Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus 1/2018: Saako lasta rangaista?

Näyttökuva 2018-3-23 kello 9.24.36.png
Päätoimittaja: Jarno PaalasmaaNäyttökuva 2018-3-23 kello 9.21.50.png

PÄÄKIRJOITUS
STEINERKASVATUS 1/2018


Saako lasta rangaista?

Paljon käytetyt uhkailu, lahjonta ja kiristys eivät ole lähtöisin kasvatuksen klassikoiden suusta tai kynästä.

Voiko lapsen laittaa jäähylle? Saako karkkipäivän perumisella uhkailla? Entä saako lapselle raivota, toimiiko uhkailu, kiristys ja lahjonta? Miten rangaistus kasvattaa?

Rangaistukset voivat toimia lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä jäähylle laittamisen tai jälki-istunnon seuraukset kääntyvät kielteisiksi ja käytöshäiriöiden todennäköisyys vain kasvaa. Rankaiseminen on kasvatusmenetelmänä myös itsetunnon kehittymisen kannalta ongelmallinen.

Jos vaikkapa kylässä ollessa oma lapsi leikkien pyörteessä repäisee kirjasta sivun irti, vanhempi helposti korottaa ääntä, toruu lasta ja uhkaa rangaistuksella, jos lapsi ei lopeta. Vanhempi edellyttää anteeksipyyntöä kirjan omistajalta ja sitten sivu teipataan yhdessä kirjaan takaisin. Näistä anteeksi pyytäminen ja rikotun esineen korjaaminen ovat loogisia seuraamuksia, mutta vihainen toruminen ja jäähyllä uhkaaminen oikeastaan eivät. Lapsen tulee oppia ymmärtämään tekojensa seurauksia, mutta aina meille aikuisillekaan ei ole kovin selvää loogisen seuraamuksen ja rangaistuksen ero.

Paljon käytetyt uhkailu, lahjonta ja kiristys eivät ole lähtöisin kasvatuksen klassikoiden suusta tai kynästä. Sen sijaan aikuisen ja lapsen suhteen lähtökohtana voisi olla käsitekolmikko rakkaus, vapaus ja kunnioitus. Sekä Rudolf Steinerin että Maria Montessorin ja Celestin Freinet’n mukaan meidän pitää kasvatuksessa pyrkiä siihen, että rangaistukset käyvät tarpeettomiksi.

Kasvattajan on luotettava lapseen, oltava kärsivällinen ja aina lapsen puolella. Pelkoa, huonoa omaatuntoa ja vihaa aiheuttavaa toimintaa tulee välttää. Pelkoa on myös rangaistuksen pelko. Kasvattajan tehtävänä on luoda turvallinen, vapauden ja rakkauden, lämmön ilmapiiri. Lasta tulee kohdella niin, että hän tuntee, että häntä rakastetaan, ilman että kasvattaja vaatii vastineeksi mitään.

Miten paljon lapsen kanssa kannattaa neuvotella? Mitä lapselta kannattaa kysyä? Meneekö lapsi nukkumaan silloin kun hän itse haluaa vai silloin kun sanotaan? Saako lapselle tuottaa pettymyksiä?

Aihe on kiperä niin kotona kuin koulussakin, koska lapset ovat niin erilaisia, kasvatus on ainutkertaista ja tasapainoa on vaikeata määritellä ulkopuolelta. Asiaa voi ajatella janalla. Oletko kasvattajana lähempänä kuria ja järjestystä vai vapautta ja luovuutta? Miten tilanneherkästi rohkaiset aktiivisuuteen ja luovuuteen?

Ehkä filosofi Aristoteleen perinteinen hyve-ajattelu voi auttaa etsittäessä ideaalia kasvatusmaisemaa. Sen mukaan hyveet ovat oikeaa tasapainoa puutteellisuuden ja toisaalta liiallisuuden välillä: hyve on kahden äärimmäisyyden keskiväli. Aristoteleen esimerkissä rohkeus on hyve ja kun sitä on liian vähän, on pelkuri, ja kun sitä on liikaa, se onkin hullunrohkeaa tai tyhmänrohkeaa. Lapsen yliauttaminen on liiallista hemmottelua ja aliauttaminen heitteillejättö. Kultaisen keskitien filosofia estää meitä menemästä liian pitkälle pinnallisesti oikealta näyttävää tietä. Se muistuttaa meitä esimerkiksi siitä, että vapautta voi olla kasvatuksessa myös liikaa. Kasvatus on ennen kaikkea tasapainon etsimistä: tarvitaan sopivassa suhteessa vapautta ja pakkoa.

Rudolf Steiner vastusti pakotettua auktoriteettia. Steiner katsoi, että jos lapsuudessaan ei voi luonnollisesti ja sisäisesti nojata aikuiseen, jää lujittumatta se varsi, jonka kukintona kehittyy myöhempi inhimillinen vapaus ja itsenäisyys. Tsekkiläinen kokonaisvaltaisen kasvatusajattelun edelläkävijä Johan Amos Comenius puolestaan varoitti 1600-luvulla oppimisen ilon turmelemisesta liiallisella kurilla. Toisaalta hän sanoi, että koulu ilman kuria on kuin mylly ilman vettä. Ehkä jo Comeniuskin etsi keskitietä.

PÄÄKIRJOITUS, STEINERKASVATUS 1/2018
Kuva: iStock

PS. Kuuntele myös YLE:n podcast sarjasta 'Kasvatusviisautta kiireisille' Saako lasta rangaista?