Jussi Eronen. Kuva: Yle

Luokka Helsingin yliopistossa on niin täynnä, että happi alkaa loppua. Toimittajia istuu pitkin poikin lattioita, seisoo ovenpielessä ja nojaa ikkunoihin. Hollantilainen luennoitsija Henk van Ess näyttää, miten yksinkertaisilla työkaluilla voi kaivaa lisää tietoja vaikkapa rikollisista.

Tänään käynnistynyt kotimainen Tutki-konferenssi ja pohjoismainen datajournalismikonferenssi Noda vetävät yliopistolle 380 journalistia, iso joukko heistä nuoria. Osallistujaryntäys kertoo, että Panama-paperien tai katolisten pappien pedofilian paljastumisesta kertovan Spotlight-elokuvan aikakaudella tutkiva journalismi kiinnostaa alan tekijöitä enemmän kuin koskaan.

Perusteelliset ja uutta tietoa paljastavat jutut ovat myös yleisön mieleen. Suomalaisilta tivattiin taannoisessa SuomiAreena-kyselyssä, mitä he haluavat medialta. Kansa halusi eniten juuri tutkivaa journalismia. Sitä halusi 59 prosenttia vastaajista - toiseksi eniten toivottiin uutisia, joita kannatti 47 prosenttia.

Todellisuus on perusteellisen toimitustyön kannalta synkempi. Kun äskettäin kävin kahvilla tutun turvallisuusviranomaisen kanssa, hän oli syvästi huolissaan mediasta. Puhuimme valtakunnallisesta toimituksesta, joka vielä muutamia vuosia sitten teki paljon tutkivaa journalismia.

– Talousrikostorjunnan kannalta tuli ennen todella kiinnostavaa ja tärkeää tietoa. Nykyään ei tule. Ei tule mitään, ei tarvitse seurata, virkamies suri.

Tutkivan journalismin yhdistyksen jäsenilleen tekemä tuore kysely kertoo samaa kaikkialta Suomesta. Maailma muuttuu mutkikkaammaksi, toimittajat pystyvät keskittymään yhä vähemmän.

Peräti 55 prosenttia kyselyyn vastanneista lähes kuudestakymmenestä tutkivasta journalistista kertoo pystyvänsä keskittymään tutkivaan työhön huonommin kuin vuosi sitten.

Kun mainosrahat hupenevat, monet aiemmin riippumattomasti toimineet talot varovat nyt rahoittajiaan. Kyselyn mukaan juttuja on myös jätetty julkaisematta ulkopuolisen painostuksen vuoksi muista kuin journalistisista syistä.

Kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että merkittäviä aiheita jää aika- ja resurssipulan takia uutisoimatta. Kolme vastaajaa kymmenestä sanoi, että toimitus jättää aiheita tutkimatta niiden arkaluontoisuuden takia.

Jos lehdissä ennen selvitettiin vaikka kauppaketjuun liittyviä lahjusepäilyjä, nykyisin työstetään verkkoon eläinvideoita tai kaavaillaan yhteisiä sisältömarkkinointihankkeita mainostajien kanssa.

Helsingin yliopistossa tänä viikonloppuna tungeksivat toimittajat haluavat tehdä tutkivaa työtä.

Yleisön kannalta on sitä parempi, mitä useampi heistä onnistuu. Muuten emme pian tiedä enää mitään asioista, jotka ovat mainostajille tai vallankäyttäjille ikäviä. Mediatalojen pomoille aika on monin tavoin vaikea. He ovat paljon vartijoina.