Sastamalan merkkihenkilöitä – monialaisen oppimiskokonaisuuden luonnostelua

• mietitään Sastamalan alueen tunnettuja ja merkittäviä henkilöitä ennen ja nyt
• taiteen ja kirjallisuuden alalta, esim. Antti Lizelius, Antero Warelius, Kaarlo Sarkia, Theodolinda Hansson, Akseli Gallen-Kallela, Rudolf Koivu, Emil Danielsson, Mauri Kunnas, Aino Havukainen-Sami Toivonen, Pekka Vuori
• muita esim. Tyrvään Manta eli kansanparantaja Amanda Jokinen
• urheilun alalta, esim. Valepa ja muut urheilijat
• kansanedustajat
• musiikin ala, yhtyeet ja henkilöt esim. Jonne Aaron
• mitä ihmisiä oppilaat pitävät tärkeinä ja merkittävinä? Oppilaat voisivat päättää, keitä tutkivat ja keihin he tutustuvat.
• mitä aineita voisi yhdistää -> oppimiskokonaisuuteen saa yhdistettyä melkein minkä aineen tahansa:
• kotitalous: mitä tietyn aikakauden ihmiset söivät, mitä ruokia esim. Tatu ja Patu-kirjoissa tehdään ja syödään -> oppilaat voisivat tutustua näihin kotitaloudessa
• ilmaisutaito
• äidinkieli
• liikunta
• kuvaamataito
• musiikki
• historia, yhteiskunnalliset tiedot ja taidot
• toteutus:
• vierailut museoissa, autenttisissa ympäristöissä, vierailijoita kouluun
• toteuttaminen luokka-asteittain helpompaa ja yksinkertaisempaa (seiskoille, kaseille ja yseille omat kokonaisuutensa

Tyrvääläiset tietokirjailija- ja sanomalehtimiehet –teemaviikko

• Lizelius: suomenkielisen sanomalehden alku
• Warelius: suomenkielisen tietokirjallisuuden alku
• tuodaan esille oman paikkakunnan ehkä unohduksissa olleet merkkihenkilöt
• miten merkkihenkilöt näkyvät nyky-Sastamalassa: muistomerkit, kadunnimet…
• mitä voidaan tehdä:
• tutustua paikallisen lehden toimitukseen
• tutustua lehti/kirjapainoon
• kouluun toimittaja kertomaan nykytyöstään
• tavataan nykyajan paikkakuntalainen tietokirjailija
• vertaillaan esim. millaista on sanomalehden / tietokirjan teko ennen ja nyt, miten toimittaja teki työtään ennen ja nyt, mitä uutisoitiin ennen ja nyt
• oppiaineet:
• kotitalous: mitä syötiin 1700-1800-luvulla eli tehdään sen aikakauden ruokaa tai yksi koululounas olisi 1700-1800-luvun ruokaa
• historia: millainen oli 1700-1800-luvun Suomi, mitä sen ajan lehdissä ja kirjoissa käsiteltiin, miksi tiedonkulku oli hidasta, ketkä lukivat lehtiä ja kirjoja
• käsityö: millaista oli 1700-1800-luvun muoti, miten pukeuduttiin, mitä materiaaleja käytettiin
• musiikki: millaista oli 1700-1800-luvun musiikki
• uskonto: esim. tutustumista 1700-luvun Raamatun käännöksiin, mitä kirkollisia uutisia löytyy Lizeliuksen sanomalehdestä, mitä kirkollisia tilastoja löytyy Wareliuksen tietokirjoista

Paikalliset kirjailijat ja kuvittajat

• aineet, jotka voisivat tehdä yhteistyötä, esim. äidinkieli, kuvaamataito, historia, tieto ja –viestintätekniikka, maantieto
• tiedon hakeminen oppitunnilla, kirjastossa, vierailukäynnit autenttisella historiapaikalla (Jaatsi ym.), vierailijat koululla
• lopputuotoksen valinnassa voidaan kuunnella oppilaiden mielipiteitä: videon tekemien kuvataiteilijan elämästä, kuvakokoelma, power point-esitys. Lopputuotos voidaan arvioida.

Paikalliset urheilijat

• Valepa, moottoriurheilijat
• vierailijoita koululle-> oppilaat voivat tehdä haastatteluita
• haastattelujen aiheet voidaan liittää moneen oppiaineeseen kuten liikuntaan, terveystietoon, kotitalouteen (oman kunnon ylläpito, liikunnan yhteys terveyteen, ruokavalio, ravintoaineet)
• moottoriurheilun voisi liittää vaikkapa tekniseen työhön (mopon viritys)

Paikalliset kansanedustajat

• tutustutaan paikkakunnan ja lähiseudun kansanedustajiin: kansanedustajia kouluvierailulle oppilaiden haastateltavaksi, vierailu luokkaretkellä eduskuntaan
• teemoja, joita voidaan käsitellä:
• kielitaito ja sen merkitys kansanedustajan työssä
• historia ja yhteiskuntaoppi: eri puolueet
• äidinkieli: puheiden pitäminen, väittelyt
• ääntenlaskenta voidaan liittää tilastomatematiikkaan