4. Etiikka

Johdanto


Filosofi Maija-Riitta Ollila puhuu etiikasta.

Moraali on paremman elämän tavoittelua. Moraalin tehtävä on luoda yksilöille sisäistä voimaa ja kukoistusta sekä yhteisöille hyvää yhteistoimintaa ja onnellisuutta. Kun kuvittelemme itsellemme ja muille ihmisille hyvää tulevaisuutta, tarvitsemme moraalin suuntaviivojen pohtimista. Kyse ei ole vain rajoituksista vaan unelmista: mitä haluamme, että meistä yksilöinä ja kokonaisena ihmiskuntana tulee.

Kuvitellaanpa ihmiselämän jatkumoa, jonka toisessa päässä on absoluuttinen järjestys ja toisessa päässä absoluuttinen vapaus. Haluammeko ennemmin järjestyksen tuomaa ennustettavuutta ja turvallisuutta vai vapauden tuomaa itseilmaisua ja mahdollisuuksia, luovuutta? Moraalin tehtävä on auttaa näiden asioiden yhteensovittamisessa niin, että vapaus voi kukoistaa turvallisessa rakenteessa.

Moraalin keskeinen periaate on vastavuoroisuus. Moraalin sovellusalue on laajentunut ihmislajin historian kuluessa. Alun perin se ulottui omaan heimoon, myöhemmin yleisesti kaikkiin ihmisiin, ja lopulta moraalin piiriin liitettiin myös muu elollinen luonto.

Etiikka on moraalifilosofiaa, moraalin tutkimista. Etiikkaa voidaan jaotella eri tavoin. Deskriptiivinen etiikka tarkoittaa jonkin ryhmän kannattamien moraalisten arvojen ja normien empiiristä tutkimusta. Normatiivinen etiikka on oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa koskevien teorioiden kehittämistä. Metaetiikka taas on käsitteiden tutkimusta; eettisten väitteiden merkityksen ja oikeutuksen analyysiä. Soveltava etiikka tarkoittaa normatiivisen etiikan teorioiden soveltamista käytännön tapauksiin.

Soveltavassa etiikassa oleellista on normatiivisen etiikan teorian valinta. Nämä teoriat antavat perustan käytännön ongelmien ratkaisulle ja havainnollistavat, että etiikkaa voidaan lähestyä systemaattisten teorioiden kautta. Normatiivisen etiikan teorioita ovat esimerkiksi hyve-etiikka, rakkausetiikka, velvollisuusetiikka ja seurausetiikka.