Ensimmäiset

Koraani opettaa, että Allah on ensimmäinen, Al-Awwalu. Häntä ennen ei ollut mitään. Hän on myös viimeinen, Al-Akhiru, Hänen jälkeensä ei tule mitään.

Lapsena en voinut käsittää, mitä tarkoitti, että ennen Jumalaa ei ollut mitään. Ajatus ensimmäisyydestä oli hämmentävä. Mieleni yritti käsitellä sitä, mutta jonkin ajan kuluttua luovutin, sillä en osannut työstää ajatusta. Miten kuvitella sellaista, mitä et tunnista omasta todellisuudestasi käsin?

Ensimmäiset kokemukset ovat merkityksellisiä. Ensimmäisyyksiä muistellaan myöhemmin ylevästi ja tunteikkaasti. Muistellessa usein käytetään sanoja, jotka nostavat uudelleen pintaan koettuja tunteita. Minä pystyn usein palaamaan tuoksuihin, joita nenäni haistoi kussakin tilanteessa.

Tähän ikään mennessä olen kokenut jo monia ensimmäisyyksiä. Kaikki eivät ole jalostuneet kauniiksi muistoiksi. Kun ensimmäisen kerran koin lumen, se oli päätös tuttuudelle. Lumen tunteminen ihollani, lumihiutaleiden sulaminen kämmeniini, päätti todellisuuden, jossa siihen asti olin elänyt. Entisessä todellisuudessani sade oli lämmintä ja useimpina päivinä aurinko paistoi. Kylmää oli ainoastaan öisin, jolloin peitto piti lämpimänä. Lumen kokemisen myötä todellisuuteni muuttui pysyvästi. Tämä on ongelma ensimmäisyyksien kanssa. Kun jokin tapahtuu ensimmäisen kerran, paluuta entiseen ei ole.

Monia ensimmäisyyksiä juhlistetaan, ja niiden vuosipäiviäkin vietetään. Ensimmäisyyden mystifiointi liittyy olennaisesti siihen, että ihmismieli vaalii tunnepitoisia kokemuksia. Ensimmäisyys ei tietenkään ole täysin merkityksetön asia, se ei vain ole niin merkityksellinen kuin rooli, jonka sille annamme. Minun ensimmäiset kokemukseni ovat merkityksellisiä lähinnä omassa elämässäni, ne eivät jää historiaan radikaaleina tekoina.

Ensimmäisyys on merkittävää silloin, kun se koskettaa muitakin kuin itseä. Ensimmäinen ihminen kuussa, ensimmäinen naispresidentti, ensimmäinen musta kansanedustaja – nämä ovat ensimmäisyyksiä, jotka avaavat silmämme mahdollisuuksille. Ne mahdollisuudet eivät koske ainoastaan niitä yksilöitä, jotka olivat ensimmäisiä, vaan kaikkia, jotka samaistuvat heihin.

Ensimmäisyyden merkitys muodostuu vasta historian kautta. Historia on kuitenkin täynnä ensimmäisyyksiä ja radikaaleja tekoja, joista emme tiedä mitään. Merkitys muodostuu vasta, kun se on saanut vahvistusta ja mahdollisesti toistoja tai seuraajia. Silloin se on radikaali uudistus, joka juurruttaa uutta informaatiota ja muokkaa tuttua todellisuutta uudenlaiseksi.

Grace Jones oli ensimmäinen vahva musta nainen, jonka muistan nähneeni toimintaelokuvassa. Hänen olemuksensa, mustuutensa ja vahvuutensa teki minuun suuren vaikutuksen. Se avasi todellisuuden, jossa musta naiseus voi olla vahvaa ja samalla feminiinistä. Häntä seurasivat Angela Davis, Angela Bassett ja muut amerikkalaiset naiset, jotka näkyivät Suomeen asti. Uhrin tai kiltin tytön roolit eivät enää olleet ainoat muotit, joihin musta nainen sopi.

Jani Toivola (s. 38) oli Suomen eduskunnan ensimmäisen ei-valkoinen kansanedustaja. Nyt heitä on eduskunnassa jo kolme. Se on vastaus hänen ensimmäisyyteensä. Myös politiikan huipulle tarvitaan ensimmäisiä.

Tätä pääkirjoitusta kirjoittaa Imagen 31-vuotisen historian ensimmäinen musta (vieraileva) päätoimittaja. Imagella ei ennen tätä ole juurikaan ollut mustia tekijöitäkään. Tämä ei kuitenkaan ole reaktio Imagen tai suomalaisen mediakentän valkoisuuteen. Tässä esitellään se todellisuus, jossa myös musta päätoimittaja on mahdollinen. Todellisuus, jossa kuluttamaamme mediaa tekevät kaikki, jotka sitä kuluttavatkin.

Päätoimittaja Heikki Valkama sanoi pyytävänsä minua tähän tehtävään, jotta ajatus mustasta päätoimittajasta siirtyisi teoreettisesta mahdollisuudesta eletyksi todellisuudeksi.

Pohtiessani aikuisena jumaluutta ja sen äärettömyyttä mielikuvitukseni törmää samoihin rajoihin kuin lapsena. Asioilla on alku ja loppu, Jumalalla ei ole. Yhteiskunnallisissa kysymyksissä mielikuvitukseni sen sijaan löytää jatkuvasti uusia tasoja ja uutta ihmeteltävää. Kohti seuraavaa ensimmäistä! ■