Kieltenopetus

Varhainen kieltenopetus senkun varhaistuu steinerkoulussa

blogihuhtikuu2017.jpg
Tekemällä oppii - myös vierasta kieltä. Kuva: Jyväskylän steinerkoulu

Steinerkoulujen yhtenä erikoisuutena on ollut varhainen kieltenopetus. Nyt Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat antaneet kärkihankkeena rahoitusta kieltenopetuksen varhentamiseen, niin että noin neljäsosa Suomen peruskouluista kokeilee varhaistettua kieltenopetusta tulevana lukuvuonna. Moni steinerkoulukin haki ja sai rahoitusta kieltenopetuksen varhentamiseen. Esimerkiksi Jyväskylän steinerkoulu sai mahdollisuuden lisätä “eppujen ja toppujen” eli 1. ja 2.luokkalaisten tuntimäärää englannin ja saksan kielissä, varhentaa ruotsinopetuksen aloitusta ja viedä saksan ja englannin opetusta myös eskariin ja paikallisten steinerpäiväkotien varhaiskasvatukseen.

Jyväskylän steinerkoulun kieltenopettaja Paula Keskinen toteaa, että kun mediassa puhutaan koulumaailmaa ravistelevasta digiloikasta, tämä se vasta loikka onkin, varsinainen kieliloikka!

“Steinerkouluissa on koko niiden olemassaolon ajan, siis miltei 100 vuotta, opetettu kahta vierasta kieltä. Jyväskylän steinerkoulussa opetetaan 1. luokasta lähtien saksaa ja englantia. Kielten kautta välittyy valtava määrä kulttuuria ja ymmärrystä ympärillä olevasta maailmasta ja sen ilmiöistä. Erilaiset kielet tukevat toinen toisiaan ja niiden vertailu keskenään aukaisee pikku hiljaa uusia väyliä ja mahdollisuuksia kielen rakenteiden ja ilmausten oppimiselle.”

Sanna Mäkelällä on kolme lasta steinerkoulupolulla. Nuorin aloittaa syksyllä esikoulun, isommat menevät jo 4.lle ja 6.lle luokille.

– Syy laittaa lapset steineriin oli paitsi steinerpäiväkodin kodinomaisuus, niin myös steinerkoulun laaja kieliohjelma. Tulevaisuudessa korostuvat ne taidot mitä ihminen osaa - kielitaito tulee olemaan entistä olennaisempi, kädentaitojen rinnalla. Ja näitä taitoja kehitetään steinerkasvatuksessa painotetusti.

Sanna huomauttaa, että jo päiväkodissa lapsi kohtaa monia eri kielitaustaisia ihmisiä, jolloin kiinnostus kielistä on luontevaa ja oppimisen kautta ymmärrys myös erilaisuutta kohtaan lisääntyy.

“Do you need a spoon?”

Millaista sitten on se ihan varhainen kieltenopetus? Paula Keskinen kertoo, että pienet lapset elävät voimakkaasti kielen virrassa. Kun vieraan kielen kohtaa luontevissa arkipäivän tilanteissa, se on oikealla paikallaan. Varsinaiset opetustuokiot ovat lyhyitä. Hankkeen yhteydessä päiväkodeille tehdään henkilökunnan käyttöön kielipaketti, jonka avulla myös päiväkodin varhaiskasvattajat voivat tuoda vieraskielistä sisältöä arkipäivään.

“Varhaisessa kieltenoppimisessa ei ole kyse niinkään siitä, että mitä pitäisi opettaa, vaan ennen kaikkea kysymyksestä miten opetuksen pitäisi tapahtua. Opiskeltavan aineksen pitää tietenkin olla lapselle tuttua ja turvallista, hänen ikäiselleen sopivaa, mutta muuten rajana on taivas, kun vain käytössä on oikea tapa opettaa.

Meidän ihmisten vuorovaikutuksessa on lukuisia tilanteita, joissa tarvittavien kielellisten ilmausten harjoittelu on mahdollista ihan tavallisessa arjen kanssakäymisessä. Laulut, lorut ja leikit antavat luonnollisen tavan harjoitella sekä kielen rakenteita, sanastoa että muita kyseiselle kielelle tyypillisiä ilmauksia. Kun opetustilanteeseen liitetään vielä liikkeet ja toiminnallisuus aina kun se on mahdollista, kieltenoppiminen vastaa lapsen ikäkautta ja kehitysastetta. Oppiminen tapahtuu ryhmässä, ilman paineita yksilösuorituksesta. Lapselle tarjoutuu mahdollisuuksia näyttää osaamistaan, mutta häntä ei pakoteta siihen. Ja sokerina pohjalla tai kirsikkana kakun päällä, lapselle tyypillinen into ja riemu uuden oppimisesta tarjoavat loistavan lähtökohdan uuden kielen oppimiselle. Tällainen tapa oppia kieltä jäljittelee lapsen luonnollista tapaa oppia äidinkieltään. Pieni lapsi oppii kieltä kuuntelun, puhumisen, kirjoittamisen ja viimeiseksi lukemisen kautta.

Valtakunnallinen hanke avaa mahdollisuuksia kurkistaa lapsen kehityksessä ja kieltenoppimisessa aikaan ennen koulun alkua. On varmasti koko maan mittakaavassa ainutlaatuista, että lapselle tarjoutuu mahdollisuus tutustua kieltenoppimisen upeaan ja mielenkiintoiseen maailmaan saman pedagogisen lähestymistavan tarjoamalla tavalla koko pitkän koulupolkunsa ajan, aina esiopetuksesta perusopetuksen loppuun asti.”

Kun varhainen kieltenopetus on sytyttänyt innostuksen liekin, se voimistuu tulevina aikoina etenkin autenttisten kohtaamisten kautta. Puhuttu ja kirjoitettu kieli on aina toisia ihmisiä varten! Mikäpä olisi näinä aikoina tärkeämpää, kuin sen käytön oppiminen - ja vielä useammalla kielellä.

19142221_10155195627234718_1294939025_n.jpg Sanna Mäkelä ja Paula Keskinen. Kuva: Pia Pale

Lue lisää: Jyväskylän steinerkoulun blogi: Kieliloikka

Teksti: Pia Pale, lainaukset Paula Keskinen