6. Turvallisuus työssä, kotona ja vapaa-ajalla

Tapaturmat turvallisuuden uhkana

Turvallisuus työssä, kotona ja vapaa-ajalla on parantunut viime vuosikymmeninä kun työturvallisuuden kohentuessa ja valistuksen lisääntyessä.
Kuolemaan johtavat tapaturmat luokitellaan kolmeen luokkaan: tieliikennetapaturmiin, koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin ja työtapaturmiin. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat muodostavat suurimman osan kuolemaan johtavista tapaturmista.
ChrisO20_shutterstock_125448671.jpgTilasto ei sisällä itsemurhia ja kotona tapahtuvaa väkivaltaa. Työtapaturmiin luetaan ne tapaturmat, jotka tapahtuvat työpaikalla.

Suomessa kuolee vuosittain 2000-3000 henkilöä tapaturmaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tapaturmat aiheuttavat noin 6 % kaikista kuolemista. Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma on kaatuminen tai putoaminen. Liikenteessä kuolee vuosittain muutama sata suomalaista. Hukkumiskuolemat ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana.

Tapaturmat ovat Suomessa lasten ja nuorten yleisin kuolinsyy.

Vuosittain tapaturmaisesti kuolee yli 150 alle 25-vuotiasta ja vuodeosastolle tapaturman takia hoitoon joutuu lähes 16 000 nuorta. Suurimmillaan tapaturmaisten kuolemien osuus on sekä tytöillä että pojilla 15–19 vuoden iässä, jolloin poikien kuolemista 47 % ja tyttöjen kuolemista 35 % johtuu tapaturmista. Työikäisillä tapaturmaisten kuolemien osuus kaikista kuolemista on huomattavasti pienempi, 14 %. Alle 25-vuotiaita kuolee itsemurhissa vuosittain noin 120 ja väkivaltaisesti 14. Henkeä uhkaaviin tapaturmiin nuoret, iältään 15–25-vuotiaat, joutuvat lapsia useammin. Tapaturmien syyt vaihtelevat iän mukaan.

Yleisin syy kuolemaan johtavassa tapaturmassa on liikenneonnettomuus ja nuorilla toiseksi yleisin syy on myrkytys. Sairaalahoitoa vaativista tapaturmista nuorilla yleisin syy on kaatuminen tai putoaminen.

Alle kouluikäisillä 70 % tapaturmista tapahtuu kotona. Lapsen liikkumisympäristön laajetessa myös tapaturmien tapahtumaympäristö muuttuu; peruskouluikäisellä suurin osa tapaturmista tapahtuukin vapaa-ajalla. Eniten peruskouluikäisten tapaturmista sattuu liikunnassa ja urheilussa. Peruskouluikäisistä 15-vuotiaista enin osa tapaturman takia sairaalaan joutuneista on liikenneonnettomuuden uhreja. Taustalla on mopoilun aloittaminen juuri tuossa iässä. Alakouluikäisille tapahtuu enemmän tapaturmia koulussa kuin vanhemmille ikäluokille. Välituntileikit rauhoittuvat yläkouluun mennessä.

Turvallisuutta voisi helposti parantaa esimerkiksi liikenteessä käyttämällä turvalaitetta.

Alakouluikäiset käyttävät aktiivisesti turvavyötä autossa ja pienimmät istuvat turvaistuimessa. Yläkoulussa turvavyön käyttö vähenee. Päävammoja voisi myös vähentää käyttämällä pyöräilykypärää, mutta ani harva yläkouluikäinen, lukiolainen tai aikuinen niin tekee. Mopolla ja moottoripyörällä liikuttaessa sen sijaan käytetään aktiivisesti kypärää ja sitä myös valvotaan tiukemmin. Liikenneonnettomuuksien välttämiseksi myös heijastimen käyttö pimeänä aikana on halpa henkivakuutus.

Erityisesti nuorille työntekijöille työturvallisuusasioiden läpikäyminen ja toimintakyvyn varmistaminen mahdollisissa tapaturmatilanteissa on tärkeää. Nuorilla työntekijöissä on 50 % suurempi riski joutua työtapaturmaan kuin vanhemmilla kokeneilla työntekijöillä. Työtapaturmista miehille sattuu 62 % ja naisille 38 %.

