1. Johdatus filosofiaan: ajattelu ja argumentaatio

Johdanto

Filosofia tutkii ihmiselämän olennaisimpia kysymyksiä. Kysymysten kysymisen taito on filosofoinnin lähtökohta: kriittinen ajattelu tarkoittaa myös kykyä asettaa kysymykset uudella tavalla ja kyseenalaistaa olemassaolevia kysymisen tapoja.

Filosofit pohtivat maailmaa koskevia uskomuksia. He miettivät järkiperäisesti ongelmia, niiden ratkaisuja ja perusteluja. Filosofit muotoilevat ajatuksiaan tyypillisesti argumentein (väite ja sen perustelut). Argumentaation apuna käytetään erilaisia ajattelun apuvälineitä, kuten käsitteiden määrittelyä, analysointia ja käsitteiden välisten erojen tekemistä. Pätevän päättelyn ja argumentaation osaaminen auttaa välttämään erilaisia argumentaatiovirheitä.

Filosofia on kurinalaista ajattelua ja myös ajattelun ajattelua. Filosofi on valmis koko ajan kyseenalaistamaan myös omaa ajatteluaan.

Filosofia ei ole pelkkää ajattelun taitoa ja tekniikkaa. Filosofisella ajattelulla haetaan myös kosketusta elämän syvyyteen ja mielekkyyteen. Filosofian eri osa-alueilla kehitetyt ajatukset avaavat uusia näkökulmia arkiajatteluun. Ajattelun rikastuminen taas tuottaa uudenlaisia toiminnan mahdollisuuksia. Esimerkiksi antiikin filosofiassa korostui elämänfilosofia, hyvän elämän kriteerien pohtiminen ja niiden mukainen elämä.

Filosofia on itsensä kehittämistä ja ihmisenä kasvamista. Kun kiipeää askel askeleelta ylös vuoren rinnettä, näkee lopulta kauemmaksi: voi asettaa elämälleen päämääriä, joita ei ennen osannut hahmottaa.

Antiikin filosofit oivalsivat perustelemisen ja puhetaidon merkityksen; syntyi puhetaidon opettajien eli sofistien ammattikunta. Filosofian oppi-isä Sokrates kuitenkin korosti totuuden etsimisen merkitystä ja arvoa. Totuuden etsinnän pitää voittaa korulauseisiin kätketty valhe.

Filosofia on väittelyä ja keskustelua, dialogia. Ihmisten hyvä yhteiselämä edellyttää kykyä keskustella sekä arvoista että tosiasioista, jotta saadaan tehdyksi päätöksiä yhdessä.