatkaa onnettomuuden tutkintaa.

Indeterminismi

Elämäntilanteesi olisi toisenlainen, jos olisit lähtenyt bussilla liikkeelle. Et kuitenkaan lähtenyt. Miksi vain toinen kuljettaja kuoli? Oliko kysymyksessä sattuma? Mitä sattuma tarkoittaa? Autot eivät olisi törmänneet toisiinsa, jos toinen kuljettaja olisi lähtenyt kotoaan edes muutamaa sekuntia myöhemmin. Jospa sattuma ja huono onni selittävät onnettomuuden. Jospa todellisuudessa vaikuttaa aina sattuma. Indeterminismin mukaan sattuma ja vapaa tahto osallistuvat todellisuuden rakentamiseen. Ainakin minulla on kokemus vapaasta tahdosta ja olen saanut osakseni myös hyvää ja huonoa onnea.

Vai onko kaikelle syynsä, joita vain emme voi aina tietää? Entä, jos jälkikäteen selviää, että toinen kuljettajista oli itsetuhoinen ja oli jo pidempään halunnut kuolla autokolarissa. Ehkäpä kaikki hänen toimensa ainoastaan tähtäsivät kuolonkolariin. Ehkäpä kolari, ainakin hänen osaltaan, oli väistämätön tapahtuma, joka ei ollut vältettävissä.

Determinismi

Kausaalisen determinismin
mukaan kaikki tapahtuu edeltävien tapahtumien aiheuttamana. Kun kerran kolari on tapahtunut, on täytynyt olla sellaisia syitä, joilla on ollut juuri nämä traagiset seuraukset. Jos syyt olisivat olleet toisenlaisia, olisivat seurauksetkin olleet. Jos kuljettajista sinä olisit lähtenyt myöhemmin liikkeelle, olisi välttämätöntä, että onnettomuutta ei olisi tapahtunut. Mutta kun lähdit silloin kun lähdit, koska et muuta voinut, onnettomuus oli välttämätön. Kausaalinen determinismi olettaa, että kaikelle on syynsä, jolle on syynsä, jolle on syynsä, jolle on syynsä jne.

Determinismin mukaan maailmankaikkeudessa ei ole mitään satunnaista, vaan kaikki tapahtuu välttämättä juuri niin kuin tapahtuu. Kausaliteetti tarkoittaa syyn ja seurauksen yhteyttä. Luonnon on usein ajateltu olevan kausaalinen kokonaisuus, jossa mitään ei tapahdu ilman syytä. Luonnossa ei ole vapautta. Jos tuntisimme täsmällisesti kaikki maailmankaikkeuden luonnonlait ja meillä olisi riittävästi laskentatehoa käytössä, pystyisimme ennustamaan kaikki tulevat tapahtumat, esimerkiksi autokolarit.

Teleologisen determinismin mukaan historian tapahtumilla ja ajan kululla on päämäärä. Ehkäpä juuri tämä kuolonkolari on maailmanhistorian päämäärä, tai sen toteuttamisen kannalta yksi tarpeellinen tapahtuma. Entä jos kaikella tapahtumisella on jokin tarkoitus, joka palvelee jotain yksittäisen ihmisen tahtoa suurempaa maailmanhistorian linjaa? Ei vain maailmanhistorian suurilla linjoilla, kuten tunnettu filosofi Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) ajatteli, vaan jospa aivan kaikella, jopa yksittäisellä kolarillakin olisi merkitystä maailmanhistorian tapahtumille. Ihminen ei voi valita toisin, koska valinnat eivät ole hänen tahtonsa vallassa.

Deterministi saattaa kysyä, onko itsetuhoinen kuljettaja moraalisessa vastuussa teostaan, jos hän ei olisi voinut toimia toisin? Hän saattaa epäillä, ovatko etiikka ja välttämättömät luonnonlait ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi Kantin mukaan moraali edellyttää tahdon vapauden, eikä sitä tässä tapauksessa ole. Lainlaatija voi kysyä, pitäisikö rikoslaki uusia? Miten voimme tuomita ihmisiä teoista, joita he eivät voi olla tekemättä? Huomaamme kuitenkin, että moraali ja laki edellyttävät valinnanvapautta.

Esimerkiksi kuvatussa onnettomuustapauksessa olen vapaa valitsemaan tekoni ja joudun kantamaan vastuun teoistani.

Tilastollinen todennäköisyys ja kombatibilismi

Samat syyt voivat tuottaa myös erilaisia seurauksia. Jos voisimme toistaa onnettomuuteen johtaneiden syiden ja seurausten ketjun sata kertaa, kolari olisi tapahtunut 27 kertaa, vaikka alkutilanne on identtinen. Tulkinta perustuu tilastolliseen todennäköisyyteen. Jos kuljettaja olisi ollut kolmen promillen humalassa, ei sen deterministisesti tarvitse selittää kolaria, vaikka kolarin tilastollinen todennäköisyys kasvaa humalan takia huomattavasti. Vasta jälkikäteen tiedämme, minkälainen syiden ja seurausten ketju toteutuu.



