Sastamalan kaupungin koulujen oppilashuoltosuunnitelma

SASTAMALAN KAUPUNGIN KOULUJEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

  1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuollon toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat

  • edistää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
  • siirtää painopistettä nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön
  • siirtää painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön
  • vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä

Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilashuoltoa toteutetaan monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä.

Oppilashuollosta muodostetaan toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuolto järjestetään yhteisöllisenä oppilashuoltona ja yksilökohtaisena oppilashuoltona.

Yhteys hyvinvointisuunnitelmaan

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi Sastamalan kaupungin strategisista asiakirjoista. Sastamalan kaupunginvaltuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Sastamalassa päävastuu ohjelman valmistelusta työryhmällä, jossa on edustajat varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, nuorisopalveluista sekä perhe- ja sosiaalipalveluista.

Suunnitelman sisällöstä on määrätty lastensuojelulain 12 §:ssä ja oppilas ja opiskelijahuoltolain 12 §:ssä.

Lastensuojelulaki 12 §:

  • lasten ja nuorten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila
  • ehkäisevät toimet ja palvelut
  • lastensuojelun tarve ja resurssit
  • lastensuojelun palvelujärjestelmä
  • yhteistyö
  • suunnitelma ohjelman toteuttamisesta ja seurannasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 §

  • opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet
  • arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuolto- palveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta
  • toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja oppilaiden varhaista tukea
  • tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista

Kokonaistarve

Perusopetuksen johtava rehtori tekee yhteistyössä aluerehtoreiden kanssa vuosittain arvion koulujen oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista seuraavaa lukuvuotta varten. Arviossa huomioidaan koulujen oppilasmäärän lisäksi tehostetun ja erityisen tuen oppilaat sekä asuinalueen erityispiirteet. Arvion tukena käytetään myös muun muassa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen joka toinen vuosi tekemää kouluterveyskyselyä sekä vuosittain kouluilla tehtyä Hyvinvointiprofiilia ja huoltajille tehtyä asiakaskyselyä.

Arvio käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista

Sastamalassa oppilashuollon ohjausryhmä vastaa perusopetuksen koulujen koulukuraattori ja – psykologipalveluista. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut (Sotesi) vastaa puolestaan kouluterveydenhuollon palveluista.

Perusopetuksen johtava rehtori päättää koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden sijoittelusta lukuvuosittain neuvoteltuaan kasvatusjohtajan, koulukuraattorien ja koulupsykologien kanssa. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluissa päätetään kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden sijoittelusta.

Oppilashuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä tehdään monialaisena yhteistyönä sekä koulukohtaisissa oppilashuoltoryhmissä että oppilashuollon ohjausryhmässä, joka Sastamalassa on nimeltään Perhepalveluverkoston ohjausryhmä.

Oppilashuoltopalveluita kohdennetaan yksittäisiin oppilaisiin ja kouluyhteisöön sekä yhteistyöhön liittyviin tehtäviin ja oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. Sastamalassa koulukuraattorit ja koulupsykologit suunnittelevat yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksesta vastaavien kanssa lukuvuosittain työjärjestyksen, jonka mukaan työskentelevät. Oppilashuoltoa kehitetään ja seurataan pääsääntöisesti koulukohtaisissa oppilashuoltoryhmissä (KOR), joiden tehtävään oppilashuollon kehittäminen kuuluu.

  1. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Oppilashuollon ohjausryhmä ja sen tehtävät

Oppilashuollon ohjausryhmä on monialainen oppilashuollon ohjausryhmä, joka vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sastamalassa ohjausryhmä on Perhepalveluverkoston ohjausryhmä. Siihen kuuluvat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, nuorisopalveluiden, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon edustajat sekä Sastamalan koulutuskuntayhtymän edustaja. Ohjausryhmä on Sastamalan ja Punkalaitumen yhteinen. Toimintatavat määrittelee ohjausryhmä itse. Ohjausryhmää täydennetään tarvittaessa ja ohjausryhmä kuulee asiantuntijoita oppilashuoltoa suunnitellessaan ja koordinoidessaan.

Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmän edustajat nimeää osaltaan kasvatus- ja opetuslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Punkalaitumen kunta ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Ryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka kutsuu ohjausryhmän koolle. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR) ja sen tehtävät

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR) vastaa yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen, kuten terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen ja esimerkiksi koulukiusaamisen ehkäiseminen.