Nuorille tapahtuu työtapaturmia huomattavasti enemmän kuin vanhemmille työntekijöille.
Suomessa alkoholilla on valitettavasti suuri rooli tapaturmien taustalla ja humalatila lisää onnettomuuksien ja tapaturmien riskiä. Tapaturman, joissa alkoholilla on osuutensa, jaetaan kahteen ryhmään; alkoholimyrkytyksiin ja tapaturmiin, jotka ovat tapahtuneet päihtyneessä tilassa. Vuonna 2010 Suomessa kuoli alkoholimyrkytykseen 406 ihmistä, heistä 75 % oli miehiä. Viime vuosina alkoholikuolemien määrä on vähentynyt.

Turvallisuuteen liittyvistä asioista voi tarkemmin lukea Pelastustoimen sivuilta kohdasta tapaturmien ehkäisy.

Liikuntavammat ovat yleisin tapaturmatyyppi

Liikuntatapaturmat ovat suurin tapaturmaluokka Suomessa. Määrällisesti eniten vammoja sattuu jalkapallossa, kävellessä ja lenkkeillessä, salibandyssä ja jääkiekossa. Vammariski on suurimmillaan kilpailutilanteessa.
Vuosittain sattuu yli 300 000 liikuntavammaa. Liikuntavammoista 6580 % on tapaturmaisia, loput rasitusvammoja. Suurimmillaan liikuntatapaturmariski on 1534-vuoden iässä. Riski loukkaantua kilpailuissa on pahimmillaan yli 20-kertainen harjoitteluun verrattuna.Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana liikuntavammojen määrä on lisääntynyt 60 %. Myös sairaalahoitojaksot ovat liikuntavammojen takia ovat voimakkaassa kasvussa.

Avoterveydenhuollon kaikista tapaturmakäynneistä 30 % tapahtuu urheilu- tai liikuntavamman takia. Miehillä käyntejä on huomattavasti enemmän kuin naisilla. Miehillä vammariski on suurempi kunto- ja kilpaurheilussa, kun taas naisilla harraste- ja hyötyliikunnassa sekä työmatka- ja asiointiliikunnassa. Korvauksia haettavista vammoista valtaosa tapahtuu 2034-vuotiaille ja korvattavien vammojen määrä on pieni alle 15-vuotiaiden juniorien urheilussa. Naisten kaikista vammoista 65 % on tapaturmaisia, miehillä vastaava luku on 78 %. Vamman aiheutumisen syy on 66 %:lla miehistä ja 61 %:lla naisista heissä itsessään. Omien kertomustensa mukaan syynä on ollut liikuntalajin tekniikan ja taidon puutteellisuus, vanhan vammakohdan heikkous tai äkillisen oman liikkeen seurauksena tapahtunut horjahtaminen.

Oheisessa taulukossa on esitetty tapaturma- ja rasitusvammojen osuus eri liikuntamuotojen vammoista.
Tapaturmat ja rasitusvammat eri liikuntamuodoissa
Tapaturmat % Rasitusvammat %
Työmatka- ja asiointiliikunta 89 11
Harraste- ja hyötyliikunta 70 30
Kuntoliikunta ja kilpaurheilu yleensä 73 27
- kestävyyslajit 65 35
- joukkuelajit ja pallopelit 86 14
- voima- ja budolajit 66 34

Urheilu- ja liikuntavammoista noin 50 % kohdistuu alaraajoihin.
Yleisimpiä näistä vammoista ovat nilkka- tai polvivammat. Lähes puolet liikuntavammoista on venähdyksiä, nyrjähdyksiä tai ruhjevammoja. Murtumien osuus on vain 3 %. Kustannuksiltaan liikunta- ja urheilutapaturmat ovat suuria. Yhden vamman keskimääräinen kustannus on noin 650 e. Vammoista aiheutuu myös tuotantomenetyksiä, kun vamman takia on oltava esimerkiksi pois työstä.

Liikuntavammojen torjumiseksi on tehtävissä paljonkin. Tiedostamalla riskit ja valitsemalla turvallinen laji on keskeistä liikuntavammojen ehkäisyssä. Kontaktilajeissa ja kilpaillessa vammariski nousee samoin kuin jättämällä lämmittelyn väliin tai pyrkimällä suhteettoman suoritukseen omaan kuntoon verrattuna. Asianmukaiset varusteet, jalkineet ja suojaimet on tehokkaita ehkäistessä vammojen syntyä. Joukkuepeleissä sääntöjen noudattaminen on keskeistä. Sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena ei myöskään kannata urheilla.