2.3 Terveyskäyttäytymistä selittäviä malleja ja teorioita

Terveysuskomusmalli

Terveysuskomusmallin mukaan terveyskäyttäytymisen muutos edellyttää uhkien ja hyötyjen arvioimista. Motivaatio muutokseen voi syntyä esimerkiksi oireiden perusteella, mikä johtaa suvussa esiintyvien sairauksien tutkimiseen. Esimerkiksi jos suvussa on diabetesriskiä ja itsellä ylipainoa sekä epäterveelliset ruokatottumukset, voi henkilö tehdä arvion, että ruokavalion korjaaminen edesauttaa terveenä pysymistä.

Ärsyke muutokseen voi olla myös lääkärin tai muun terveydenhoitoalan ammattilaisen ehdotus tai median uutinen. Muutoksen esteitä taas voivat olla esimerkiksi tiukat ravintosuositukset ja oma halu herkutella. Yksilön demografiset tekijät, kuten ikä, sukupuoli, asenteet, tieto, persoonallisuus ja sosiaaliluokka, ovat myös tärkeitä osatekijöitä.


terveysuskomusmalli.jpg
Terveysuskomusmallin osatekijöitä.

Sosiaalis-kognitiivinen teoria

Sosiaalis-kognitiivisen teorian mukaan ihminen ohjaa omaa toimintaansa aktiivisesti ja tietoisesti. Teorian nimessä kognitiolla tarkoitetaan ajatteluprosesseja kuten muistamista, ymmärtämistä, analysointia ja arvioimista. Sosiaalisuudella taas viitataan yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisiin tekijöihin. Yksilön päätöksiin vaikuttavat ympäristön tuomat paineet, käyttäytymismallit ja ajatukset.

Esimerkiksi yksilön arvot, tavoitteet, minäpystyvyys (pärjään liikuntaryhmässä), tavoitteet ja tunteet ovat yksilön terveyskäyttäytymiseen liittyviä osatekijöitä. Arvot ja tavoitteet ohjaavat käyttäytymistä. Minäpystyvyys, motivaatio ja onnistumisen tunteet kannustavat. Myös demografiset tekijät kuten ikä, sukupuoli ja persoonallisuus vaikuttavat.

Ympäristön paine on suuri. Ryhmäpaine voi olla esimerkiksi terveyskäyttämistä edistävä tai heikentävä. Tavoitteena on terveyskäyttäytyminen, jonka sekä ympäristö että yksilö itse hyväksyvät.

sosiaalis-kognitiivinen teoria.jpgYksilö, ympäristö ja terveyskäyttäytyminen ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

Suunnitellun käyttäytymisen teoria

Suunnitellun käyttäytymisen teoriassa aikomusta pidetään keskeisenä käyttäytymistä ohjaavana tekijänä. Oletetaan, että ihminen käyttäytyy järkevästi ja voi itse hallita käyttäytymistään. Demografiset tekijät ja ympäristötekijät ovat vuorovaikutuksessa asenteiden, sääntöjen ja koetun kyvykkyyden kanssa. Osatekijät muodostavat aikomuksen, joka johtaa terveyskäyttäytymisen pysymiseen samana tai muuttumiseen.

Esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa asenneanalyysissä arvioitavana olisivat muuan muassa tupakoinnin negatiiviset vaikutukset omaan terveyteen ja mahdolliset hyödyt. Sääntöjen ja normien kohdalla tarkasteltaisiin itselle tärkeiden henkilöiden, kuten vanhempien, näkemystä tupakointia kohtaan. Käyttäytymistä säätelee myös yksilön minäpystyvyys ja kyvykkyys vaikuttaa tupakoinnin lopettamiseen ja vieroitusoireiden sietämiseen.


suunnitellun-kayt-teoria.jpg
Suunnitellun käyttäytymisen teorian osatekijöitä.
shutterstock_132512708.jpg

Muutosvaihemalli

Muutosvaihemallin mukaan terveyskäyttäytyminen muuttuu tiettyjen vaiheiden kautta. Prosessi alkaa tilasta, jossa muutoksen tarvetta ei ole vielä tunnistettu. Ensimmäistä vaihetta kutsutaan esiharkintavaiheeksi. Tietoisuuden lisääntymisen myötä syntyy huoli omasta terveydestä ja tiedostetaan tarve terveystottumusten muutokselle. Muutosta on alettu harkitsemaan.

Harkinnan jälkeen tulee päätös muutoksesta ja sitä aletaan valmistelemaan. Valmisteluvaiheessa tehdään konkreettisia suunnitelma ja arvioidaan onnistumisen mahdollisuuksia. Tässä vaiheessa kasvaa minäpystyvyyden tunne.

Valmistelua seuraa toimintavaihe, jossa omaksutaan uudet terveelliset elintavat. Lopuksi muutoksesta tehdään pysyvä ylläpitämällä uutta terveellistä elintapaa. Lopputuloksena on uusi vakiintunut elämäntapa.

Mallin mukaan muutos ei tapahdu suoraviivaisesti vaiheesta 1. vaiheeseen 5., vaan välillä voi tapahtua repsahduksia. Repsahdus voi olla väliaikainen tai pysyvä. Repsahdus koetaan usein epäonnistumisena ja ajatellaan, että muutos ei ole mahdollinen. Muutos on silti esteistä huolimatta mahdollinen, jos muutosprosessiin sitoudutaan pitkällä aikavälillä.


mutosmallin-vaiheet.jpg