  • koulukohtaista oppilashuoltoryhmää johtaa koulun johtaja
  • koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään kuuluu opettajaedustajan lisäksi oppilashuoltohenkilöstöä, erityisopetuksen edustaja ja tarvittaessa oppilaanohjauksen edustaja.
  • ryhmään kutsutaan tarvittaessa muita koulun henkilöstön edustajia ja lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä viranomaisia ja toimijoita.
  • yhteistyökumppaneita ovat mm. nuoriso- ja vapaa-aikatoimen edustajat, etsivän nuorisotyön toimijat, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, nimetty koulupoliisi, uskonnollisten yhdyskuntien edustajat sekä järjestöjen edustajat
  • KOR kokoontuu säännöllisesti ryhmän määrittelemällä kokoontumistiheydellä, kuitenkin vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa
  • yhteistyötä oppilaan ohjaukseen liittyvissä asioissa voidaan tarvittaessa tehdä ohjauksen suunnittelussa ja tiedottamisessa esim. toisen asteen oppilaanohjauksen kanssa
  • KOR käyttää laajoista terveystarkastuksista kouluterveydenhoitajan tekemää ja luokkakohtaisesti luokanopettajalle tai -ohjaajalle toimittamaa yhteenvetoa arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää nimiä.
  • KOR suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden tulokset, kuten esim. laadunarvioinnin tulokset, oppilaiden hyvinvointiprofiilista saadut tulokset, asiakas- ja työtyytyväisyyskyselyt, laajennetun terveystarkastuksen yhteenveto sekä kouluterveyskyselyn (THL) tulokset käsitellään koulussa.

Oppilashuollollinen yhteistyö nivelvaiheprosesseissa, oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa

Sastamalassa koulupolulla on monenlaisia nivelvaiheita: siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen, siirtyminen perusopetuksen alakoulun neljännen vuosiluokan jälkeen joissain kouluissa toiseen alakouluun, siirtyminen alakoulusta yläkouluun ja siirtyminen yläkoulusta toisen asteen opintoihin. Kaikissa nivelvaiheissa huoltajalle annetaan riittävästi tietoa nivelvaiheeseen liittyvistä prosesseista jo etukäteen ja sen aikana. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuutta olla osallisena lapsen koulunkäynnin järjestämiseen liittyvissä asioissa ja keskustella mahdollisista erityistarpeista oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

Esiopetusvuoden aikana arvioidaan lapsen kouluvalmiutta yhteistyössä huoltajien ja erityisopettajan /erityislastentarhanopettajan kanssa. Huoltajille annetaan tietoa kouluvalmiuden arviointiprosessista esiopetusvuoden alussa ja aikana. Arvioinnin ja havaintojen perusteella huoltajien kanssa keskustellaan lapsen mahdollisesta ohjaamisesta tarvittavien palveluiden piiriin (esim. perheneuvola, koulupsykologi, toimintaterapeutti) tai koulun aloituksessa tarvittavasta tuesta. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä ja sopiva koulun aloitus.

Nivelvaiheessa esiopetuksesta kouluun varmistetaan tarvittavan tiedon siirtyminen sovituilla menetelmillä ja lomakkeilla. Tiedonsiirrossa hyödynnetään lapselle laadittua esiopetussuunnitelmaa ja sen mahdollisia liitteitä kuten Tiedon ja taidon portaita. Lomakkeet käydään huoltajan kanssa läpi, ja vanhemmat voivat halutessaan täydentää lomaketta. Lomake siirtyy tulevan koulun laaja-alaiselle erityisopettajalle huoltajan suostumuksella. Lisäksi tiedot ovat lapsen tulevan luokanopettajan ja rehtorin käytössä.

Jos lapselle on tehty esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa tai esiopetuksen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), nämä siirtyvät tulevan koulun laaja-alaisen erityisopettajan, luokanopettajan ja rehtorin käyttöön.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäädösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot.

Nivelvaiheessa oppilaan siirtyessä saman opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämässä opetuksessa alakoulusta toiseen alakouluun tai alakoulusta yläkouluun, varmistetaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirtyminen. Näissä nivelvaiheissa on järjestettävä luokkatasoinen, moniammatillinen siirtopalaveri, jossa siirretään oppimisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot ja taataan tuen jatkumo.

Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle on järjestettävä oppilaskohtainen moniammatillinen siirtopalaveri, jossa on mukana huoltajat, lähettävän koulun moniammatillinen edustus ja huoltajan kanssa sovittu, tarvittava vastaanottavan koulun moniammatillinen edustus. Näin varmistetaan riittävän tiedon siirtyminen ja tuen jatkuminen. Tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle on tarvittaessa järjestettävä oppilaskohtainen siirtopalaveri. Näiden siirtopalaverien järjestämis- ja kutsumisvastuu on koulun johtajalla/rehtorilla.

Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla voidaan tukea oppilaan onnistunutta siirtymistä toisen asteen opintoihin.

Salassa pidettäviä tietoja ei voida ilman oppilaan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, huoltajan suostumusta antaa eteenpäin, kun oppilas siirtyy opiskelemaan toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen tai muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

Siirtymävaiheiden yhteistyössä pyritään koulujen edellytysten mukaan siihen, että rehtori tai koulunjohtaja kutsuu lukuvuosittain alakoulussa yhteistyöalueen esiopetuksen edustajat sekä yläkoulussa oppilasalueen alakoulujen edustajat KOR:ään. Käsiteltäviä asioita ovat esi- ja alkuopetuksen sekä ala- ja yläkoulun välisen yhteistyön rakenteiden ja toimintatapojen suunnittelu ja toteuttaminen.


Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset

Koulun terveydellisten olojen tarkastus ja työpaikkaselvitys tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 §). Terveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, jossa ovat tarvittaessa mukana ympäristöterveyspalvelun edustaja, rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja, koulukuraattori/koulun sosiaalityöntekijä, oppilasedustaja ja kiinteistönhoitaja.

Kouluilla huolehditaan säännöllisestä riskien ja vaarojen arvioinnista. Arvioinnissa hyödynnetään kouluterveyskyselyjen (THL) ja Hyvinvointiprofiilin tuloksia kouluympäristön osalta. Tarkastuksen tulokset kirjataan muistioon ja rehtori ja/tai koulunjohtaja seuraa yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Nuoriso- ja vapaa-aikatoimi sekä kouluterveydenhuolto tarjoavat kouluille erityisasiantuntemusta päihteistä, seksuaaliterveydestä, ravitsemustieteistä ja liikunnasta.

Koulut käyttävät Kouluterveyskyselyn (THL) ja Hyvinvointiprofiilin tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.

Järjestyssäännöt

Sastamalan kouluilla on järjestyssäännöt, jotka löytyvät kunkin koulun vuosisuunnitelmasta. Järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 § 1 mom.) ja huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti (POL 35 § 2 mom.).

Järjestyssäännöillä edistetään

  • koulun sisäistä järjestystä
  • opiskelun esteetöntä sujumista sekä
  • kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä

(POL 29 § 4 mom.)

Järjestyssäännöillä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä

  • käytännön järjestelyistä
  • asianmukaisesta käyttäytymisestä
  • tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä
  • koulun omaisuuden käsittelystä
  • koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä
  • oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella

(POL 29 § 5 mom.)

Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu

  • opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan tai
  • perusopetuslain tai siihen liittyvien säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen toimintaan (esim. koulun ulkopuolinen toiminta kuten retket, leirikoulut ja kerhot)

(POL 29 § 6 mom.)

Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Myös koulun oppilaskuntaa tulee kuulla valmistelutyössä.

(POL 3 § 3 mom, 47 a § 1 ja 3 mom.)

Koulukohtaiset järjestyssäännöt, jotka ovat osa opetussuunnitelman koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa, hyväksyy johtava rehtori osana koulujen vuosisuunnitelmia. Sastamalan kouluilla koulukohtaiset järjestyssäännöt löytyvät koulujen vuosisuunnitelmasta.

Järjestyssäännöt eivät saa olla perusopetuslain tai minkään muun säädöksen (laki, asetus tms.) vastaisia, eikä niillä voida kaventaa oppilaan perusoikeuksia.

Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26§) Huoltajalla on velvollisuus ilmoittaa koululle oppilaan poissaolosta mahdollisimman pian ensimmäisen poissaolopäivän aamuna. Opettajat kirjaavat poissaolot Wilmaan. Opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja.

Luvattomiin ja huolta herättäviin poissaoloihin puututaan heti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarvittavia toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä.

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Koulutapaturma on perusopetuksen oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät koulun toimintasuunnitelmaan.

Koulumatkalla tulee käyttää yleisesti liikennöitävää ja turvalliseksi katsottavaa kulkuväylää.

Tarkat toimintaohjeet tapaturman sattuessa löytyvät koulun turvallisuus- ja perehdytyskansiosta. Tapaturmasta ilmoitetaan viipymättä oppilaan huoltajalle.

Kouluilla huolehditaan henkilökunnan ensiapuvalmiuksista järjestämällä säännöllisesti tarvittavaa koulutusta.

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Kouluissa panostetaan terveiden elämäntapojen tukemiseen kaikessa koulutyössä. Lisäksi tehdään ehkäisevää päihdetyötä mm. terveystiedon opetuksessa sekä yhteistyössä nuorisopalvelujen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Myös kouluterveydenhuollossa panostetaan terveiden elämäntapojen tukemiseen.

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. (POL 29 § 2 mom.)

Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (POL 36 d § 1, katso myös 2 – 4 mom.)

Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36 e § 1)

Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. (POL 36 f § 1)

Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g § 2)

Tupakointi on kielletty mm:

  1. perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana, päiväkotien sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä lastensuojelulain (417/2007) tai mielenterveyslain (1116/1990) nojalla hoitoa antavien laitosten alle 18-vuotiaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja heille tarkoitetuilla ulkoalueilla
  2. perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla
  3. virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa
  4. sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa
  5. työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa, jollei jäljempänä toisin säädetä
  6. ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.

(Tupakkalaki 12 §)

Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. (POL 32 § 4 mom.) Koulu vastaa tarvittavan valvonnan järjestämisestä kuljetusoppilaille. Koulukohtaisesti määritellään turvallinen odotuspaikka ja koulupihan liikennejärjestelyt.

Sastamalan koulukuljetusperiaatteet löytyvät Sastamalan kaupungin kotisivuilta.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa.

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava.

Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä.

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia.

Sastamalan kouluissa tulee turvallisuuskansion osana olla suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelmaan tulee nimetä henkilö(t), joka vastaa toimintaohjeiden toteutumisesta, seurannasta ja niihin liittyvästä kirjaamisesta. Suunnitelmaa päivitetään lukuvuosittain. Yksikön johtajan tulee perehdyttää henkilöstö ja yhteistyötahot ohjeisiin ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. Oppilaille ja heidän huoltajilleen tulee antaa myös tietoa näiden erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä.

Henkilökunnalla tulisi olla kyky tunnistaa ne tilanteet, joissa varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä väkivaltaa. Mikäli henkilön epäillään suunnittelevan väkivallan tekoa, tulee asia saattaa nopeasti poliisin tietoon. Näistäkin yhteistyökäytännöistä on löydyttävä tiedot turvallisuuskansiosta.

Sastamalan kaikissa kouluissa on kiusaamisen ehkäisemiseen ja puuttumiseen ohjelma, joko paikallisesti suunniteltu tai valtakunnallinen malli (KiVa-koulu). Koulun toimintaa arvioitaessa tulee valvoa suunnitelman toteutumista ja noudattamista. Kouluissa kiinnitetään huomiota tunne-elämän taitojen kehittämiseen tärkeänä osana ehkäisevää työtä.

Häirintää voi kouluissa tapahtua niin oppilaiden kesken tai opettajan ja oppilaan kesken. Kyse voi olla esimerkiksi varkaudet ja omaisuuden tuhoaminen, puhelinhäirintä tai seksuaalinen häirintä. Oppilaitoksissa pitäisi käydä avointa ja asiallista keskustelua oppijoiden kanssa siitä, mitä häiritsevä käyttäytyminen tarkoittaa ja kuinka voidaan ehkäistä väärinymmärryksiä ja väärinkäytöksiä.

Yksikön johtajan tulee huolehtia, että kiusaamiseen ja häirintään puututaan viipymättä asianmukaisin keinoin. Kun koulussa kohdataan tässä käsiteltyjä ongelmia, oppilaan tukemisen, tarvittavan hoidon ja jälkiseurannan osalta noudatetaan oppilashuollon ja kriisisuunnitelman toimintaohjeita. Yhteydenotto ja tiedottaminen niin kotiin kuin viranomaiselle ja yhteistyötahoille hoidetaan turvallisuuskansion viestintäohjeistuksen mukaisesti.

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Vaara- ja uhkatilanteiden ehkäisyä ja niihin varautumista koskevan suunnittelun perustana on lainsäädännön edellyttämä koulukohtainen vaarojen arviointi ja riskien kartoitus. Keskeisimmät suunnitteluvelvoitteet tulevat pelastuslaista, työturvallisuuslaista ja koululainsäädännöstä. Kartoitus tehdään yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojelun henkilöstön sekä muiden viranomaistahojen kanssa. Koulun työterveydellisten olojen selvitys toteutetaan joka kolmas vuosi. Pelastussuunnitelmaa laadittaessa riskien arviointiin osallistuvat opetuksen järjestäjän lisäksi poliisi ja pelastustoimi. Riskien arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota erilaisiin uhkiin samoin kuin koulun rakenteelliseen, toiminnalliseen ja henkiseen valmiuteen kohdata niitä. Toimintaohjeet äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa kirjataan koulun kriisisuunnitelmaan. Suunnitelmien laadinnassa varmistetaan yhteensopivuus koulun järjestyssääntöjen kanssa. Turvallisuusasiakirjojen ja –suunnitelmien ylläpitämisestä vastaa yksikön johtaja.

Koulun turvallisuuskansion laadinta

Kaikki koulun turvallisuusasiakirjat ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat kootaan koulun turvallisuuskansioon. Turvallisuuskansion säilytyksestä ja käytöstä on laadittava selkeät ohjeet, jotta se on tarvittaessa helposti saatavilla. Turvallisuuskansio toimii samalla myös perehdytyskansiona, jossa on kaikki toimintaohjeet. Kansion sisältö on joiltakin osin ei-julkista. Turvallisuuskansiossa tulee olla:

  1. Yhteystiedot
  2. Turvallisuusorganisaatio
  3. Henkilöstön perehdyttämisasiakirja
  4. Harjoitusten ja koulutustapahtumien järjestämissuunnitelma
  5. Riskien arvioinnin tuloksena syntyvät asiakirjat

* riskien arviointi

* Atex-räjähdyssuojausasiakirja

* kemikaaliriskien arviointi

* käyttöturvatiedotteet

* koneiden vaatimustenmukaisuus- ja perehdytystodistus

  1. Koulun työterveydellisten olojen selvitys
  2. Pelastussuunnitelma

* ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset sekä ohjeet

* toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi

* poistumis- ja suojautumismahdollisuudet

* sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt

* turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen

* tarvittava materiaali (alkusammutus-, pelastus- ja

raivauskalusto,henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet

* suunnitelma tietojen saattamisesta asianosaisten tietoon

* riskejä lisäävät toiminnot (aamu- ja iltakäyttö)

  1. Poliisin laatima pelastussuunnitelmaa täydentävä ohje (ei-julkinen)
  2. Työsuojelun toimintaohjeet
  3. Toimintaohjeet äkillisiä vaaratilanteita varten
  4. Oppilashuollon suunnitelma ja sen sisältämä kriisisuunnitelma

* tärkeät puhelinnumerot kriisitilanteessa ja ohjeet kriisihälytysketjussa

* hätä- ja ensiapuohjeet

* konkreettisia selkeitä toimintamalleja erilaisiin kriisitilanteisiin

- kuolema-, itsemurha- ja väkivaltatilanne

- kriisitilanteiden jälkihoito ja tarvittavasta psykososiaalisesta tuesta huolehtiminen

- mielenterveysongelmat

* yhteistyö kriisitilanteissa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa

* koulun johtamisjärjestelmän huomioiminen toimintamalleissa

* kriisitilanteiden viestintäsuunnitelma

* toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi

* toimintamallit kriisitilanteissa koulun ulkopuolella (retket, tet-harjoittelu ym.)

* koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelma

* toimintasuunnitelma päihteisiin liittyvissä ongelmatilanteissa

  1. Viestintäsuunnitelma
  2. Koulun järjestyssäännöt

Perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu

Henkilöstön tulee ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja valvonnalla pyrkiä estämään hätä- ja onnettomuustilanteet. Onnettomuuksiin tai turvallisuusuhkiin varautumista tuetaan perehdyttämällä oppilaat ja henkilökunta turvallisuussuunnitelmiin sekä valmentamalla heitä toimimaan oikein uhka- ja vaaratilanteissa. Koko koulun yhteinen pelastautumisharjoittelu suoritetaan lukuvuosittain. Vähintään joka kolmas vuosi se toteutetaan yhteistyössä asianosaisten viranomaisten kanssa. Poistumis- ja sisälle suojautumisen harjoittelu on välttämätön varautumisen keino myös muita onnettomuustilanteita silmällä pitäen. Henkilöstölle järjestetään säännöllisin väliajoin ensiapukoulutusta. Perehdyttämisestä ja käytännön harjoittelun järjestämisestä vastaa yksikön johtaja.

Yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa

Turvallisuuden edistämiseen tähtäävien tavoitteiden toteuttamisesta käytännön vastuu on koulun toiminnasta vastaavalla rehtorille. Rehtorin tehtävänä on välittää tieto turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista ja tarvittavista muutoksista opetuksen järjestäjälle tai muulle asianosaiselle yhteistyötaholle.

Turvallisuusasiakirjojen laatimisesta ja tilojen turvallisuudesta vastaa yksikön johtaja yhteistyössä Tilakeskuksen henkilöstön sekä tarvittavien viranomaisten kanssa. Kriisitilanteessa noudatetaan pelastus- ja kriisisuunnitelmassa kulloisenkin tilanteen mukaisesti määriteltyä työn- ja vastuunjakoa. Siinä määritellään myös psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, josta päävastuussa on koulun kriisiryhmä. Koulun psykososiaalinen tuki ja jälkihoito tulee kytkeä kunnan järjestelmiin. Henkilökunnan jälkihoito järjestetään työterveyshoidon kautta.

Tiedottaminen

Äkillisissä kriisitilanteissa noudatetaan kriisisuunnitelmaan kirjattuja viestinnän periaatteita yksikön sisäisessä, koulun ja opetuksen järjestäjän välisessä sekä ulkoisessa tiedottamisessa. Tiedottamisvastuut kouluissa tulee suunnitella ennakkoon siten, että tiedotustarpeen tullessa voidaan tietoja antaa luotettavasti ja oikeilta tahoilta. Suunnittelussa on otettava huomioon sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen sekä ennakoiva, tilannekohtainen ja jälkikäteinen tiedottaminen. Viestintä ja tiedottaminen on erotettava toisistaan. Tiedottamisvastuu on yleisesti ottaen rehtorilla, hän on vastuussa siitä, mitä tietoja koulusta annetaan tiedotusvälineille. Yksityisyyden suojaa ei saa tiedottaessa loukata. Epäillystä rikoksesta tiedottamisen oikeus on vain tutkinnanjohtajalla.

Turvallisuussuunnitelmien päivitys ja arviointi

Turvallisuuskansion sisältämät asiakirjat ja suunnitelmat tulee päivittää vuosittain lukuvuoden alkaessa. Pelastussuunnitelman tarkistamisessa on mukana pelastustoimi ja poliisi. Päivittämisestä vastaa yksikön johtaja. Päivityksen yhteydessä arvioidaan sen ajanmukaisuus ja tehdään tarvittavat muutokset. Päivityslistaus tulee toimittaa perusopetuksen Sastamalan perusopetuksen turvallisuusvastaavalle. Kokonaisuudessaan turvallisuuden arvioinnin toteuttaminen osana oppilashuoltoa ohjeistetaan laatuasiakirjassa.

3 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuoltosuunnitelman tässä osuudessa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.

Monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) kokoaminen ja toimintatavat

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti tarkastelemaan yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyviä asioita. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseniksi vain oppilaan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella.

Monialaiseen asiantuntijaryhmään voi kuulua koulun johtaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, oppilaanohjaaja, luokanohjaaja/opettaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen opettaja. Oppilaan, tai mikäli hänellä ei ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. (OHL 19§)

Toimintatavat

  1. Huolen havaitsija keskustelee oppilaan kanssa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajaan. Oppilas ohjataan tarvittavan tukipalvelun piiriin.
  2. Asiantuntijaryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.
  3. Se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella ensisijaisesti kuuluu, hankkii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen tai kirjallisen luvan.
  4. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa asian käsittelyn oppilaan yksilölliseen oppilashuoltokertomukseen (liite, oppilashuoltokertomuslomake) ja vastaa siitä, että se säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä.

Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

Laaja terveystarkastus tehdään 1.lk:lla, 5.lk:lla ja 8. lk:lla. Tarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja koululääkäri ja siihen kutsutaan oppilaan lisäksi myös hänen huoltajansa. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään opettajan arvio oppilaan selviämisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa ovat terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot. Tieto siirtyy Opetushallituksen ja THL:n yhteistyönä tehdyllä lomakkeella. Terveystarkastuksen jälkeen opettaja saa tarvittaessa huoltajan tai oppilaan suostumuksella palautteen terveystarkastuksessa esiin nousseista asioista.

Terveydenhoitaja toimittaa luokkakohtaisen yhteenvedon luokanopettajalle tai -ohjaajalle laajoista terveystarkastuksista. Terveydenhoitajan tekemää yhteenvetoa käytetään arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen koulussa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä huoltajien, oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Lääkehoitoa tarvitsevalle oppilaalle laaditaan lääkehoidon suunnitelma.

Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta.

Erityisruokavaliot

Terveydenhoitaja arvioi ja varmistaa erityisruokavalioiden jatkamisen tarpeellisuuden kunkin lukuvuoden alussa huoltajalta/oppilaalta ja arvioi lääkärintodistuksen tarpeellisuuden ja on yhteydessä ruokapalveluun.

Erityisruokavalion oikeellisuus kartoitetaan terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa.

Erityisruokavaliot kartoitetaan erityisruokavalion ilmoituslomakkeella ja toteutetaan yhteistyössä ruokapalvelun kanssa.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa

Monialainen asiantuntijaryhmä (MAR) voi tarvittaessa oppilaan ja/tai huoltajan luvalla pyytää asian käsittelyyn mukaan Kasvatus- ja perheneuvolan, nuorisopalveluiden, aamu- ja iltapäivätoiminnan, poliisin tai muiden oppilaan kanssa toimivien tahojen edustajia.

Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuoltotyötä järjestettäessä.

Oppilashuollon yhteistyöstä ja palveluiden järjestämisestä (yleisistä periaatteista, rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista) on sovittu yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö on määritelty palvelukuvausten muodossa.

Palvelukuvaukset sisältävät yhteystiedot ja toimintaohjeet lähettämiseen, konsultoimiseen ja eri yhteistyömuotoihin. Palvelukuvauksiin on liitetty myös yhteistyön toteuttamiseen liittyvät materiaalit, kuten tarvittavat lomakkeet. Palvelukuvaukset päivitetään yhteistyössä ajantasaisesti ja ne ovat oppilashuoltoa toteuttavan henkilöstön käytössä kasvatusprosessin intra-sivustolla.

Tässä mainittuja oppilashuollon yhteistyötahoja ovat sosiaalityö, lastensuojelu, kouluterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, koulupsykologi, perheneuvola, puheterapia, toimintaterapia, nuorisopalvelut ja poliisi.

Tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmän koordinoimana tehdään yhteistyötä ja luodaan tarvittavia yhteistyömuotoja myös muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa.

Yhteistyön perustana voi olla yhteisöllinen tai yksilöllinen tarve. Yhteistyön avulla tarjotaan oppilaan tarvitsema tuki ja tuetaan oppilasta kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa. Yhteistyötä toteutetaan palvelukuvausten mukaisesti myös tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua. Samoin menetellään moniammatillisesti ja mahdollisimman varhain tilanteeseen reagoiden, kun oppilaalla on tuen tarve elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa (esim. perheväkivalta, päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä).

Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset ja ehkäisevä lastensuojelu toteutetaan oppilashuollon moniammatillisena yhteistyönä. Laajat terveystarkastukset tehdään koulussa 1., 5. ja 8. luokalla. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.

Yhteistyö tehostetun- ja erityisen tuen yhteydessä

Tehostettu ja erityinen tuki kuvataan tarkemmin opetussuunnitelman luvussa 4.

Tehostetun ja erityisen tuen aikana monialainen asiantuntijaryhmä (MAR) tekee yhteistyötä oppilaan, huoltajien ja oppilaan hyvinvoinnista huolehtivien yhteistyötahojen kanssa tapauskohtaisesti.

Yhteistyö hoidollis-pedagogisessa tukiluokassa sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

Hoidollis-pedagoginen tukiluokka

Sastamalassa toimii hoidollis-pedagoginen tukiluokka, jossa tarjotaan intensiivistä tukea erityisen vahvaa tukea tarvitseville oppilaille. Luokassa toimivat tiiminä erityisluokanopettaja, ja mielenterveys-hoitaja sekä tarvittaessa koulunkäyntiavustaja. Hoitaja työskentelee sekä oppilaan että hänen perheensä kanssa. Oppilasta hän tukee koulupäivän aikana ja toimii tiiviisti yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoitaja kartoittaa vanhempien kanssa perheen tilanteen, arvioi

tuen tarpeen ja ohjaa heidät tarvittaessa palveluiden piiriin. Tukiluokan maksimiryhmäkoko on 5-6 oppilasta. Tukiluokan tavoitteena on tarjota intensiivistä tukea silloin, kun tavallinen pienryhmäopetus ei riitä.

Tukiluokan toimintaa ohjaa moniammatillinen yhteistyöverkosto. Tukitiimi käsittelee luokan toimintaan liittyviä asioita, käsittelee uudet hakemukset luokalle, konsultoi ja ohjaa työntekijöitä oppilasasioissa. Tukitiimin kokoonpanossa ovat edustettuina tukiluokan henkilöstö, luokasta vastaava rehtori, koulupsykologi, erikoissairaanhoito (psyk.poliklinikka), koulun sosiaalityö ja opetushallinto. Tukitiimi kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Tukiluokka kuuluu sen koulun oppilashuollon palvelujen piiriin, missä tukiluokka toimii. Tukiluokalla on käytössä tukitiimin lisäksi kaikki koulun oppilashuollon palvelut.

Sairaalakoulu

Sairaalakoulujakso on määräaikainen ja oppilaat pysyvät aina oman koulun oppilaina. Tiivis pedagoginen ja oppilashuollollinen yhteistyö oppilaan oman koulun kanssa on edellytyksenä oppilaan onnistuneelle paluulle takaisin omaan kouluun osastojakson tai avohoidollisen nivel- tai tukijakson jälkeen. Oppilashuollollista yhteistyötä tehdään oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella.

Yhteistyö joustavan perusopetuksen yhteydessä

Joustavan perusopetuksen oppilaat kuuluvat sen koulun oppilashuollon palvelujen piiriin, missä joustavaa perusopetusta annetaan. Joustavan perusopetuksen oppilailla on käytössä kaikki koulun oppilashuollon palvelut.

Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Oppilaalle, joka on erotettu määräajaksi tai jolta on evätty opetus jäljellä olevan oppitunnin tai työpäivä ajaksi, tulee opetuksen järjestäjän järjestää tarvittava oppilashuolto. (POL 36 §) Oppilaalle ja huoltajalle tiedotetaan mahdollisimman pian mahdollisuudesta oppilashuoltopalveluihin.

4 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja muiden kumppaneiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Oppilaita osallistetaan oppilashuollon suunnittelussa ja toteutuksessa. Sastamalassa oppilasosallisuus toteutuu mm. oppilaskuntatyön kautta. 4., 5. ja 6. luokan oppilaille vuosittain toteutettava Hyvinvointiprofiili antaa myös tietoa koulun oppilashuoltotyöstä oppilasnäkökulmasta.

Vanhempien kasvatustyön tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen kuuluvat yhteisölliseen oppilashuoltotoimintaan. Keinoja näiden toteuttamiseen ovat vanhempain kuuleminen ja yhteistyö vanhempainyhdistysten ja –toimikuntien kanssa.

Opetuksen järjestäjä ja koulut tiedottavat kotisivuilla, Wilmassa, työsuunnitelmassa ja tiedotteissa yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista. Huoltajille vuosittain teetetystä asiakaskyselyssä kartoitetaan huoltajien näkemyksiä oppilashuollon toimivuudesta.

5 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetussuunnitelmaan on kirjattu oppilashuoltosuunnitelman toteuttamista koskevat kuvaukset. Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

Sastamalassa johtava rehtori yhteistyössä aluerehtoreiden kanssa seuraa koulujen oppilashuoltosuunnitelmien toteutumisen arviointia yhteistyössä muiden oppilashuollosta vastuussa olevien ylimpien viranhaltijoiden kanssa.

Rehtori/koulunjohtaja vastaa koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen arvioinnista yhdessä koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan koulun laadunarvioinnin yhteydessä lukuvuosittain.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä