Ihmisten välinen viestintä on sanallista ja sanatonta, ilmeitä, eleitä ja liikkeitä. Suuri osa sanattomasta, eli nonverbaalisesta viestinnästä tapahtuu täysin tiedostamatta.

Sanattomalla viestinnällä on kuitenkin uskomaton voima: jos puhe ja kehonkieli ovat ristiriidassa, uskomme tutkimusten mukaan alitajuisesti mieluummin sanatonta viestintää.

Entinen huumepoliisi, väkivaltarikostutkijana ja suojelupoliisissa työskennellyt Sami Sallinen kertoo kirjassaan Kehokoodi: sanattoman viestinnän opas, mitä kehonkielestä voi tulkita.

Vaikka yksittäinen ele ei aina tarkoita valehtelua, se voi antaa viitteitä siitä, Sallinen kirjoittaa.

Sallinen kertoo, että kuulustellessaan rikoksesta epäiltyjä silmäkulmien, nenän ja suun koskettelu olivat hyvin tyypillisiä eleitä valehtelun yhteydessä.

Esimerkiksi lähes huomaamattomasti huulta hipaiseva sormi voi olla varsin paljastava.

Sellainen voi olla myös otsan rypistely.

Valehdellessa aivot joutuvat työskentelemään vimmatusti, minkä takia otsa saattaa rypistyä ankaran miettimisen vuoksi.

Yksi ele paljasti

Sallinen antaa kirjassaan yhden esimerkin siitä, milloin yksi ainoa ele paljasti rikollisen syyllisyyden.

Ammattirikollinen oli pidätettynä epäiltynä huumausainerikoksesta.

Todisteet kuitenkin puuttuivat.

Mies oli pitkään jatkuneiden kuulusteluiden aikana pitänyt kaikki eleensä hallinnassa. Ainoastaan yksi liike kiinnitti Sallisen huomion.

– Käytännössä katsoen ainoa silmiin pistävä ele oli aika ajoin hermostuneesti heilunut jalkaterä, Sallinen kertoo kirjassaan.

Hän alkoi luetella miehelle mieheen juolahtaneita sukunimiä, ja halusi tietää kertovatko ne tälle mitään.

– Kun lausuin ääneen nimen Anttila, kuulusteltavan jalkaterä pysähtyi kuin sähköiskusta ja jatkoi taas heilumistaan seuraavan nimen kohdalla.

Sallinen ei tuolloin tiennyt, miten nimi juttuun liittyi, mutta asia selvisi vielä samana iltana.

–Kuulusteltava tunnusti käärineensä huomattavan määrän amfetamiinia Anttilan tavaratalon muovipussiin ja luovuttanut sen toiselle henkilölle piilotettavaksi.

Mitä muuta erilaiset eleet voivat kertoa:

Jalat:

Leveä haara-asento:

Leveä ja vakaa seisoma-asento kuvastaa hallintaa ja päättäväisyyttä.

Se kertoo myös itseluottamuksesta.

Asentoa näkee niin poliiseilla kuin muilla auktoriteettia viestivillä ammattiryhmillä, mutta Sallisen mukaan myös ammattirikollisilla, jotka haluavat alitajuisesti viestiä asemastaan.

Leveä istuma-asento voi kertoa myös mukavuuden tunteesta ja rauhallisuudesta.

Nilkat ristissä seisominen:

Nilkkojen ristiminen seisoessa on haavoittuva asento. Asennossa tasapaino on huono, ja nopeasti liikkeelle lähteminen on vaikeaa.

Siksi asento on mahdollista ottaa vain silloin, kun tunnemme itsemme täysin turvalliseksi.

Jalkojen ristiminen istuessa:

Jalkojen ristiminen istuessa voi kertoa monesta asiasta, kuten tilan puutteesta tai tavasta istua. Keskustelun aikana nilkkojen tai reisien ristiminen voi kuitenkin olla myös merkki hermostuneisuudesta tai puolustuskannalle asettumisesta.

