Ajattelun ajattelua

Yrjö Kallisen määritelmä ajattelusta


»Pohdinta, joka noudattelee sovinnaisia, totunnaisia ratoja, ei ole entistä hajottavaa ja uutta vapauttavaa pohdintaa, jatkettakoon sitä vaikka tuhat vuotta ja harjoittakoot sitä miten lahjakkaat aivot tahansa.»


Näin on poliitikko ja ajattelija Yrjö Kallinen (1886–1976) luonnehtinut ajattelua. Kallisen mielestä useimmat ihmiset eivät koskaan ajattele mitään: yhteisö ajattelee heissä. Olemme perineet kulttuuristamme ja kasvatuksestamme kasan ajatuspalikoita, joita järjestelemme, mutta emme varsinaisesti ajattele. Useimpien ihmisten uskomusjärjestelmä lienee kasvatuksen ja omien yhteisöjen peruja, joten omaan ajatteluun murtautuminen ei ole sen enempää helppoa kuin mukavaakaan. On kunnianhimoista olettaa, että jonakin päivänä kykenisi keksimään aivan ”oman” ajatuksen, ainoan ja alkuperäisen, mutta jo pelkässä ajatusten järjestämisessä on yllin kyllin puuhaa.

Ajattelu vaatii ennen kaikkea rohkeutta. Kysyy uskallusta murtautua vanhoista ajatuskaavoista aidosti uusiin havaintoihin ja niistä tehtäviin päätelmiin. Jos aikoo johdonmukaisesti ajatella asiat loppuun asti, joutuu helposti vaarallisilta tuntuville vesille. Tekee mieli lopettaa ja palata tuttuun ja tavanomaiseen.

Jos vielä haluaa ilmaistakin ajattelunsa tulokset, pelottomuutta tarvitaan vielä enemmän. Yhteisöön kuulumista toteutetaan tavallisesti hokemalla samaa kuin kaikki muutkin. Jos omassa ajattelussaan on päätynyt erilaiseen lopputulokseen, mietteidensä ilmaiseminen voi tuntua riskialttiilta.

Ajattelulla voidaan tarkoittaa joko toimintaa itseään tai toiminnan lopputulosta. Ajattelutoiminnasta puhuttaessa huomaamme, että filosofia ei yksinään kykene kuvaamaan ajattelua prosessina. Tämä on nykyisin kognitiotieteen kenttään kuuluva asia. Kognitiotieteen sateenvarjon alle sijoittuu paitsi filosofiaa, myös psykologiaa, kulttuuriantropologiaa, kielitiedettä, erilaisia neurotieteitä ja tietojenkäsittelytiedettä. Kognitiotiede tutkii esimerkiksi käsitteiden syntymistä ja niiden luonnetta, kielenkäyttöä, havaitsemista, tiedon prosessointia, muistia ja oppimista.

Jos ajattelulla tarkoitetaan älyllisten toimintojen tulosta, tullaan samalla kysyneeksi, ajattelevatko eläimet ja tietokoneet. Tavallisesti ollaan kiinnostuneita juuri inhimillisestä ajattelusta, ja pyritään kertomaan, milloin se sujuu hyvin eli loogisesti. Logiikkakin on jo ehtinyt siirtyä soveltavan matematiikan osa-alueeksi, mutta yhä edelleen ajattelun hyvyyttä voidaan puntaroida logiikkaa apuna käyttäen.

Filosofisen ajattelun havaittavissa oleva merkki on yleensä se, että kykenee perustelemaan uskomuksiaan ja kertomaan, miten ne sopivat yhteen muiden omien uskomusten kanssa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä