Paradoksit

Paradoksit filosofian välineenä

Kun kokemus ja järki ovat ristiriidassa keskenään, syntyy yhdentyyppinen paradoksi. Tällöin paradoksi liittyy näennäisen virheettömään päättelyyn, jonka johtopäätös on ristiriidassa muun yleisen järkeilyn kanssa. Esimerkiksi Zenonin paradoksi on tätä tyyppiä: se haastaa järkeilyyn ja havaintoon liittyvät tavanomaiset uskomukset. Myös henkilökohtaisen kokemuksen ristiriitaa järjen kanssa saatetaan kutsua paradoksiksi. Esimerkiksi Søren Kierkegaardin (1813–1855) tulkinta Jumalan lihaksitulemisesta (Jeesus oli Jumala ja ihminen samaan aikaan) on sisäisesti ristiriitainen ajatus, paradoksi. Mutta Kierkegaardille paradoksi on syvällisen totuuden lähde, ei esimerkki kelvottomasta opinkappaleesta. Vaikka järki on rajallinen, uskon ei tarvitse sitä olla.

Toisentyyppiset paradoksit syntyvät siitä, kun kielen luonnollinen logiikka ei salli lauseen viittaamista itseensä tavalla, jota väite edellyttäisi. Esimerkiksi valehtelijan paradoksin mukaan kaikki, mitä sanon, on valhetta. Jos lause on tosi, valehtelen, jos se on epätosi, puhun totta.

Paradoksit pakottavat tarkastelemaan argumentin premissejä ja johtopäätöstä, jotta paradoksi voitaisiin jotenkin selittää, tehdä se järjelle ymmärrettäväksi. Joskus järki näyttää rajalliselta, joskus käsitteiden moniselitteisyys synnyttää paradoksin. Logiikkaa ei pitäisi harrastaa epämääräisillä käsitteillä. Paradoksit kertovat kielestä, jota käytämme, uskomuksistamme, jotka näyttävät meistä ilmeisiltä, sekä viehätyksestämme arvoituksiin ja ristiriitoihin.

Esimerkkejä paradokseista

Seuraavassa on esimerkkejä paradokseista, loogisista pulmista ja muuten viihdyttävistä kysymyksistä. Yritä ratkaista ongelmia ja ymmärtää paradoksit.

Totuusparadoksi: Tämä väite on epätosi.

Skeptikon paradoksi: Mitään ei voi tietää.

Hedonismin paradoksi: Onnen odottaminen on onnellisempaa kuin itse onni.

Omistamisen paradoksi: Et tiedä, mitä sinulla on, ennen kuin olet menettänyt sen.

Poikkeusparadoksi: Jos jokaisesta säännöstä on poikkeus, täytyy olla poikkeus myös säännöstä, että jokaisesta säännöstä on poikkeus.

Isoisäparadoksi

Mitä tapahtuisi, jos ilkeä Maija matkustaisi ajassa taaksepäin ja tappaisi 10-vuotiaan isoisänsä? Lakkaisiko hän olemasta? Tällöinhän hän ei olisi syntynyt eikä tehnyt aikamatkaa, jonka yhteydessä tappaisi isoisänsä. Näin ollen isoisä eläisi, ja aikamatkaaja tulisi syntymään normaalisti, jolloin hän taas pystyisi tekemään tämän aikamatkan.

Vedonlyöntiparadoksi

Oletetaan, että voitto on 2 x panos. Lyöt ensimmäisellä kierroksella vetoa yhden euron. Jos voitat, saat lisää yhden euron. Jos häviät, panosta toisella kierroksella kaksi euroa. Jos voitat, saat neljä euroa. Olet voitolla yhden euron. Lopeta, koska olet voitolla. Jos häviät, panosta seuraavalla kierroksella neljä…

Voitat väistämättä! Miksi tämä sinänsä oikea järkeily ei välttämättä toimi?

Onko yllätyskoe mahdollinen?

Opettaja kertoo luokalle, että luokalla on yllätyskoe jollain tunnilla kolmen seuraavan tunnin aikana. Yllätystä kokeessa on se, että opiskelijat eivät tiedä, millä näistä kolmesta tunnista koe on. Eräs opiskelija viittaa ja sanoo: ”Sellainen koe ei ole mahdollinen. Jos koe ei ole kahdella seuraavalla tunnilla, kaikki tietävät, että se on kolmannella, jolloin se ei ole yllätyskoe. Koska kolmas tunti on poissa laskuista, kokeen täytyy olla kahden ensimmäisen tunnin aikana. Jos koe ei ole ensimmäisellä tunnilla, kaikki tietävät, että se on toisella tunnilla, joten se ei ole yllätys. Jäljelle jää siis ensimmäinen tunti, eikä se enää ole yllätys.” Onko yllätyskoe siis mahdoton?

Kasapulma

Kun meillä on olemassa hiekkakasa ja otamme siitä yhden hiekanjyvän pois, se on yhä hiekkakasa, josta voimme ottaa hiekanjyvän ilman, että se lakkaa olemasta hiekkakasa. Tätä jatkettaessa loputtomiin törmätään kuitenkin ristiriitaan, koska hiekkakasassa ei ole ääretöntä määrää hiekanjyväsiä. Milloin kasa lakkaa olemasta kasa?

Hullun diktaattorin vankila

Mies on poliittinen vanki hullun diktaattorin hallitseman maan vankilassa. Miehen vankikopin (A) vieressä on kaksi muuta koppia (B ja C), joissa kummassakin on myös yksi poliittinen vanki. Miehet tietävät, että yksi heistä on tuomittu ammuttavaksi seuraavana aamuna, mutta he eivät tiedä, kuka. A-kopissa oleva masentunut mies kysyy ruokaa tuovalta vartijalta, kuka ammutaan. Vartija sanoo: ”En voi kertoa, mutta sen verran voin sanoa, että se ei ole B-kopin vanki.” A-kopin vanki masentuu entistä enemmän, koska hän arvioi, että aikaisemmin hänen todennäköisyytensä joutua ammutuksi oli 1/3 ja nyt 1/2. Onko hän oikeassa?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä