1.1. Ajattelu

Alussa on ajatus

shutterstock_190800344_p.jpg
Filosofian olemus on ajattelu. Elämänsä voi elää ajattelematta itsenäisesti, tuottamatta omia ajatuksia. Mieleen työntyvien ideoiden havaitseminen ei ole vielä ajattelua. Assosiaatiovirran​ tai muualta tarttuneiden ajatusten julkilausumisesta puuttuu omaehtoinen aktiivisuus, pohdinta, prosessi, joka tekee irrallisista ideoista ajattelua. Ihmiset ajattelevat paljon harvemmin kuin uskovat ajattelevansa.

Jokaisen ihmisen itsenäisyys paranee ajattelun kehittyessä. Filosofian tehtävänä on antaa työkaluja itsenäiseen ajatteluun.

Ihminen voi ajatella monin eri tavoin. Joku ajattelee latteasti ja rutiininomaisesti. Toinen ajattelee oppineesti tai matkien. Kolmas ajattelee vapaasti assosioiden, joskus hämärästi ja epäselvästi, toisinaan oivaltavasti ja omaperäisesti. Joskus ajatus rakentuu intuitiivisesti tiedostamattomien, tunteenomaisten ja kuvallisten sisältöjen varassa.

Sanomme, että alitajunta ajattelee kuvin, kun taas tietoinen mieli ajattelee käsittein. Filosofia keskittyy käsitteelliseen ajatteluun. Tietoinen ajattelu on kurinalainen prosessi. Ajattelussa kannattaa hyödyntää ajattelun filosofisia työkaluja, koska ne hiovat itseilmaisutekniikkaa, jonka avulla päästään ajattelun sisältöihin täsmällisemmin kiinni. Käsitteitä ja käsitteiden välisiä suhteita pitää ymmärtää, hallita ja työstää pätevien argumenttien luomiseksi.

Filosofisen ajattelun hyveet

Ajattelussa on laatueroja. Filosofiassa on perinteisesti arvostettu johdonmukaista, ristiriidatonta, kriittistä ja analyyttistä ajattelua. Filosofiassa on korostettu järjen asemaa selkeän ajattelun perustana. Kaikkea voi ainakin ajatella järkevästi, vaikka järki ei ole koko elämä, eikä elämä aina ole järjellistä. Oma mielipide tai mieltymys ei voi koskaan olla totuuden tai riittävän perustelun kriteerinä.
ajatuskupla-hegel.png
Schlesinger__Hegel.JPG






















Johdonmukaisuus tarkoittaa, että esitetyt väitteet ovat yhteensopivia toistensa kanssa. Ne voivat olla totta samanaikaisesti. Et voi kannattaa samanaikaisesti tasa-arvoa ja kieltää joltakin ihmisryhmältä perusoikeuksia. Täten johdonmukaisuus edellyttää ristiriidattomuutta. Johdonmukaisuuteen liittyy tämän lisäksi väite- ja perusteluketjujen muodostaman kokonaisuuden yhteensopivuus ja mielekkyys. Hyvä argumentti on yhtenäinen ja eheä.

Johdonmukaisuus ei voi kuitenkaan taata, että argumentaatioketju on tosi. Vasta väitteen kriittinen tarkastelu antaa mahdollisuuden arvioida väitteen pätevyyden alaa. Kriittisyys liittyy siihen, millä ehdoin jokin väite voi olla tosi ja mielekäs. Analyyttisyys puolestaan tarkoittaa erittelyä, kokonaisuuden jakamista tarkoituksenmukaisiin osatekijöihinsä. Psykologiassa analyyttisellä ajattelulla tarkoitetaan loogista ja abstraktia, työlästä ja hidasta, opittua ja tietoista ajattelua, joka eroaa intuitiivisesta, nopeasta ja ajattelusta.

Johdonmukainen, ristiriidaton, kriittinen ja analyyttinen ajattelu vaatii paljon harjoittelua, filosofiset ajattelun hyveet täytyy opetella.

Filosofia ei ole pelkästään taitoaine, kuten argumentaatiotekniikan hallitsemista. Sisältöjen hahmottamiseksi tarvitaan tietoa ja hyvää yleissivistystä. Esimerkiksi filosofian historian keskeisten kysymysten ja vastausten tunteminen antavat ajatteluun filosofista syvyyttä. Jos tunnet eri aikakausina käytyjä filosofisia keskusteluja, voit tukea ajatteluasi jo ajateltuun. Riittävän tiedon perusteella on helpompi ajatella taitavasti – löytää syvällisempiä ja koskettavampia tulkintoja siitä maailmasta, jossa me elämme.

Pahan ongelma – ajatteluharjoitus.

Tiedonhakutehtävä: mitä ovat konvergentti ja divergentti ajattelu? Mitä tekemistä niillä on filosofoinnin kanssa?

Filosofia, ajattelu ja elämä

ajatuskupla-kierkegaard.pngYksilön kannalta filosofia on – tai ainakin se voi olla – itsensä kehittämistä ja työstämistä. Ihminen voi elää elämänsä tutkimatta maailmaa ja itseään. Hän voi olla tai ainakin kuvitella olevansa kohtuullisen tyytyväinen. Mutta voiko ilman itsetutkiskelua ja ajattelua elää hyvää elämää?

Antiikin filosofialla on ollut käytännöllistä arvoa ja sisältöä. Filosofian tarkoituksena ei ole ollut synnyttää vain ajattelun liikettä, vaan se on toiminut myös elämänfilosofisena pontimena, asennoitumisena todellisuuteen ja elämänsuunnan kompassina. Antiikin filosofiaan liittyi harjoitteita ja pyrkimys elää koulukunnan oppien mukaisesti. Itämainen filosofia muistuttaa antiikin filosofiaa. Esimerkiksi rajajoogaan, yhteen hindulaisen filosofian koulukuntaan, liittyy monia mielen ominaisuuksien kehittämiseen tähtääviä meditaatioharjoituksia (ks. joogafilosofia). Nykyisin filosofiassa korostuu helposti akateeminen, erityiskysymyksiin liittyvä älyllinen uteliaisuus, joka ei niinkään määritä arjen ratkaisuja. Tietysti filosofialla voi nykyisinkin olla suurta henkilökohtaista merkitystä.

Mitä filosofia on?
  1. Filosofia alkaa ihmettelystä. Ihmettely tekee ihmiset tietoisiksi ongelmista. Ongelmia analysoidaan, niistä voidaan keskustella ja niistä käydään väittelyä. Olennaista on väitteiden perusteleminen.
  2. Filosofian tehtävänä on kyseenalaistaa, purkaa kysymyksiä osatekijöihinsä ja kehittää uusia kysymyksiä sekä vastauksia.
  3. Filosofia on ajattelemisen ajattelua. Miten ajattelisin paremmin?
  4. Filosofia käsittelee myös ns. perimmäisiä kysymyksiä. Näitä ovat elämä, kuolema, hyvä, paha, kohtalo, oikeudenmukaisuus, tieto, elämän tarkoitus, universumin rakenne, rakkaus jne.
  5. Filosofia on käsitteiden määrittelyä ja selkeyttämistä.
  6. Filosofia on ristiriitojen paljastamista.
  7. Filosofia pyrkii synteesiin, kokonaiskuvaan.