Logiikka

Looginen päättely

Logiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii (lähtökohtaisesti) johdonmukaisen päättelyn sääntöjä. Yleisesti logiikka tutkii lauseiden ja mahdollisten maailmojen välisiä suhteita.

Ajatusvälttämättömyys tarkoittaa ajatusta, joka on välttämättä totta. Totuus perustuu ajatusvälttämättömyyden käsitteellisiin suhteisiin (ja vain niihin). Ajatusvälttämättömyyden vastakohta on ”mahdoton ajatella”.

Etsi seuraavista ajatusvälttämättömyydet.
  1. Koira on suurempi kuin kissa.
  2. Suihkukone kulkee nopeammin kuin potkurikone.
  3. Jos koira on suurempi kuin kissa, niin kissa on pienempi kuin koira.
  4. Lohikäärmeitä ei ole olemassa.
  5. Jos lohikäärmeitä on olemassa ja jos lohikäärmeet syöksevät tulta, on olemassa ainakin yksi tulta syöksevä lohikäärme.
  6. Kulmikas esine ei ole pallonmuotoinen.

Lauselogikka ja loogiset konnektiivit

Loogiset konnektiivit ovat ilmaisuja, jotka vastaavat joitain luonnollisen kielen ilmaisuja. Loogisia konnektiiveja ovat negaatio, konjunktio, disjunktio, implikaatio, ekvivalenssi.

  • Negaatio ”ei”, ”ei ole niin, että”
  • Konjunktio ”ja”
  • Disjunktio ”tai”
  • Implikaatio ”jos – niin”
  • Ekvivalenssi ”jos ja vain jos”

Konnektiivien avulla yhdistetään lauseet kokonaisuudeksi, jonka totuus riippuu tietyn kaavan mukaan osalauseiden totuudesta.

Esimerkki:
Modus tollens -päättelykaavassa esiintyvät isot kirjaimet A ja B ovat lauseita.

Jos A niin B. Ei ole niin että B. Siis ei ole niin että A.
A → B
~ B
~A

Luonnollisessa kielessä esimerkiksi: A = ”Sinulla on ehkä angiina.” B = angiinan välttämätön seuralainen eli bakteerilöydös. Nieluviljelyssä ei kyseisiä bakteereita löydy. Siis angiinaoletus on väärä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä