Verkkolehti SYTYKE

ILMOITUSTAULU

Luovuuden kuusi elementtiä Lue Susanna Rahkamon teesit!

Susanna Rahkamo väitteli viime vuonna tohtoriksi huippuosaamisen, menestymisen sekä luovuuden kytkeytymisestä toisiinsa.

Tohtoriksi väitellyt Susanna Rahkamo: Johtajuutta on harjoiteltava, "hyvän ja huippuhyvän ero on iso"

Susanna Rahkamo huomasi luistelu-urallaan, että luovuus on tapa katsoa maailmaa. Nyt hän auttaa työyhteisöjä löytämään luovan kipinän.

Luovuutta pidetään usein sisäsyntyisenä. Ajatellaan, että se on ominaisuus, joka joillain ihmisillä on ja toisilla ei. Myytti hulluista ja luomisvimmaisista taiteilijoista elää vahvana.

Johtamisen konsulttina työskentelevä Susanna Rahkamo sanoo Faktan haastattelussa, että luovuutta mystifioidaan turhaan. Luovuus on ennen kaikkea tapa toimia ja katsoa maailmaa. Sitä voi johtaa ja harjoitella.

”Ei luovuus putoa taivaalta. Se on hirmuista harjoittelua, hakemista ja työstämistä. Näen sen nykyään hyvin pragmaattisena asiana.”

Rahkamo sai jäätanssiurallaan tehdä töitä monien luovien huippuammattilaisten kanssa: koreografien, muusikoiden, sirkusartistien, musiikkivideoiden ohjaajien ja meikkitaiteilijoiden.

”Huomasin, että niin kutsutuissa luovissa ihmisissä on paljon samankaltaisuutta. He käyvät työssään läpi samoja prosesseja.”

Luovuuden syntyminen kiinnosti Rahkamoa niin paljon, että hän päätti tutkia sitä akateemisesti. Hän väitteli viime vuonna tohtoriksi huippuosaamisen, menestymisen sekä luovuuden kytkeytymisestä toisiinsa.

Rahkamo sanoo, että pelkällä harjoittelulla voi kehittyä alallaan hyväksi. ”Hyvän ja huippuhyvän välillä on kuitenkin iso ero. Parhaaksi, uniikiksi ja mullistavaksi tulemisessa tarvitaan harjoittelun lisäksi luovuutta.”

Rahkamo perehtyi väitöskirjassaan asiantuntija- ja luovuustutkimukseen. Hän halusi selvittää, millä alueilla ne risteävät. Lisäksi hän haastatteli suomalaisia olympiavoittajia ja heidän valmentajiaan.

Väitöstyössä syntyi huippuosaajaksi kehittymisen malli. Se sisältää kuusi elementtiä: ajatusten pallottelun, näkemyksen muodostamisen, soveltamisen, uskon omaan tekemiseen, sisäisen palon ja periksi antamattoman työn.

Kaikkia osa-alueita tarvitaan. Huippuosaaminen on Rahkamon mukaan elinikäinen spiraali, joka kehittyy jatkuvasti. Oma asiantuntijuus kasvaa päivä päivältä.

Huipuksi ei tulla ilman kovaa työtä, toistoa ja harjoittelua. Rahkamo sanoo, että monella taiteilijalla ja huippu-urheilijalla on hyvin tiukka päivärutiini.

”Taidemaalari Joan Miró maalasi kuutena päivänä viikossa ja kävi aina samassa paikassa kävelylenkillä. Hänellä oli suorastaan orjallinen rutiini.”

Arkista puurtamista ei kuitenkaan jaksaisi tehdä ilman valtavaa sisäistä paloa. Se on motivaatiota ja innostusta, halua ja pakkoa tehdä juuri omaa juttuaan koko ajan.
Kysyminen ja ajatusten pallottelu on tärkeää, koska osaaminen ei kehity tyhjiössä. Ihminen tarvitsee vuorovaikutusta muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Se luo edellytyksiä luovalle kipinöinnille.

Kipinät ovat pieniä oivalluksia, jotka avaavat uusia näkökulmia, luovat ymmärrystä ja uusia sovellusideoita. Ne vaikuttavat osaamisen kehittämisen suuntaan.

Kaikilla ei ole ympärillään työyhteisöä. Rahkamo kannustaakin yksinyrittäjiä ja muita yksin työskenteleviä etsimään verkostoja. Keskustelukumppanin ei tarvitse olla omalta alalta.

Kun ihminen tekee kovasti töitä ja kasvattaa asiantuntijuuttaan, hänen näkemyksensä kasvaa ja muodostuu. Näkemyksen kehittyminen aukaisee uusia maisemia: hienouksia, joihin ei vielä noviisina pääse käsiksi.

Omaa näkemystä pitää kuitenkin osata soveltaa eli viedä käytäntöön. Kun tietää, mitä haluaa saavuttaa, näkee paremmin, mitä osa-alueita pitää kehittää tavoitteeseen pääsemiseksi.

Rahkamon mukaan esimerkiksi Applen perustaja Steve Jobs oli taitava katselemaan maailmaa kysyvällä tavalla ja poimimaan lankoja yhteen. Hänellä oli selkeä visio siitä, mitä oli hakemassa.

”Ilmassa leijuu koko ajan kaiken näköisiä idea-aihioita. Niistä ei pysty nappaamaan kiinni, jos ei ole itse pohtinut oikeita kysymyksiä. Samat asiat ovat kaikkien silmien edessä koko ajan, mutta menevät muilta täysin ohi.”

Luova ihminen tarvitsee myös rohkeutta ja itseluottamusta. Se kasvaa paitsi onnistumisista myös kehittymisestä. Ympäristön kannustavalla palautteella on paljon merkitystä.

Oman näkemyksen seuraaminen voi olla rankkaa. Rahkamo huomasi huippu-urheilijoita haastatellessaan, että melkein jokaisen tarinasta löytyi myös haikeutta ja mollin sävyjä, jopa pientä katkeruutta.

”Se liittyi usein siihen, etteivät muut oikein ymmärrä sitä huipulle tähtäävän ihmisen toimintaa ja ajattelua. Moni urheilija on siksi tullut jopa suljetuksi vanhan kaveriporukkansa ulkopuolelle.”

Kopiointiin suhtaudutaan Rahkamon mielestä turhan kielteisesti. Kyse on pohjimmiltaan inspiraation hakemisesta. Emme itse keksi pyörää uudestaan, vaan poimimme ideoita ja suodatamme ne oman kokemuksemme läpi.

”Suuri osa tosi luovista taiteilijoista on kopioinut. Esimerkiksi Vincent van Gogh matki japanilaisia mainoksia ja Paul Gauguin haki vaikutteita Tahitilta. Emme silti ajattele heitä kamalina plagioijina.”
Esimerkiksi Ateneumin Alvar Aalto -näyttely havainnollistaa, kuinka arkkitehdin muotokieli kehittyi vuorovaikutuksessa kuvataiteilijoiden kanssa. Aallon ystäviä olivat esimerkiksi modernismin mestarit Hans Arp, Alexander Calder ja László Moholy-Nagy.

”Ihminen kopioi vähän sieltä ja täältä ja yhdistää siihen oman juttunsa. Sitä kautta syntyy jotain aivan uutta”, Rahkamo sanoo.

Hän myöntää itsekin poimineensa monta hyvää ideaa maailmalta. Jäätanssiaikoina hän kiersi parinsa, nykyisen aviomiehensä Petri Kokon kanssa New Yorkissa esimerkiksi katsomassa pienten Off-Off-Broadway-teattereiden näytelmiä.

Taide onkin hyvä inspiraation lähde. Se kasvattaa omaa näkemystä ja ajatusten varastoa. Kun yksilö myöhemmin saa sopivan virikkeen, se sytyttää luovan kipinän, jonka seurauksena ajatukset yhdistyvät päässä uudella tavalla.

Esimies voi pyrkiä luomaan luovuudelle otolliset olosuhteet stimuloimalla Rahkamon mallin kuutta kriittistä osa-aluetta. Jokaista niistä tuetaan hiukan eri tavoin.

Johtaja on ennen kaikkea mahdollistaja. Kovan työn tekemisen edellytys on se, että työvälineet ovat kunnossa. Se on perusasia niin toimistossa, taiteessa kuin urheilussakin.

”Jos Jyväskylässä ei ollut lunta, Samppa Lajusen lääkäri-isä ajoi poikansa yötä myöten Lappiin treenaamaan”, Rahkamo antaa esimerkiksi mahdollistamisesta.

Myös teknologiayritys Googlen koodarit paiskivat töitä valtavasti. Sen mahdollistamiseksi yritys kerää työntekijöitä San Franciscon alueelta bussilla ja kuljettaa heidät pääkonttorille Googleplexiin. Siellä työntekijöille on tarjolla kuntosaleja, hyvää ruokaa ja lastenhoito- ja lääkäripalveluja. Googlen henkilöstön ei tarvitse hakea niitä työpaikan ulkopuolelta.

Rahkamo sanoo, että virikkeiden ja ideoiden kipinöiden löytämisessä jo pelkkä työpisteen vaihtaminen voi auttaa. Maailmaa kannattaa katsoa joka päivä uudesta näkökulmasta ja tehdä edes yksi pieni asia hiukan eri tavalla kuin tavallisesti.

Johtaja voi tukea alaisiaan myös törmäyttämällä eri alojen asiantuntijoita, antaa näille sitä kautta mahdollisuuksia keskusteluun ja ajatusten pallotteluun.

Asiantuntijoiden näkemystä esimies kokoaa yhteiseksi ymmärrykseksi ja näkemykseksi. Hän pitää huolen siitä, että kaikki näkevät saman kartan. Työntekijöiden täytyy ymmärtää, mitä tehdään ja miksi.
Myös työyhteisön diversiteetillä eli monimuotoisuudella on iso merkitys työpaikan kollektiiviselle luovuudelle. Jokaisella ihmisellä on oma uniikki ”virityksensä”, jonka kautta hän katsoo maailmaa. Emme pysty näkemään asioita täysin samalla tavalla kuin erilaisesta koulusta, kodista, kulttuurista tai ikäpolvesta tulevat kollegamme.

”Luovinkin ihminen on lopulta kauhean kapea-alainen. Mitä enemmän siedämme erilaisia ajatuksia, sitä rikkaampia virikkeitä saamme. Sitä parempaa ajattelua saamme aikaiseksi”, Rahkamo sanoo.

Rahkamo vierastaa termiä ”luovan alan ammattilainen”, jolla usein viitataan esimerkiksi muotoilijoihin ja markkinoijiin. Hänen mielestään jokainen ihminen on luova.

Rahkamo työskentelee Pertec Consultingissa ja auttaa yrityksiä erityisesti henkilöstön osaamisen, uudistumiskyvyn ja kokonaiskuntoisuuden parantamisessa.

Hänen mielestään suomalaisten työpaikkojen suurin ongelma on taylorismin perintö, tehdasmainen liukuhihna-ajattelu. Taylorismi tarkoittaa amerikkalaisen Frederick Taylorin 1900-luvun alussa työn tuottavuuden parantamiseksi kehittämää tieteellisen liikkeenjohdon menetelmää. Se pyrkii työn pilkkomiseen, mittaamiseen ja optimointiin.

”Se toimi hyvin niin kauan kun valmistimme bulkkitavaroita. Luovaan asiantuntijatyöhön se sopii hirveän huonosti.”

Ihminen ei nimittäin innostu käskemällä tai mittaamalla. Sisäinen palo syntyy vain omasta motivaatiosta. Johtajan pitää auttaa innon herättämisessä. Sitä kautta työntekijä pääsee kukoistamaan ja käyttämään kaiken kapasiteettinsa.

”Nuoressa polvessa on mielettömän hienoja valmentavia esimiehiä, jotka saavat jengin liikkeelle. Johtamisessa on menty paljon eteenpäin.”

Rahkamo muistuttaa, että johtajakin tarvitsee rohkeutta ja rohkaisua. Ihminen on biologisesti taipuvainen pelkäämään yhtä ja toista – muuten olisimme jo kuolleet sukupuuttoon. Epämukavuusalueelle meneminen ei siis ole helppoa.

”Suomessa ei usein puhuta siitä, että johtoryhmätkin tarvitsevat itseluottamuksen rakentamista. Johtajat ovat ihmisiä. Muutoksen pelko on usein pelkoa siitä, että asiat menevät mönkään.”
Rohkeus ja luovuus kulkevatkin osin käsi kädessä. Kun uskaltaa olla rohkea, uskaltaa myös olla luova.

Kysymys vapaa-ajan viettämisestä saa Rahkamon mietteliääksi. ”Ensin pitäisi määritellä, mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa”, hän sanoo naurahtaen.

Aikaansa hän käyttää mielellään luottamustoimiinsa Suomen olympiakomiteassa ja Euroopan olympiakomitean Olympic Culture and Legacy -komiteassa.

”Järjestötoiminta on kovaa duunia, mutta se tarjoaa myös uusia perspektiivejä. Olen oppinut paljon”, Rahkamo sanoo. Uusista virikkeistä ja projekteista on iloa myös konsultin työn kannalta.

Moni urheilija on tullut jopa suljetuksi vanhan kaveriporukkansa ulkopuolelle."

Luovuuden 
kuusi elementtiä

Sisäinen palo: inspiroi

Usko itseen: rakentaa itseluottamusta

Soveltaminen: rakentaa strategiaa

Näkemys: kokoaa ajattelua ja edistää yhteistä ymmärrystä

Periksi antamaton työ: valmentaa ja mahdollistaa

Kysyminen ja ajatusten pallottelu: stimuloi ja luo edellytyksiä kipinöinnille.

Susanna Rahkamo, 52

Työ Konsultti Pertecissä

Ura Yrittäjä ja ammattilaisurheilija

Koulutus KTT

Perhe Aviomies Petri Kokko, lapset Max ja Camilla

Harrastukset Vapaaehtoistyö järjestöissä, urheilu

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentti