Esimerkkejä tukimuodoista

Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan perustaitoja, ennaltaehkäistä oppimisen vaikeuksia ja auttaa oppilasta saavuttamaan oppimistavoitteensa.

Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Lähes kaikki tukimuodot ovat käytettävissä tuen eri tasoilla. Yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen siirryttäessä tuen määrä ja laatu muuttuvat ja samalla tiettyjen tukimuotojen painotus korostuu.

Tässä esitettynä muutamia käytössä olevia tuen muotoja:


Tukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan sairauden tai jonkin muun pätevän syyn takia, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus on tarkoitettu täydentämään luokkaopetuksessa riittämättömäksi jäänyttä yksilöllistä opetusta niissä tapauksissa, joissa oppilas ei kykene saavuttamaan opetusryhmän yhteisiä tavoitteita. Tavoitteena on, että oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Opettaja ilmoittaa oppilaalle ja huoltajalle aina etukäteen, milloin oppilas voi tulla tukiopetukseen. Tukiopetuksella ei paikata jälkeen jäämistä eri oppiaineissa, jos oppilas on esim. ollut koulun työpäivien aikaan omalla lomalla.

Eriyttäminen
Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttäminen voi liittyä mm. opetuksen sisältöihin, opetusmateriaaleihin ja – menetelmiin, työtapoihin, koulutehtävien määrään, käytettävissä olevaan aikaan jne. Arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin ja – tavoitteisiin.

Yksilöllistäminen
Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään Erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Arviointi perustuu oppilaan HOJKS:ssa hänelle yksilöllisesti asetettuihin oppimääriin ja tavoitteisiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Myös päättöarvioinnissa. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*)

Oppimisympäristöön liittyviä tukimuotoja
Esim. strukturoitu päiväohjelma kuvilla, sermeillä eriytetty työskentelytila, istumajärjestys ja työpisteet, istuinvaihtoehdot, valaistus jne.

Joustavat ryhmittelyt
Rinnakkaisluokkien ja/tai luokanopettajien välistä yhteistyötä. Erityisopettaja, luokanopettaja ja aineenopettaja tai/ja koulunkäynninohjaaja luokanopettajan työparina. Oppilaiden ryhmittely joustavasti eri tarpeiden mukaan mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ryhmässä. Joustavassa ryhmittelyssä ryhmiä muodostetaan yhden tai useamman luokan oppilaista ja ryhmät perustuvat sen hetkiseen oppimisen tarpeeseen ja ovat siis luonteeltaan joustavia ja oppilaan tarpeen mukaan muuttuvia.

Samanaikaisopetus
Samanaikaisopetuksella oppimista tuetaan perusopetusryhmässä. Samanaikaisopetuksessa samassa
fyysisessä tilassa luokan- tai aineenopettajan kanssa työskentelee yleensä erityisopettaja. Opettajat
vastaavat yhdessä opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.

Kannustus-, palaute- ja arviointimenetelmät
Esim. Hymynaamat, helmet, tarrat.

Ohjauskeskustelut
Ohjauskeskustelu on oppimisen ja koulunkäynnin ohjausta yhdessä oppilaan kanssa. Ohjauskeskustelussa voivat olla mukana myös vanhemmat.

Avustamis- ja tulkitsemispalvelut
Tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset avustaja- ja tulkitsemispalvelut. Niiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Näiden palvelujen tarpeen perusteena voi olla esim. vamma tai sairaus, vaikeudet kielellisissä ja sosiaalisissa taidoissa sekä oppimis- tai keskittymisvaikeudet. Avustaja- ja tulkitsemispalveluja antaa koulussa koulunkäynninohjaaja tai kouluavustaja.
Koulunkäynninohjaajan ja kouluavustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Koulunkäynninohjaajan tai kouluavustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista.
Oppilaan avustamis- ja tulkitsemispalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään myös huoltajan antamia tietoja ja muiden asiantuntijoiden lausuntoja.

Osa-aikainen erityisopetus
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pääsääntöisesti oppilaan koulupäivän aikana pienryhmä-, yk-
silö- tai samanaikaisopetuksena. Opetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutu-
misvaikeuksia. Lieviä oppimisvaikeuksia voivat olla esim. puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vai-
keudet. Vaikeudet voivat liittyä myös tarkkaavaisuuden, keskittymisen, motoriikan hahmottamisen,
aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriönä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan
erityis- ja luokan-/aineenopettajien tekemien havaintojen tai testien sekä vanhempien ja opettajien
keskustelun perusteella.

Yhteistyö kodin kanssa
Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja
kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista. Yhteistyöhön kuuluvat myös koulun
kehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuminen.

Apuvälineet
Oppimisen apuvälineet ovat monenlaisia riippuen oppijan tarpeesta. Apuvälineitä löytyy mm. hitaalle lukijalle ja
kirjoittajalle, tekstin tuottamisen työläyteen, hyppiviin riveihin, kirjoitusvirheisiin, matematiikan ja pitkien numerosarjojen pulmiin, vieraiden kielten pulmiin, kuulon hahmottamisen ja keskittymisen vaikeuksiin ja motorisiin vaikeuksiin.

Aamu- ja iltapäivätoiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintaperiaatteena on kodinomaisuus ja lapsilähtöisyys. Se ei ole koulupäivän jatke, vaan laadukasta ja turvallista vapaa-ajan viettoa aikuisen ohjauksessa. Tavoitteena on, että aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsi saa ystäviä, leikkii ja ulkoilee sekä saa mahdollisuuden omaan toimintaan ja lepoon. Iltapäivätoiminnassa lapsi saa välipalaa ja voi tehdä myös läksyt.

Kerhotoiminta
Koulu järjestää erilaisia kerhoja oppilaille koulun jälkeen. Kerhoja vetävät koulun opettajat ja koulunkäynninohjaajat.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä