Raportti Virtaa Kuolimosta -kurssin syksystä

Kaikille luettavaksi Saskian kirjoittama raportti Virtaa Kuolimosta -kurssin syksystä.

Saskia Jukkara Kurssiraportti

5.11.2017

VIRTAA KUOLIMOSTA -KURSSI ELOKUU-SYYSKUU 2017

Kurssin tavoite Kuolimo-järven sekä sen ympäristön tutkiminen eri oppiaineiden näkökulmasta

Oppiaineet Elokuun ja syyskuun aikana olemme soveltaneet äidinkieltä, kemiaa ja biologiaa

Opiskelijat Ville Juntumaa, Maisa Kuitto, Mariia Kopperoinen, Valtteri Laari, Topias Muhonen, Anni Valassaari, Aino Mäkelä, Lauri Niinimäki, Saskia Jukkara

Opettajat Maarit Kivimäki, Mari Korhonen, Anne Hömppi-Keränen

10.8. Kurssi alkoi. Kävimme yhdessä läpi kurssin sisällön ja alustavan suunnitelman aikataulusta. Toisella tunnilla kokeilimme kurssille hankittujen GoPro-kameroiden käyttöä.

17.8. Teimme retken Olkkolan rantaan ja Kapakojan kosteikolle. Tutkimme kolmen hengen ryhmissä kosteikon ympäristöä ja teimme monisteissa olevia tehtäviä, joihin kuului muun muassa kasvien tunnistamista. Siirryimme rannalle ja yritimme pyydystää haaveilla vedestä hyönteisiä ja muita pieneliöitä. Rannasta ei tarttunut mitään haaviin, mutta kosteikosta löytyi kiekkokotilo ja limakotilo. Koska meillä meni melko kauan aikaa siihen, että ensimmäinen pieneliö löytyi, pystyimme päättelemään ettei Olkkolan ranta ole kovin suotuisaa ja ravinteikasta elinaluetta pienille vesieliöille. Otimme vielä kosteikosta vesinäytteen ja mittasimme sen lämpötilan ja sähkönjohtokyvyn. Kirjoitimme tulokset ylös.

24.8. Pyöräilimme koululta Kärnäkoskelle. Söimme eväät kodalla, jonka jälkeen lähdimme pareittain haavien kanssa etsimään koskesta pieneliöitä. Löysimme kaksi sudenkorennon toukkaa sekä pienen järvisimpukan. Otimme vesinäytteen ja mittasimme siitä lämpötilan.

31.8. Koska vierailumme vedenpuhdistamolle peruuntui, kävimme luokassa teoreettisesti läpi talous- ja jätevedenpuhdistuksen vaiheita.

Talousveden valmistaminen raakavedestä on monivaiheinen prosessi.

Ensin raakavedestä siivilöidään karkea aines, jonka jälkeen siitä saostetaan pois orgaaniset aineet. Seuraavaksi vesi desifioidaan esimerkiksi otsonilla ja kloorilla. Tämän jälkeen rauta ja mangaani poistetaan hapettamalla, selkeyttämällä ja suodattamalla. Jotta veteen ei jäisi epämiellyttäviä hajuja tai makuja, ne poistetaan otsonin ja aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden kovuutta lisätään kalsiumkarbonaatin ja hiilihapon avulla, jonka jälkeen vesi vielä alkaloidaan korroosion estämiseksi.

Jätevedenpuhdistus tapahtuu kolmessa vaiheessa, jotka ovat mekaaninen-, kemiallinen- ja biologinen puhdistus.

Mekaanisen puhdistuksen tarkoituksena on siivilöidä jätevedestä suurimmat epäpuhtaudet ja karkea aines. Kemiallisessa puhdistuksessa taas saostetaan vesistöjen rehevöitymistä tukevat aineet, kuten fosfori ja typpi. Viimeisessä vaiheessa, biologisessa puhdistuksessa, käytetään apuna mikrobeja muuttamaan orgaaniset aineet epäorgaanisiksi, kuten vedeksi ja hiilidioksidiksi.

Opimme, että jäteveden puhdistaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä jos sen sisältämiä orgaanisia aineita pääsee runsaasti vesistöihin, seurauksena on nopea rehevöityminen. Esimerkiksi Kuolimolla on rehevöityneitä alueita. Lisäksi lääkeaineiden päästäminen jäteveteen on haitallista, sillä jätevedenpuhdistus ei pysty poistamaan niitä vedestä ja ne saattavat vaikuttaa kielteisesti muihin eliöihin.

Laitoksissa tapahtuvan vedenpuhdistuksen teorian läpikäymisen lisäksi kokeilimme ryhmissä suodattaa Lavikanlahdelta peräisin olevaa vettä turpeen, hiekan ja sahanpurun avulla. Kun katsoimme suodatetun veden kirkkautta, turve näytti osoittautuvan käytetyistä aineksista tehokkaimmaksi. Otimme myös nopeasti aiheeksi pohjaveden.

Vedenpuhdistuksen lisäksi keskustelimme myös vesijalanjäljestä ja talousveden liikakulutuksesta.

7.9. Lähdimme Karhurinteen Loman rannalta soutamaan Kuolimolle kirkkoveneellä. Otimme vesinäytteet pintavedestä sekä 10- ja 20 metrin syvyydestä.

8.9. Vietimme päivän Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja tutkimme edellisenäpäivänä otettuja vesinäytteitä. Jakauduimme kolmeen ryhmään ja jokainen ryhmä sai tutkittavakseen yhden näytteen. Analyysi-insinööri Liisa Puron ja tutkijaopettaja Maaret Paakkunaisen opastuksella selvitimme näytteiden alkaaliteetit, ravinnepitoisuudet sekä orgaanisen hiilen määrän.

Alkaaliteetit selvitimme titraamalla näytteitä suolahapolla. Orgaanisen hiilen määritys tapahtui pääasiassa TOC-analysaattorin avulla, joka muuttaa vedessä olevan orgaanisen hiilen hiilidioksidiksi ja mittaa sen määrän. Ravintopitoisuuksien selvittämiseen käytimme ionikromatografialaitteistoa, joka määrittelee vedessä olevia ioni- ja kationipitoisuuksia.

14.9. Meidän oli tarkoitus lähteä patikoimaan, mutta huonon sään takia siirsimme sen seuraavalle viikolle. Kävimme edellisillä tunneilla kuvattua video-ja kuvamateriaalia läpi sekä suunnittelimme niiden pohjalta tehtävien videoiden toteuttamista. Sovimme, että teemme kaksi videota ja yhden kuvaesityksen. Yhdestä videosta on tarkoitus tulla kurssin virallinen video, jota voitaisiin hyödyntää muun muassa virallisena näyttönä sekä mainostamisessa. Toinen video on suunnattu nuorille katsojille, kuten muille lukiolaisille. Se sisältää sellaista materiaalia, jota ei viralliseen videoon valita.

21.9. Patikoimme Jääkauden jäljillä- reitillä. Polun varrella oli kylttejä, joissa oli tietoa Kuolimon eläinlajeista sekä reitin varrella olevista paikoista ja niiden historiasta. Anne Hömppi-Keräsen johdolla pysähdyimme Kylttien äärelle ja kävimme niiden sisältöä läpi. Söimme eväät kivikauden aikaisen asumuksen rekonstruktion luona. Puhuimme asumuksen lähellä sijaistevasta Pyhä- Paulan lahdesta.

28.9. Aloitimme videoiden ja diaesityksen muokkaamisen.

Liitteet:

raportti_virtaakuolimosta.odt

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä