Teema: Kuri ja järjestys 1/2018

10 keinoa työrauhaan

Näyttökuva 2018-3-23 kello 10.24.37.png
Teksti: Jarno Paalasmaa

Hiljaisuus ei ole itseisarvo, vaikka sekin taito pitää osata

Kouluissa työrauhaa ei rakenneta kurilla ja rangaistuksilla, vaan lisäämällä yhdessä tekemistä ja oppilaan aktiivista roolia.  Toisaalta aikuisten maailmassakin on tietyt pelisäännöt niin liikenteessä kuin työelämässä. Ja rangaistukset siitä jos sääntöjä ei noudateta. Pitäisikö kuitenkin lapsia opettaa rangaistustenkin avulla tottelemaan ja noudattamaan sääntöjä?

Näyttökuva 2018-3-23 kello 10.24.48.pngKuopion steinerkoulu Virkkulan 5.luokan oppilaat käyttäytyivät huonosti ja dokumentoivat sen kuvin.

Sekä kasvatuksen historian klassikoiden että vaihtoehtopedagogien näkökulmasta koulua on liian pitkään vaivannut passivoiva hiljaisuuden pedagogiikka. Samaa voi ajatella lasten kotona olemisestakin. Vanhemmat ehkä arvostavat rauhallista olemista, mutta hiljaisuus kertoo usein vähäisestä vuorovaikutuksen tasosta ja jopa vähäisestä luovuudesta. Työrauha on ongelma, jos sillä tarkoitetaan sitä, että opettaja saa rauhassa luennoida luokan edessä tai kotona aikuiset saavat olla rauhassa, kun lapset pelaavat keskittyneesti digilaitteilla. Vanhempina me usein odotamme, että hyvä opettaja pitää luokan hiljaisena. Kuinka suuren menestystekijän me arvelemme hiljaa ryhmässä olemisen taidon lapsillemme tuottavan? Harva korostaa esimerkiksi työhakemuksessaan sitä, miten hyvä hän on olemaan hiljaa. Toki on tärkeää osata myös olla hiljaa, mutta yhdessä oppimisesta, luovasta tekemisestä ja oppimisen ilosta kuuluu ääniä. Oppimisen kannalta on usein hyvä, että lapsi liikkuu, keskustelee ja tarkistaa tietoja eri lähteistä.

Amerikkalaisen John Deweyn mukaan ihanteellisessa oppimistilanteessa kiinnostus ja järjestys tukevat toisiaan. Oppiminen edellyttää henkilökohtaista sitoutumista. Tähän sisältyy se, että ei motivoida lasta suoraan, vaan voit saada lapsesi tai oppilaasi kiinnostumaan ja tekemään asioita ohjaamalla lasta epäsuorasti, välillisesti, vaikkapa oman esimerkin avulla innostamalla. Rangaistukset ja ulkoinen kuri eivät toimi. Todellisen vaikuttavan kurin pitää olla positiivista, toimintaan emotionaalisesti sitouttavaa. On mielenkiintoista, miten viimeaikainen läpimurtotutkimus motivaatiopsykologian, positiivisen psykologian ja aivotutkimuksen aloilla päätyy samoihin johtopäätöksiin kuin Maailman parhaat kasvatusajatukset -kirjassani kuvaama klassinen kasvatuksen filosofiasta ja historiasta rakentuva ns. ikuinen pedagogiikka. Myönteisen ajattelun merkitys oppimiselle ja hyvinvoinnille on fakta. Huomion kiinnittäminen oppimisen sosiaalisuuteen ja vuorovaikutukseen sekä lapsi- ja ihmisuskoinen ajattelu, jossa ei korjata vikoja vaan ravitaan vahvuuksia, tuottaa hedelmää eri tutkimusperinteistä katsottunakin.

Tarvittavan kurin ja järjestyksen voi steinerpedagogiikan suhteen kiteyttää perustuvan pedagogiseen rakkauteen ja kunnioitukseen sekä opettajan sisäiseen arvovaltaan (luonnolliseen auktoriteettiin). Se taas syntyy opettajan jatkuvalla itsensä kehittämiseen pyrkivällä työskentelyllä. Etsittäessä ulkoisia työrauhakeinoja korvaavia tapoja, voidaan kuitenkin erotella konkreettisia keinoja työrauhan luomiseen. Monet oheisen listan keinoista on kirjattu myös elokuussa 2016 voimaan astuneisiin Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteisiin, joita sain olla Opetushallituksessa mukana valmistelemassa. Toisaalta lista koostuu monista erityisesti steinerkouluissa painottuvista tavoista lisätä yhdessä oppimista ja oppilaan aktiivista roolia.

IMG_4798.JPGOpettajan pedagogisen roolin muutos. Kuva Martti Hellström, http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2017/06/onko-opettajasta-fasilitaattoriksi-osa-2.htm l


Kymmenen keinoa opettajalle työrauhan luomiseen

  1. Hyvin valmistellut tunnit ja sopivien opetusstrategioiden valitseminen edistää järjestäytynyttä tunnelmaa luokassa. Keskeinen osa steinerkoulun opettajan opetusta edeltävänä iltana tapahtuvaa valmistelua on oppilaiden ajatuksellinen läpikäyminen (ks. Kaisu Virkkusen artikkeli tässä lehdessä). Opettajien tulisi myös valmistella opetusta yhdessä ja myös opettaa yhdessä.
  2. Motivaatio ja mielekkyys heikkenevät, jos koulusta tulee paikka, jonne tullaan vain viettämään aikaa kavereiden kanssa. Psykologisten perustarpeiden täyttäminen on sisäisen motivaation ytimessä. Luodaan oppimistilanteita, joissa toteutuu sisäisen motivaation lähteet eli autonomian (vapauden) kokemus, kompetenssin (osaamisen ja aikaansaavuuden) kokemus ja yhteenkuuluvuuden (osana ryhmää) kokemus.
  3. Ulkoisten työrauhakeinojen välttäminen. Palkkiot ja rangaistukset ovat saman kolikon kääntöpuolet. Numeroarviointi, kilpailu, kokeet, jälki-istunto ym. heikentävät sisäistä motivaatiota ja luovaa ajattelua. Älä motivoi oppilaita numerolla tai kokeella.
  4. Tekemällä oppiminen. Vähennä pulpetin äärellä istumista, tehtäväkirjojen täyttöön ja muuhun valmiiseen oppimateriaaliin perustuvaa pedagogiikkaa. Suosi aktiivisuutta, toiminnallisuutta ja kokemuksellisuutta lisääviä työtapoja. Jos oppimiseen ei liity kokemuksellisuutta, se jää pinnalliseksi.
  5. Yhdessä oppiminen. Pyri vuorovaikutteisuuden lisäämiseen. Uusissa opetussuunnitelmissa tähän liittyvät muun muassa monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppiva yhteisö -ajatuksen korostaminen.
  6. Dialogi. Etenkin yläluokilla opetuksen on hyvä olla keskustelevaa. Asioilla on oltava kiinnekohtia oppilaan omaan elämään. Hyvä kysymys on arvokkaampi kuin hyvä vastaus. Tue kyselemistä, älä hiljaa olemista.
  7. Taiteellisuus. Taide ei ole vain oppiaineita, vaan se on myös opetusmenetelmä. Kyse on niin taideopetuksesta kuin opetustaiteestakin.
  8. Leikki, draama ja teatteri. Leikki on se opetusmenetelmä, jossa parhaiten toteutuu kohdassa kaksi mainitut autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden kokemukset. Myös draaman ja teatterin keinoja voi hyödyntää lähes kaikessa opetuksessa. Kun esimerkiksi jostain historian käänteestä tehdään yhdessä draama, ovat oppilaat aktiivisessa roolissa, ja itse asian lisäksi opitaan vuorovaikutustaitoja.
  9. Oppimisympäristöjen laajentaminen. Koulun ei ole tarkoitus kasvattaa vain elämää varten, vaan koulun itsessään on tarkoitus olla elämää. Oppiminen rajautuu yhä vähemmän koulun seinien sisällä tapahtuvaksi asiaksi. Anna maailman tulla kouluun ja vie koulu maailmaan. Hyviä oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi luonto kuten metsät ja puutarhat, museot, yritykset ja kirjastot.
  10. Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen yhdessä oppimista ja oppilaiden aktiivista tuottamista lisäävästi. Älä tuo liian valmiina opittavaa ainesta.


Kirjoittaja on kahden lapsen isä, steinerpäiväkodin ja steinerkoulun vanhempi, steinerkoulun opettaja ja rehtori, tietokirjailija ja väitöskirjatutkija.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Paalasmaa, J. 2014. Aktivoi oppilaasi. PS-kustannus., Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus., Rawson, M. & Richter, T. (toim.) 2004. Steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma. Steinerkasvatuksen liitto.