Teema: Digi ja tulevaisuus 3/2017

Steinerkoulun TVT-portaat

DSCF2357.JPG
Teema: Digi ja tulevaisuus / Steinerkasvatus 3/2017
Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) steinerpedagogiikassa P+V.png

Koulun tulee toisaalta tarjota oppilaille aikuisen läsnäoloa, inhimillistä kohtaamista ja vastapainoa sähköiselle koneajalle, toisaalta koulu ei voi eristäytyä elämään omaa elämäänsä ja sivuuttaa sitä todellisuutta, missä ihmiset tänä päivänä elävät. Miten koulun toimintakulttuurissa huomioidaan molemmat näkökulmat? Miten opetus pidetään steinerpedagogisena, kun yhteiskunta ja oppiminen sen mukana digitalisoituu? Millä tavalla opetuksessa hyödynnetään viisaasti tietoteknologiaa?

Kysymys on toisaalta siitä miten tieto- ja viestintäteknologiaa ja erilaisia verkkoympäristöjä voidaan hyödyntää opetusmenetelmänä eri luokka-asteilla, toisaalta siitä mitä tieto- ja viestintäteknologisia taitoja ja valmiuksia oppilaiden tulee oppia jatko-opintoja ja työelämää silmällä pitäen.


Käytön pitää olla aina perusteltua, ei laitteiden käyttöä laitteiden vuoksi. Tietoteknologian suhteen kyseessä ei ole joko-tai- vaan sekä-että kysymys. Koneet eivät määrää olemassaolollaan, eivätkä läsnäolollaan. TVT-laitteita ei pääsääntöisesti käytetä steinerpedagogisessa esiopetuksessa eikä alkuopetuksessa. Alkuopetus nojaa vahvasti mielikuvituksen ruokkimiseen. Verkon kautta tulevassa valmiissa kuvamaailmassa mielikuvitusta ei tarvitse käyttää aktiivisesti. Keskeistä on opettajan aktiivisuus luokalle sopivan materiaalin luomisessa sekä oppilaiden tahdon ja oman aktiivisuuden kasvatus työskentelyssä.

Nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen ei tapahdu pelkästään kuulon perusteella. Tietotekniikka mahdollistaa erilaisten oppimistyylien tukemisen.

TVT-laitteita hyödynnetään harkitusti oman koulun tvt-strategian mukaisesti kolmannelta luokalta lähtien. Oppimisprosesseissa annetaan oppilaalle mahdollisuus ensin muodostaa oma mielikuva ennen valmista kuvaa.

Yläluokilla tieto- ja viestintäteknologia on välttämättömyys. Sen oikea käyttö on ensisijaisen tärkeää. Perusopetuksen aikana on tärkeätä oppia: kriittinen tiedonhankinta, tekijänoikeudet, tekstinkäsittelytaidot, taulukkolaskenta, sähköpostin käyttö ym. perusohjelmat, monenvälisten sovellusten käyttö (erilaiset verkko-oppimisympäristöt esim. Moodle, Peda.net, Google Docs) kriittinen sosiaalisen median käyttö ja valemedioiden ja -uutisten tunnistamisen välineet, tietoturvaherkkyys, sosiaaliset taidot myös sähköisessä ympäristössä (koodinvaihto: kirjoitettu suomi, puhuttu suomi ja nettisuomi). Kommunikaation perustaidot opitaan henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ja niitä on osattava soveltaa verkossa. Samalla nousee entistä tärkeämmäksi sen ymmärtäminen, milloin puhelin kannattaa laittaa pois ja keskittyä elämään omien aistien kautta. Tilanteiden kohtaaminen itse, ei aina ruudun läpi kuvaamalla ja äänittämällä.

Tieto- ja viestintäteknologian opetusta integroidaan muuhun opetukseen. Erillistä lukujärjestyksen mukaista tuntia ei tarvita. Alla olevat ehdotukset ovat kooste eri puolilla Suomea työskentelevien steinerkoulun opettajien ajatuksista ja kokemuksista vuosilta 2013-2017.

DSCF1770.RAF.jpg

Ehdotuksia käytäntöihin

1.-4. luokat

  • Mediakasvatuksen käytössääntöjä voidaan opetella muutenkin kuin sosiaalisen median kautta, ilman koneita. Käytössäännöt ja turvallisuusasiat (eli nettietiketti) ovat tarpeellisia opetella ajoissa. Muita ei saa kuvata, äänittää tai muuten tallentaa ilman lupaa. Netissä ja sosiaalisessa mediassa pätee samankaltaiset sosiaaliset säännöt kuin arkielämässä, esim. ystävällisyys ja kohteliaisuus. Luokan vanhempien yhteistyö on sääntöjen asettamisessa tärkeää.
  • Netin ‘ikuisuuden’ tiedostaminen. Asiat, joita nettiin kirjoittaa, jäävät näkyviin ja antavat kuvan lukijalle henkilöstä. Minkälaisen kuvan oppilas haluaa itsestään antaa?
  • Esiopetukseen ja alkuopetukseen liittyvä esimerkki: Arkiaskareiden ja leikin kuvaaminen ja yhteinen kuvien katseluhetki. Aikuinen ja lapset aikuisen opastamana kuvaavat lapsia koulupäivän sisällä eskarivuoden ajan ja ottavat kuvaamisessa huomioon vuodenajat. Myöhemmin yhteinen katseluhetki, jossa katsotaan kuvakokoelma. Ryhmän kaikki lapset tulevat kokoelmassa esiin, kuten myös vuodenkierto. Tämä toteutetaan esim. kouluvuoden päättyessä. Kuvia lapset saavat kommentoida vapaasti, katselun voi nähdä toimivan sisäisenä arviona koulu-/eskarivuodesta.
  • Erilaisia digitaalisia pelejä voidaan käyttää täydennyksenä ja tukena lukemaan ja laskemaan oppimisessa harkinnan mukaan.
  • Alkuopetusvaiheen jälkeen opettaja saattaa harkitusti käyttää tietokonetta, dokumenttikameraa, nettiä tms. opetusvälineenä. Tietoteknologisia sovelluksia voi myös käyttää harkitusti lisäämään oppimisen vuorovaikutteisuutta ja toiminnallisuutta.
  • Esimerkiksi tekstien puhtaaksikirjoittaminen parityöskentelynä: kirjoitetaan vaikkapa eläintarina yhdessä ja sitten kaikki saavat lukea ja kuvittaa sen vihkoihinsa. Tähän riittää luokassa 15 min tietokonetta viikossa pareittain.
  • Esimerkiksi 3. luokan Vanhat ammatit-jaksoon liittyvää materiaalia voidaan hyödyntää tietokoneelta työtapoja esiteltäessä. Vanhojen ammattien lisäksi voidaan esitellä aikakautemme uusia ammatteja, joilla on arkielämän ymmärtämisen kannalta merkitystä.
  • Pyritään yhdistämään inhimillisyys ja tvt:n käyttö. Oppilaat eivät yleensä käytä tvt:tä itsekseen vaan aikuisen ohjauksessa esimerkiksi esitelmien tekemisessä pareittain tai pienissä ryhmissä. Tvt:tä käytetään mm. tiedonhakuvälineenä. Tieto ei voi tulla pelkästään opettajalta.
  • 4. luokalla alustavaa tiedonhaun harjoittelua. Hakukoneiden käyttöä ja kriittisen tiedonhaun perustoja. Mitä eroa painetussa ja toimitetussa materiaalissa on verrattuna nettilähteisiin? Aloitetaan kirjoista ja kirjastojen käyttämisestä ja siirrytään asteittain tiedonhakuun myös verkkoympäristöistä. Mikä on luotettava lähde ja kuinka monta lähdettä tarvitaan?
  • Huomioidaan, että opetus vaatii opettajalta ponnistusta, esim. opettajan piirtämä kartta epätäydellisyyksineen taululla sekä vihkotekstien kirjoittaminen taululle on eri asia kuin heijastaa asia videotykillä valkokankaalle.


4.-6. luokat

  • Luokan yhteisen blogin luominen ja sen täydentäminen. Voi käyttää esimerkiksi joidenkin jaksojen aikana. Blogina vaikkapa historia, yhteiskuntaoppi tms.
  • Verkkoympäristöjen huomiointi: yhteistyö toisten koulujen kanssa, esitelmien valmistelu (esim. paritöiden tekeminen verkkoympäristössä).
  • Oppilaita voidaan opastaa somen käytössä, mutta opetuksessa sen käyttö ei ole keskeistä. Blogit yhteistyössä muiden koulujen kanssa tuovat uusia näkökulmia omaan koulutyöhön.
  • 5. luokalla verkossa maantiedossa ajantasaiset kartat, historiassa, kasviopissa, fysiikassa jne. opettajan piirtämien kuvien lisäksi. Ei tarvita valokopioita.
  • Maantiedossa esimerkiksi karttoja voi elävöittää vaikkapa googlemapsin streetview:n avulla. Näin muodostuva kuva on elävämpi.
  • Kameran käyttö esim. kasviopissa. Otetaan koneet hallittuun käyttöön. Rauhoitettujakin kasveja voidaan liittää keräämisen sijasta digitaaliseen kasvioon.
  • TVT voi olla myös yksi luovuuden väline esim. kuvankäsittelyssä. Kuvankäsittelyn ymmärtäminen auttaa hahmottamaan mainontaa ja siihen liittyvää alkavan murrosiän tuomaa omaa kehoa ja elämää koskevaa tyytymättömyyden tunnetta.
  • Sosiaalista mediaa voidaan käyttää opetuksen apuna liikuntatunneilla (esim. suunnistuksessa voi käyttää tvt:tä) ja ympäristöopissa. Kuvaamisen ja viestien avulla voidaan palauttaa tehtävä opettajalle suoraan.
  • Luokassa tehdään yhteiset säännöt toimintatavoista. Säännöt julkaistaan luokassa ja netissä.
  • Lähdetään oikeasta tarpeesta ja suunnitella opetus lasta aktivoivaksi ja kokemukselliseksi. Koulussa vältetään istumista ja näyttöjen katselua. Oppilaat voivat esimerkiksi luoda itse historiallisen dokumentin youtubeen. Erilaisia blogeja tai verkko-oppimisalustoja voidaan käyttää: joista löytyvät mm. luokkien omat sivut, tapahtumat ja kuvistöitä.
  • Esim. 5. luokka: kymmensormijärjestelmän opiskelu ja tekstinkäsittelytaitojen harjoittelu
  • Esim. 6. luokka: luokkalehdet, erilaiset projektit, valokuvaus, kuvankäsittely, ”lyhäreiden teko”, yhteiskirjoittaminen
  • Luonnontieteiden ja biologian opetus: Luontoesimerkkien kuvaaminen maastossa ja myöhempi tarkastelu luokkahuoneessa.
  • Museoilla on tarjolla kuvia, tietoa ja tehtäviä netissä, joita voi hyödyntää opetuksen tukena. Metsä- ja luontoliittojen sivuilta voi löytää laajoja materiaalipankkeja erilaisiin aineisiin, esimerkiksi: matematiikkaan ja äidinkieleen.

7.-9. luokat

  • Valmiudet jatko-opintoihin: mediakriittisyys ja medialukutaito vahvistuvat edelleen.
  • Tiedonhaun harjoittelu. Asiointikirjeet, työhakemus ja CV. Tekstin muokkaaminen ja tallentaminen niin, että saa eri ohjelmilla auki. Tekstin suojaaminen pdf-muotoon. Tekstinkäsittelytaidot. Asiallisen sähköpostiosoitteen luominen.
  • TVT:n hyödyntäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisprosessissa (opetuksen eriyttäminen / lisätehtävät)
  • Sähköisten ympäristöjen hyödyntäminen vertaisarvioinnissa, esim. esitelmien jakaminen muille (drive, padlet..) ja ohjattu kommentointi ja palaute
  • esim. fysiikassa, kemiassa, uskonnossa ja matematiikassa runsaat verkkomateriaalien mahdollisuudet
  • yhteiskuntaopissa ajantasaisin tieto löytyy netistä
  • oppilaiden tiedonhaku lisääntyy (tutkielmat, esitelmät, ryhmätyöt)
  • mahdollisesti oppilastöiden kuvaaminen arviointia varten (portfolio)
  • lainakoneita kuten lukiossa, esim. paritöitä varten
  • monitoimitilassa työskentelyä lainatietokoneiden äärellä
  • TVT-välineiden sisällön käyttöä painopisteinä tekstinkäsittely, kriittinen tiedonhaku, esittämistekniikat, tiedon kokoaminen, peruskäyttö, valittu verkko-opiskeluympäristö ja keskustelua TVT:n hyödyistä ja haitoista oppilaiden kanssa. Myös rohkeutta opetella itse eri ohjelmien käyttöä tarvitaan.
  • sosiaalisen median hyödyntäminen esimerkiksi järjestämällä keskusteluja tietystä aiheesta somessa eri koulujen välillä.
  • kansainvälinen yhteistyö (esimerkiksi 8. luokan leirikoulu Pohjoismaissa)
  • tekstinkäsittelyohjelmien sujuva käyttö
  • lähteiden merkitseminen, lähdekritiikki ja sen harjoittelu
  • yhteiskunnallinen vaikuttaminen (adressit netissä, blogit, ...)
  • Google Driven tms. käyttö ryhmätöissä ja projekteissa, opettaja kommentoi ja tarkkailee työn etenemistä.
  • Kännykkäparkki luokan seinällä mahdollistaa kännykkävapaan ympäristön ja rauhoittaa oppimisen.
  • Oppilaat jakavat omia vihkotekstejään toisilleen; kommentoiminen ja palautteen antaminen
  • Tylsyyden sietämisen haaste. Lasten on opittava sietämään myös tylsyyttä ja hidasta pitkäkestoista opiskelua, nopeassa ja hektisessä digimaailmassa.
  • Toisaalta digimaailma tuo kevennyksiä ja välipaloja tuntiopetukseen (tiedonhakutehtävät puhelimella), gallupit (esim. mentimeter.com) ja läksyn kuulustelu yhteisöllisesti (esim. todaysmeet). Motivoiko etenkin poikia? Tai hiljaisia?
  • Sovitun verkkoympäristön käyttö opetuksessa, esimerkiksi tehtävien palautus luokan/aineen yhteiseen driveen, peda.nettiin tai opettajalle sähköpostiin. Opettaja voi myös laittaa driveen jakson aiheet, kuvat, tekstit sitten, kun on opettanut ne tunneilla, jolloin poissaolijat saavat heti tiedot mitä on tehty ja voivat tehdä vihkotekstejä kotona (toimii isommilla oppilailla).
  • Onnistunut mediakasvatus voimaannuttaa oppilaita. Mediakasvatuksen tavoitteena on medialukutaito ja monilukutaito

TVT-portaat-kooste on syntynyt steinerkoulun opettajien yhteistyönä. Artikkelin pohjana on vuodesta 2013 vuoteen 2015 kestänyt steinerkoulujen yhteinen OPS-runko-projekti. Projektiin kuuluneissa teemaseminaareissa sekä sitouttamisryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa pohdittiin muiden aiheiden ohella oppimisen digitalisoitumista erityisesti steinerpedagogisen ihmiskäsityksen ja kehitysvaiheiden näkökulmasta. Ensin arvioitiin tietoteknologian vaikutuksia lapsen kehitykseen. Vähitellen siirryttiin menetelmällisiin kysymyksiin. Steinerkoulujen TVT-portaat syntyi kun Jarno Paalasmaan ops-runkoprojektista koostamaa tekstipohjaa muokattiin yhteisesti Jyväskylän kesäyliopiston ja Steinerkasvatuksen liiton toteuttamassa Steiner-digitutor -koulutuksessa keväällä 2017.


Kuvat: Fredrikakoulu, Esa Mäkinen