Kompatibilismin mukaan ihminen on olennaisesti vapaa, vaikka hän toimiikin väistämättä menneiden tapahtumien perusteella. Jos ulkoinen pakko puuttuu, tekomme ovat tai ainakin voivat olla halujemme ja tahtomme mukaisia. Kompatibilismin mukaan tämä riittää oikeuttamaan puheen tahdon vapaudesta.

Kaikissa tapauksissa kaikki tapahtuu luonnon lainalaisuuksien alaisena. Ilman pysyvyyttä, tapahtumien sitomista kausaalisuhteiden kudelmaksi, itsetuhoinen kuski ei olisi kyennyt toteuttamaan tahtoaan. Kaikki toiminta edellyttää, että syyt ja seuraukset eivät liity mielivaltaisesti toisiinsa. Jos yritän nostaa kättäni, mutta tulen huutaneeksi, en voi toimia suunnitelmallisesti.

Voitko sinä vaikuttaa omaan elämääsi?

Ihmiset tapaavat ajatella, että he voivat vaikuttaa tekoihinsa ja ajatuksiinsa. Kuitenkin ihmisen mieli on altis vastaanottamaan vaikutteita. Jos joku sanoo minulle sanan hämähäkki, mieleeni tulee välittömästi jokin ajatus tai mielikuva. Sitä on vaikeaa välttää. Ajatukset, mielikuvat ja assosiaatiot aktivoituvat automaattisesti. Ilmiö näkyy myös arkisissa keskusteluissa. Jos joku loukkaa minua, en voi välttyä luokkauksen herättämistä tunnereaktioista, jotka vaikuttavat siihen, mitä tulen vastanneeksi minua loukanneelle ihmiselle. Tahto ei aina ohjaa ajattelua eikä mieli aina tottele sitä. Ajattelun itsenäisyys ja vapaus on rajallista.

Jos näet eroottisen julkaisun, voit kenties valita, katsotko julkaisua vai et, mutta voitko vaikuttaa siihen, haluatko vilkaista julkaisua? Ehkäpä ihmisen biologisesta olemuksesta kumpuavat taipumukset vaikuttavat siihen, mitä ihminen voi ajatella ja tahtoa. Ehkäpä aivojen toiminta ja rakenne osaltaan määrittävät tahtoa. Myös sosiaalinen ympäristö muokkaa meitä ja ohjaa valintojamme. Esimerkiksi mainonnan avulla pyritään vaikuttamaan ihmisen haluihin niin, että ihminen kokee tarvetta mainostetun hyödykkeen hankkimiseksi.

Entäpä sitten perustavanlaatuiset vaikutukset, esimerkiksi kasvatuksen vaikutus oman tahdon muotoutumiseen? Vanhempiaan tai kasvuympäristöään ei voi valita. Kulttuuriympäristö sosiaalistaa kansalaisuuteen ja yhteisön arvostusten sisäistämiseen osaksi omaa tahtoa. Samoin voidaan kysyä, mikä on minulle pääosin tahdostani riippumatta rakentuneiden psykologisten ominaisuuksien merkitys vapaiden ja vastuullisten valintojeni perustana. Mikä on vaikkapa temperamentin tai itsetunnon vaikutus tahdonilmaisuihini? Lähisuhteemme ja yhteiskuntamme vaikuttavat huomattavasti arvostuksiimme ja haluihimme.

Ota selvää, millainen on Sartren näkemys vapaudesta ja ihmisen vastuusta.
Pelaatko rahapelejä? Miksi?

Vapauden kirjo: oletko sinä vapaa?

Stoalaisen elämänfilosofian mukaan todellisuus on kohdattava järkkymättömästi, niin onnettomuuden kuin onnenpotkunkin yhteydessä. Mielenrauha ei saa riippua asioista, joihin itse ei voi vaikuttaa. Stoalaiselle niin kärsimykset kuin ilotkin jalostavat luonteenlujuutta.

Stoalainen vapaus lähtee välttämättömyydestä. Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu välttämättä. Ymmärrys maailman perimmäisestä luonteesta vahvistaa ja vapauttaa. Todellisuutta on helpompi kestää, kun ymmärtää väistämättömyydet: elämänkulun tuottamat kolhut, tapahtumien oikullisuuden, aineellisen hyvän houkutuksen ja tunteiden kuohunnat. On vapauttavaa tietää, että kaikki mikä mieleni ulkopuolella tapahtuu, tapahtuu välttämättä. Miksi siis murehtia? Tieto kaiken vääjäämättömyydestä auttaa ymmärtämään, miten elämään tulee suhtautua.

Vapaa tahto ilmenee kokemuksena siitä, että voin määrätä elämäni kulkua. Vaikka kokemus tahdon vapaudesta ei riitä todistamaan tahdon vapautta, voi pelkkä tunne riittää pitkälle. Vaikka tahdon vapautta ei olisi, mikään ei lopultakaan muuttuisi, koska ihminen toimisi edelleen ikään kuin hänen tahtonsa olisi vapaa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä