3.2 Biologinen sukupuoli

Biologisen sukupuolen määräytyminen

Biologisen sukupuolen määräytyminen on huomattavasti monimutkaisempaan kuin ensi alkuun voisi luulla. Mieshän on sukupuolikromosomeiltaan XY ja nainen XX. Kuitenkin noin 1 %, ehkä jopa 1,7 % ihmisistä on intersukupuolisia. Tällaisella lapsella voi olla jalkojensa välissä sekä tytön että pojan sukupuolielimiä. Kaikilla sikiöillä on alun alkaenkin molempien sukuelinten kehitysaiheet. Y-kromosomissa oleva ns. Sry-geeni käynnistää sukurauhasen kehityksen kiveksiksi. Jos Y-kromosomia ei ole tai Sry-geeni ei toimi, sukurauhanen kehittyy munasarjaksi ja sukuelimet naisellisiksi. Myös ulkoiset sukupuolielimet ovat aluksi samanlaiset ja vasta hormonitoiminta erilaistaa ne miehiseen tai naiselliseen suuntaan. Yleisin syy intersukupuolisuuteen on CAH (congenital adrenal hyperplasia), jolloin sikiöllä on naisen kromosomit XX. Lisämunuaisen liikatoiminta kuitenkin altistaa sikiön miessukuhormoneille, jotka muokkaavat ulkoisista sukuelimistä miehiset.

Biologisen sukupuolen kehitys ei tapahdu pelkästään jalkojen välissä, vaan siihen osallistuvat myös aivot. Osa sukupuolten välisistä eroista kehittyy nimittäin aivoissa jo ennen miehisen (testosteroni) tai naisellisen (estrogeeni) hormonitoiminnan alkua. Aivot alkavat erilaistua jo reilu viikko hedelmöityksen jälkeen sukupuolikromosomeista – ja hormoneista riippumatta. Miesten ja naisten välillä on eroja mm. aivoalueiden koossa ja hermosolujen määrissä. Joitakin eroja on tutkimusten mukaan havaittu myös homojen ja heteroiden välillä.

Intersukupuoliset lapset

Suomessa syntyy vuosittain noin 5-10 intersukupuolista lasta. Perinteisesti näiden lasten sukupuolielimiä on leikattu aivan pieninä jommaksikummaksi. Useimmiten muutos on tehty tytöksi, sillä se on huomattavasti helpompaa kuin peniksen rakentaminen. On katsottu, että lapsen sosiaalistuminen ”omaan sukupuoleen” on helpompaa, kun leikkaus tehdään varhain. Sukupuoli on kuitenkin ennen kaikkea aivoissa eikä jalkojen välissä, ja siksi olisikin tärkeää pidättäytyä leikkauksista niin kauan kunnes lapsi itse osaa kertoa, onko hän tyttö vai poika.

Sairaudet ja sukupuoli

Pelkästään naisilla esiintyvät sairaudet liittyvät yleensä rintoihin, ulko- tai sisäsynnyttimiin tai ovat sidoksissa jollakin tavoin raskauteen. Pelkästään miehillä esiintyviä sairauksia on vähän, mutta jotkut sairaudet ovat sidoksissa siihen, että miehellä on vain yksi X-kromosomi, jolloin X-kromosomissa esiintyvät väistyvän eli resessiivisen geenin aiheuttamat sairaudet tulevat helpommin esiin miehessä kuin naisessa.

Monet sairaudet ovat sidoksissa hormoneihin, miesten ja naisten erilaisiin elintapoihin (erityisesti erot ravitsemuksessa, alkoholin käytössä, tupakoinnissa) ja jotkut sairaudet, kuten syömishäiriöt, jopa yhteiskunnallisiin asioihin. Jotkin anatomiset erot miesten ja naisten välillä voivat näkyä herkempänä sairastuvuutena. Esimerkiksi virtsatieinfektioita on naisilla enemmän johtuen lyhyemmästä virtsaputkesta.

Kipuoireyhtymistä migreeni, fibromyalgia, nivelrikko, neuropaattinen kipu ja lihaskipu ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Miehillä taas on enemmän sarjoittaista päänsärkyä. Lähes kaikkia autoimmuunisairauksia esiintyy naisilla enemmän kuin miehillä. Joidenkin sairauksien oireet voivat myös ilmetä eri tavoin sukupuolesta riippuen. Naisilla sekä sydäninfarktin että rasitusrintakivun oireet saattavatkin ilmetä niskassa, leuassa, selässä, käsissä tai eri kohdissa rintaa, jolloin ne sekoittuvat usein johonkin muuhun sairauteen. Miehillä kyseisen kipu ilmenee useimmiten rinnassa.