Leveästi nilkka toisen reiden päällä istuva taas viestii tilan hallinnasta. Neuvottelupöydässä näin istuva on yleensä valmis keskusteluihin. Joskus asento viestii myös ylimielisyydestä.

Reisien pyyhkiminen:

Kämmenten kuivausta muistuttava reisien pyyhkiminen on tyypillinen ele, jonka tekijä yrittää saada stressaavaa mieltään rauhallisemmaksi. Ele on tyypillinen esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolla, ennen työhaastattelua tai vaikka poliisikuulustelua.

Käsivarret:

Kädet selän takana:

Kädet selän takana seisova asento tarkoittaa usein sitä, että henkilö haluaa ottaa etäisyyttä muihin ja haluaa olla rauhassa. Jos toinen selän takana oleva käsi puristaa toisen rannetta tai kämmentä, se kertoo tavasta hillitä itseään. Mitä tiukempi puristus on, sitä selvemmin ele kuvastaa aggression hallintaa.

Kämmenet:

Silmien peittäminen kädellä:

Ele voi olla huomaamaton, jossa vain sormella kosketetaan kulmakarvaa tai silmäkulmaa.

Se on tapa etäännyttää itsensä tilanteesta tai torjua asia, jota ei halua kuulla.

Ele voi ilmetä myös esimerkiksi tilanteessa, jossa huoneessa on henkilö, josta emme pidä.

Silloin saatamme alitajuisesti painaa katsetta poispäin ja samalla nostaa käden otsalle silmän eteen.

Niskan ja kaulan hierominen:

Niskan ja kaulan hierominen kertoo epämukavuudesta, turhautumisesta tai epävarmuudesta.

Kosketus aktivoi hermopäätteitä ja rauhoittaa mieltä.

Paidan kauluksen löyhyttely ja solmion löysääminen liittyvät yleensä äkillisesti muuttuneeseen tilanteeseen, jossa ihminen kokee voimakasta stressiä.

Käsien vääntely:

Käsien vääntely ja yhteen puristaminen ovat tuskaisuuden, epävarmuuden ja stressaantumisen merkkejä. Mikä tiukempi ote, sitä suuremmasta tunnelatauksesta on yleensä kysymys.

Korvanlehden hierominen:

Korvanlehden hierominen tai venyttäminen voi olla rauhoittava ele, jolla rauhoitetaan usein levotonta mieltä. Se voi kertoa myös epävarmuudesta tai epäröinnistä.

Jos hierova ele vaihtuu korvasta leukaan, ele kertoo siitä, että henkilön mieltä painaa jokin.

Silmät:

Katsekontaktin välttely: Epärehellisyyden sijaan ele saattaa johtua epämukavuudesta, ujoudesta tai esimerkiksi ihastumisesta. Silloin katse käännetään pois siinä pelossa, että katse voi paljastaa ihastumisen tunteet.

Räpyttely: Tiuhaan räpyttely liitetään usein valehteluun, mutta tosiasiassa valehteleva ihminen räpyttää vähemmän kuin totta puhuva. Sen sijaan räpyttely voi kertoa hämmennyksestä tai siitä, että henkilö haluaa kasata ajatuksiaan ennen puheenvuoroa.

Suu:

Huulen pureminen:

Huulen imeskely tai pureminen ovat rauhoittavia eleitä, joilla ihminen yrittää tyynnyttää mieltään. Huulen pureminen voi olla myös osoitus aggressiivisuudesta. Usein siihen liittyy myös tuijottava katse tai kiristyneet silmäluomet.

Esineen pitäminen suussa:

Ele on perua lapsuudesta, jolloin sormen pitäminen suussa toimi lohduttavana eleenä. Esimerkiksi kynän tai silmälasin sangan suussa pitäminen kertoo mielen tyynnyttämisestä, mutta se voi olla myös merkki siitä, että ihminen haluaa harkita jotain ja tarvitsee siihen aikaa.

Lähde: Sami Sallinen: Kehokoodi: Sanattoman viestinnän opas (Readme.fi 2019)