Lukuvuosi 2013 - 2014

Kansainvälinen toiminta koulussamme lukuvuonna 2013 – 2014

Ruotsin opiskelijat

A-ruotsin oppilaita osallistuu Svenska Samskolanin järjestämään Ahvenanmaan pyöräretkeen. Keväällä pyritään järjestämään opintoretki Tukholmaan. B-ruotsissa suunnitteilla yhteistyöprojekti Samskolanin kanssa työnimenä Varför är Finland tvåspråkigt? Bakgrunden till vår tvåspråkighet.

Pyritään yhteistyöhön Viron Haapsalun lukion kanssa, sielläkin opiskellaan ruotsia.

Englannin opiskelijat

Englannin väittelytoiminta jatkuu, tänä vuonna siirrytään lähemmäs Stuttgartin EurOpen-kilpailujen menettelyä. Mahdollisesti osallistutaan taas Tallinnan English College Debating -kilpailuihin.

Pyritään lisäämään yhteistyötä koulun EYP:n ja väittelijöiden välillä.

Comenius

Kaksivuotisessa Comenius-projektissa vierailimme yhteistyökouluissa Saksassa, Virossa, Ruotsissa ja Englannissa. Syyskuussa 2013 yhteistyökoulut olivat viikon verran vierainamme Tampereella. Tapaamisten teemana oli Learning School (oppiminen ja oppimistavat eri maiden kouluissa oppilaiden ja opettajien kannalta). Oppilaiden kokemuksia.

Muuta englanninkielistä toimintaa ylläpitävät Mrs Quinn keskustelukerhollaan ja vieraat, kuten professori Wieck, Science Cafe.

Venäjän opiskelijat

Venäjän kulttuurikurssilla opiskelijat käyvät Pietarissa. Lue matkakertomukset täällä.

Lisäksi järjestettiin venäläisiä iltapäiviä ajankohtaisista aiheista. Kuvia ja ohjelmaa löytyy täältä.

Historia ja yhteiskuntaoppi

European Youth Parliament -toiminnassa rekrytoidaan uusia ja osallistutaan kansalliseen istuntoon tammikuussa ja kansainväliseen keväällä.

Fysiikka

Tiedeleiri Cernissä toteutuu keväällä 2014 yhteistyössä Tampereen seudun lukioverkon kanssa. Leirille valitaan toisen vuoden fysiikan opiskelijoita.

Comenius

Comenius-projekti 2012–2014


Comenius on Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma eriasteisille kouluille, jonka tavoitteina ovat muun muassa koulu- ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä opetuksellisten menetelmien kehittäminen ja parantaminen.
Projektimme aiheena oli Learning School eli Oppiva koulu. Projektimme kesti kevääseen 2014 asti ja siihen osallistui meidän lisäksemme koulut Saksasta, Virosta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Projektimme tavoitteena oli tutkia, miten kouluissamme opitaan ja millä tavoin oppimista voisi parantaa ja tehostaa. Tarkoituksena oli jakaa tietoa ja kokemuksia koulujen välillä, sekä ottaa oppia ystäväkouluistamme.
Vierailimme näiden kahden vuoden aikana jokaisessa projektiin osallistuvassa koulussa, joissa osallistuimme konferensseihin sekä tutustuimme paikalliseen kouluun, kulttuuriin ja ihmisiin iltaohjelmien sekä kaupunkikierrosten merkeissä. Vierailujen aikana asuimme paikallisissa isäntäperheissä.
http://www.cimo.fi/ohjelmat/comenius
Loppuraportti

Projektin vaiheet

Saksa (syksy 2012)

Kuvia Saksasta
Syksyllä 2012, muutama viikko ennen Saksaan lähtöä, saimme ryhmän kasaan. Tutustuimme toisiimme ja tulevan projektin tavoitteisiin. Matkustimme Saksaan ja projekti alkoi virallisesti Saksassa joulukuussa 2012. Saksassa saimme jonkinlaisen yleiskuvan projektista ja kukin maa esitteli oman koulunsa. Pohdimme myös oman koulumme vahvuuksia ja heikkouksia. Opettajat laativat yleissuunnitelman projektille ja päätimme miten tulemme projektissa etenemään. Kävimme läpi eri koulujen oppimis- ja opettamistapoja sekä opetimme ala-asteikäisille suomea suomeksi.

Vaiheen diat, esitykset, tutkimukset yms:
(Linkit: Comenius project learning school, Final version, Learning, Oppimistavat TYKissä, comenius, commenius1, the next stages of the project)

Viro (kevät 2013)

Kuvia Virosta
Projektin toinen osuus alkoi Virosta Pürksin koululla. Siellä esittelimme oman koulumme erilaisia oppimistapoja. Kävimme myös läpi esimerkiksi mitä oppiminen on ja miten se tapahtuu. Myös oikean tiedonhaun tärkeys ja sosiaaliset taidot nousivat esiin. Matkan jälkeen listasimme oman koulumme ongelmia ja haasteita, tekemällä kyselyjä oppilaille motivaatiosta, kouluympäristöstä sekä eri aineiden vaikutuksesta näihin.

Vaiheen diat, esitykset, tutkimukset yms:
(Linkit: Learning to be, Learning to do, Learning to know, Learning to live together, learning in TYK, miten kerätä tietoa, tiedonhankintatavat ja niiden valinta)

Suomi (syksy 2013)

Kuvia Suomesta
Kolmantena maana oli Suomi, jossa saimme vuorostamme isännöidä muita. Ensin esittelimme koulumme ulkomaalaisille vieraille ja tutustutimme heidät suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin. Veimme esimerkiksi vieraamme saunomaan ja uimaan. Kerroimme myös suomalaisesta koulujärjestelmästä ja sen eri puolista. Esille nostettiin kaikkien projektin koulujen sisäisiä ongelmia. Meidän koulullamme oli puutteita fyysisessä ympäristössä sekä motivaatiossa. Olimme jälleen tehneet paljon kyselyitä esimerkiksi ilmaisuaineiden vaikutuksesta motivaatioon. Lisäksi olimme lähettäneet rehtorillemme kyselylomakkeen, jossa pyysimme häntä vastaamaan koulumme fyysiseen ympäristöön liittyvään kyselyyn. Yritimme myös yhdessä miettiä, miten ratkaisisimme nämä ongelmat ja olisiko se tarpeellista tai mahdollista.

Vaiheen diat, esitykset, tutkimukset yms:
(linkit: Koulun esittely, koulun esittely+kyselytulokset, liikkumiskysely oppilaille, motivaatiokysely(muokattu), pisa_comenius, rvaR VASTAA, Vastaa kaikkiin kohtiin, liikkumisongelmat, rva Rehtorin kysely, the headmistresses answers, the learning situation in finland, tyk musavideo, tyk music video)

Ruotsi: (talvi 2013)

Kuvia Ruotsista
Ruotsissa kokoonnuimme neljännen kerran. Tällä kertaa teemana oli esitellä miten olimme ratkaisseet aiemmin esille tulleet ongelmat. Kaikki koulut olivat valinneet ongelmat, joihin olivat keskittyneet ja olivat pohtineet ja ratkaisseet näitä ongelmia. Suomessa esiin oli noussut ongelmia kuten motivaatio, yhteishengen heikkeneminen ja fyysinen tila. Näihin olimme kehittäneet ratkaisuksi muun muassa taukojumpan, läksykerhoja ja musikaaliprojektin. Saimme myös hyviä vinkkejä ja ideoita muilta mailta. Mietimme ryhmissä miten voisimme hyödyntää näitä ideoita omissa maissamme käytännössä.

Vaiheen diat, esitykset, tutkimukset yms:
(linkit: Fyysinen tila, kysely opettajille taukojumpasta, motivation, physical environment, team spirit of our school, esitys oppilaskunnan hallitukselle från…, kysely läksykerhoista (NIIN) olen…)

Iso-Britannia (kevät 2014)

Kuvia Iso-Britanniasta
Projektin viimeinen osuus lähti käyntiin Iso-Britanniassa keväällä 2014. Esittelimme muille maille, miten ratkaisumme oli pantu täytäntöön ja miten ne olivat toimineet. Kerroimme esimerkiksi musikaaliprojektimme toteutumisesta ja kuinka taukojumpan käyttöönotto onnistui. Kerroimme myös mitä hyödyllisiä ideoita olimme oppineet muilta mailta. Tutustuimme paikalliseen kulttuuriin ja perhe-elämään. Vierailimme perinteikkäässä Yorkin kaupungissa sekä pikaisesti Manchesterissa. Vapaa-ajat vietimme yhdessä projektiporukalla muistellen menneitä ja nauttien yhdessäolosta. Huomasimme projektin porukan lähentyneen ja kaikkien tulleen tutuksi toisilleen ajan myötä. Kaikkien harmiksi projekti tuli lopulta virallisesti päätökseen.
Lisäksi yksi suomalaisista oppilaistamme, Aino, oli paikallisen BBC:n radiohaastattelussa yhdessä muiden Comenius-projektilaisten kanssa.
Linkki brittiläisen koulun projektista tekemään juttuun ja radiohaastatteluun.

Vaiheen diat, esitykset, tutkimukset yms:
(linkit: Exercise moment, homework clubs, jumppa, jumppaaa, other countries, the musical, taukojumppa, the ideas from other countries)

Projektin vaikutukset

Olemme oppineet muilta kouluilta

Tutustuessamme muihin kouluihin löysimme hyviä uusia tapoja kehittää omaa kouluamme. Englantilaisilla opettajilla on tapana antaa palautetta oppilaille aina kurssien jälkeen. He halusivat ottaa käyttöön myös palautteen päinvastoin eli oppilailta opettajalle. Koimme sen tärkeäksi osaksi oppimisprosessia ja halusimme siirtää sen vakituiseksi käytännöksi myös meidän kouluumme. Nyt satunnaisen palautteen kyselyn sijaan kaikkien ensimmäisien kurssien lopussa oppilaat saavat antaa kirjallista palautetta opettajalle. Näin opettajat voivat muokata kurssejaan oppimistulosten parantamiseksi.

Koulumme on ilmaisutaidon lukiona tunnettu hyvästä yhteishengestään ja positiivisesta ilmapiiristään. Viime vuosina on ollut kuitenkin havaittavissa muutosta huonompaan suuntaan. Ruotsalaisten esitellessä koulunsa taidepuolta, saimme heiltä hyvän vinkin parantaa yhteishenkeä myös omassa koulussamme musikaaliprojektin avulla. Veimme idean eteenpäin koulumme taideaineiden opettajille.

Projektin aikana saksalaiset halusivat parantaa koulunsa ympäristön viihtyvyyttä. Halusimme selvittää, onko oman koulumme yleisessä viihtyvyydessä parantamisen varaa. Teimme koulussamme kyselyn asiasta ja koulumme oppilaiden mielestä koulun piha-alueen viihtyvyyttä voisi parantaa. Päätimme hankkia koululle vilttejä, joilla voi istua keväisin ja syksyisin nurmikolla.

Virolaiset kiinnittivät huomiota oppilaiden yleiseen käyttäytymiseen koulussa. He nostivat esiin mm. tunneilta myöhästelyn ja kännyköiden käyttämisen tunneilla. Aloimme itsekin ajatella vastaavaa oman koulumme kohdalla. tulimme kuitenkin siihen päätökseen että tämä ei ole niin iso ongelma koulussamme.

Olemme oppineet omasta koulustamme

Olemme oppineet arvostamaan suomalaisia opettajia ja koulujärjestelmää. Projektin myötä pystyimme havaitsemaan käytännössä järjestelmän toimivuutta verratessamme sitä muiden maiden kouluihin. Tulimme siihen tulokseen, että Suomen koulujärjestelmä on maineensa arvoinen, mutta voimme silti oppia lisää muiden maiden kouluista. Muita mainitsemisen arvoisia, positiivisia puolia Suomen kouluissa ovat esimerkiksi ilmainen kouluruoka ja modernin tietotekniikan hyödyntäminen, mitkä eivät ole niin itsestäänselvyyksiä muissa projektin maissa. Yllätyimme positiivisesti huomatessamme kielitaitojemme laajuuden; ymmärsimme lähes kaikkien projektissa mukana olleiden maiden kieliä.

Perehdyimme erilaisiin, muissa projektin maissa käytettäviin oppimistapoihin. Tutustuimme Ruotsissa tietokoneiden ja tablettien tehokkaaseen hyödyntämiseen oppitunneilla. Tämä on meidän koulussamme vasta kokeiluvaiheessa, mutta ruotsalaisille jo arkipäivää. Saksassa opetimme suomea alakouluikäisille suomeksi kuvia ja liikkeitä hyödyntäen. Opettaminen oli hauskaa ja todella opettavaista meille, sekä ilmeisen tehokasta lapsille; lapset muistavat opetetut asiat vieläkin. Lukio-opetuksessakin voisimme hyödyntää opetusta oppilailta oppilaille, sillä se on tehokasta oppimista myös opettajalle.

Olemme kehittyneet ja oppineet itsestämme

Saimme mahtavien kokemusten lisäksi paljon uusia ystäviä muista Euroopan maista, joihin jatkamme yhteydenpitoa. Projekti on lisännyt motivaatiota ja halua opiskella kieliä. Se on myös vaikuttanut haluun opiskella ulkomailla tulevaisuudessa. Englannin kielen taitomme on parantunut huomattavasti ja kynnys käyttää ja puhua englantia on madaltunut. Myös yleisön edessä puhumisesta on tullut varmempaa ja luontevampaa.
Erilaisten ryhmätyöskentelyiden ansioista sekä organisointikykymme että ryhmätyöskentely taitomme paranivat. Oma-aloitteisuutemme lisääntyi huomattavasti projektin aikana. Opimme paljon muista koulujärjestelmistä ja kulttuureista, kun pääsimme osaksi paikallisten perheiden arkea. Tämä lisäsi yleissivistystämme ja opimme sekä ymmärtämään että arvostamaan eroja kulttuurien välillä.
Meidän koulumme sai paljon kansainvälisiä kontakteja mm. Saksasta ja Virosta, joiden kanssa on suunnitteilla lisää yhteisiä projekteja.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä