Monissa suvuissa on vuosien saatossa elänyt naiskaksikoita, joiden suhteen laatua on ollut vaikea määrittää.

– Joskus suhteissa on ollut intiimi puoli, joka on ollut parille hyvin tärkeäkin, mutta sitä ei häveliäästi ole koskaan puettu sanoiksi, pohtii Virva Hepolampi Mummolaakso ry:stä.

Suomalaisessa historiankirjoituksessakaan ei ole montaa näkyvää naisparia, joiden tarinan kaikki tuntisivat.

– Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän lämmin suhde on ollut lähes ainoa julkisuuteen noussut rakkaustarina, Hepolampi pohtii.

– Tavallaan naisten välinen rakkaus on ollut myös helpommin kätkettävissä kuin miesten. He ovat voineet asua ystävinä yhdessä, eikä kukaan ole pohtinut asiaa sen tarkemmin.

Muistot talteen ennen kuolemaa

Seksuaalivähemmistöjen historiassa lesbo- ja biseksuaalien naisten kokemuksia on kartoitettu niukasti ja yhteisöllinen muistitieto 1960-1970-lukujen naisten elämästä on jo vaarassa hävitä.

Nyt asiaan halutaan kuitenkin muutos. Monen ihmisen elämään kuulunut tärkeä elämänvaihe ja ihmissuhde halutaan kirjata talteen ennen kuin se on myöhäistä. Parhaillaan käynnissä oleva kirjoituskilpailu tallentaa lesbojen ja biseksuaalien naisten arjen historiaa varhaisista pioneeriajoista 2000-luvulle.

Kirjoituskilpailu avattiin lesbohistoriallisessa muistelutyöpajassa Helsingissä. Kilpailu on osa Mummolaakson muistelujen teemavuotta.

Pridella legendaarisia tiloja

Teema on esillä muutenkin. HelsinkiPride-viikolla tutustutaan 1960-80-lukujen lesboyhteisöjen legendaarisiin tiloihin.

– Suunnittelemme nostalgiamatkaa esimerkiksi Ravintola Vanhan Kellarin Karhukabinettiin, joka on ollut naispareille yhteisöllisesti tärkeä paikka, Hepolampi sanoo.

Syksyllä ohjelmassa on elämäkerrallisen kirjoittamisen työpaja ja itsenäisyyden varhaisvuosien vaikuttajanaisten muistelua.

Tom of Finland aloitti muistelut

Viime aikoina moni on tutustunut Suomen miesten homohistoriaan esimerkiksi elokuvan kautta.

– On ollut innostavaa nähdä kuinka samasukupuoliset parisuhteet ja homoerotiikka ovat viimeaikoina nousseet yleisemmänkin kiinnostuksen kohteeksi tunnettujen kotimaisten taiteilijoiden elämäntarinoissa. Mutta lesbinen historia tarvitsee myös arkisemman ulottuvuuden, sanoo teemavuoden vetäjä Hepolampi. – Kertomuksia siitä miten naiset ovat toisiaan löytäneet homoseksuaalisuuden kriminalisoinnista, kehotuskiellosta, sairausleimasta ja yhteisöllisistä ristiriidoista huolimatta, Hepolampi selventää.

Tällä hetkellä tallessa on enimmäkseen vanhempien miesten ja nuorten naisten muisteluita, mutta erityisesti iäkkäämpien naisten tarinoita kaivataan.

Kirjoituskilpailuun voi osallistua myös nimettömänä. Ikä ja asuinpaikkakunta auttavat kuitenkin tutkijoita, kun kirjoitukset luovutetaan lopuksi Työväen Arkistoon.

– Ehkä tämä kilpailu voisi olla jollekin ihmiselle se mahdollisuus pukea sanoiksi vihdoin jotain omaan historiaan kuuluvaa tärkeää ja omaa, jota ei aiemmin ole uskaltanut kenellekään kertoa.

Hepolammin mukaan naisparit ovat rakastaneet aiemmin aivan samaan tapaan kuin nykyäänkin. Myös mummeilla on muistonsa.

– Ihmiset ovat aina olleet tämän asian kanssa aika luovia, hän muistuttaa.

Uusia näkökulmia

Muistitietotutkija Riikka Taavetin mukaan kaikenlaiset tarinat tavallisesta elämästä ja kuvaukset viime vuosikymmenten kokemuksista ovat tarpeellisia ja arvokkaita.

– Usein muistellessa löytyy tuttuunkin tapahtumaan uusia näkökulmia. Omia kokemuksia koskevien kirjoitusten lisäksi keruuseen toivotaan myös muistoja lähipiirin naisista tai esimerkiksi suvussa kulkeneita tarinoita, joilla on ollut merkitystä omalle ymmärrykselle lesbisestä elämästä, Taavetti tarkentaa.