Uskomus – propositionaalinen asenne

Markus Lammenrannan tietoteoriaa

»Filosofit ovat jakaneet mentaaliset tilat kahteen ryhmään: niihin, joilla on propositionaalinen sisältö, ja niihin, joilta se puuttuu. Edelliseen kuuluvat propositionaaliset asenteet, jälkimmäiseen taas aistimukset. Propositionaalisia asenteita kuvataan lauseilla, joihin sisältyy alisteinen ”että”-lause. Tyypillisiä esimerkkejä ovat lauseet: ”Hän toivoo, että hänet valittaisiin Miss Suomeksi”; ”Hän epäilee, että viikonloppuna sataa räntää”; ”Hän pelkää, että hän saa lopputilin”. Niihin sisältyvät ”että”-lauseet poimivat propositionaalisen asenteen sisällön (tai kohteen), josta käytetään usein nimitystä ”propositio”. Tällaisia asenteita ovat esimerkiksi toivomiset, epäilemiset, pelkäämiset ja uskomiset. Propositionaalinen asenne muodostuu siis henkilön erityisestä asenteesta johonkin erityiseen propositioon. Aistimuksella ei yleensä ajatella olevan propositionaalista sisältöä. Aistimuksia ovat sellaiset mentaaliset tilat kuin kipu, lämmön tunne ja punaisen aistimus. Yhteistä niille on kvalitatiivinen luonne – ne ”tuntuvat” joltakin.

Uskomukset ovat siis propositionaalisia asenteita, ja koska tietäminen vaatii uskomista, myös tietäminen on propositionaalinen asenne. Tällaisiin asenteisiin liittyy kuitenkin monia kiperiä filosofisia kysymyksiä. Yksi koskee niiden sisältöä eli propositiota, johon ne kohdistuvat. Mitä ovat propositiot? Klassisen näkemyksen mukaan propositiot eivät ole mentaalisia eivätkä aineellisia; ne ovat puhtaasti loogisia tai abstrakteja olioita, jotka ovat sukua Platonin ideoille. Monien nykyfilosofien mielestä tällaisten abstraktien olioiden olettaminen on hyvin problemaatista. Monet puhuvatkin propositioiden sijasta lauseista, joko ulkoisista puhutuista ja kirjoitetuista lauseista tai sisäisistä mentaalisista lauseista. Uskomukset olisivat siis asenteita, jotka kohdistuvat lauseisiin. Erityisen suosituksi viime vuosina on tullut olettaa, että ulkoisen puhutun kielen lisäksi on olemassa sisäinen ajattelun kieli, jolla uskomustemme ja ajatustemme sisältönä olevat lauseet on muodostettu (ks. erityisesti Harman, 1973, ja Fodor, 1975).»

Markus Lammenranta, Tietoteoria, Gaudeamus, Helsinki 1994.