Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus 4/2017: Rohkeutta luovuuteen

23473193_2398885220136660_2231479967538027271_n.jpg
Päätoimittaja: Eeva RaunelaScan0001.jpg

PÄÄKIRJOITUS
STEINERKASVATUS 4/2017

P+V.jpg

ROHKEUTTA LUOVUUTEEN

Luovuus on näyttö yksilön inhimillisestä kasvusta ja kehityksestä

Taiteilija John Ruskin totesi vuonna 1870: “Life without industry is guilt, and industry without art is brutality.” Vuonna 2017 kuusitoistavuotias opiskelija Sehar Mehmood jatkaa tätä toteamusta luovuutta käsittelevän esseensä otsikossa seuraavasti: “Education without creativity is industry.”

Luovuuden järjestelmällinen opettaminen ja arviointi on tulevaisuusteko, jolla satavuotias steinerkoululiike aloittaa seuraavan satavuotiskautensa. Jos sunnitelmat menevät radallaan, steinerkoulut alkavat juhlavuotenaan, 2019, myöntää opiskelijoilleen luovan ajattelun taitojen todistuksen merkiksi luovan ajattelun taitojen oppimisesta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasta luovan leikin ja perusasteella luovan toiminnan kautta.

Kysymys siitä, mitä luova ajattelu on ja voiko luovaa ajattelua opettaa, konkretisoituu parhaillaan kansainvälisessä steinerkoulujen Erasmus+ -projektissa “Acknowledging Creative Thinking Skills”. Projekti perustuu Euroopan komission asiakirjaan Making a European area of lifelong learning a reality: communication from the Commission.

Vuodesta 2015 lähtien olemme kehittäneet yhdessä Englannin, Norjan, Tanskan ja Suomen steinerkoulujen opettajien kanssa luovuutta tukevan lukion opetussuunnitelman. Tulevaisuuden steinerlukiokoulutuksessa oppimisen tavoitteet ajatellaan luovuutta tukeviksi. Juuri nyt olemme toimintakulttuurin muutoksen pilotointivaiheessa. Pedagogisena tavoitteena on rohkaista opiskelijoita ajattelemaan yli perinteisten oppiainerajojen ja kehittämään asiayhteyksien tajua sekä luovaa ajattelun taitoa läpi koko opetussuunnitelman.

Elämä ei ole liukuhihna. Steinerkoulut ovat kannustaneet oppilaitaan ja opiskelijoitaan luovuuteen ja itsensä ilmaisemiseen jo lähes sadan vuoden ajan. Mistään uudesta asiasta ei siis ole kyse, mutta pedagogiikan uudelleen sanoittamisesta ja nykypäivään käsitteellistämisestä mitä suurimmassa määrin. Tämän päivän jatkuvassa muutostilassa kamppaileva yhteiskunta edellyttää luovuuden tietoista kantamista koko koulujärjestelmän läpi. Luovuus on kehityksen edellytys, se on tämän päivän työelämätarve, mutta samalla myös näyttö yksilön inhimillisestä kasvusta ja kehityksestä. Luovuutta on tarvittu koko ihmiskunnan historian ajan.

Tällä hetkellä luovuus on mitä olennaisin taito maailmassa, jossa väestö vanhenee, kaupungistuminen kiihtyy, vesivarat vähenevät, pakolaisvirta on katastrofaalisen suurta, ylipäätään ennakoimattomuus kasvaa. Mitä tekee ihminen? Pelkästään uusiin tilanteisiin sopeutuminen edellyttää uusia, luovia ratkaisuja. Tilanteiden ratkaiseminen onnistuu vain luovan ajattelun avulla. Steinerkoululainen ei valmistu koulutuksen liukuhihnalta. Hän on itseohjautuva, sosiaalisesti kyvykäs ja vastuullinen päätöksentekijä ja toimija.

Luovuus ei synny itsestään, sille on annettava tilaa. Se ilmenee kymmenen eri alueen kautta - ja kyllä - näitä ajattelun alueita voi opettaa ja arvioida. Opettajat voivat opiskella luovan ajattelun taitojen opettamista ja arviointia 20 opintopisteen täydennyskoulutusohjelmassa tammikuusta 2018 alkaen. Koulutuksen järjestää Crossfields Instituutti yhteistyössä Alanus-yliopiston kanssa. Lisätietoja koulutuksesta saa Steinerkasvatuksen liiton toimistosta.

Steinerkasvatus-lehden tämän numeron teemana on luovuus. Toisinkin asian voi ilmaista: Teemana on tulevaisuus. Steinerkoululainen kulkee luovan leikin ja luovan toiminnan kautta kohti luovaa ajattelua.

Pääkirjoitus Steinerkasvatus 4/2017
Iso kuva: Fredrika-koulu, Piritta Vanninen