7.1 Läntiset demokratiat vaikeuksissa

Saksa vajoaa natsismiin

Nainen polttaa seteleitä.jpgWeimarin tasavallassa valtion kassaa yritettiin paikata painamalla rahaa, mikä johti valtavaan rahan arvon alenemiseen. Setelit olivat pahimmillaan vain halpaa polttoainetta, jotka kelpasivat hellan lämmitykseen.

Saksasta tuli demokratia vuonna 1919. Syntynyt ”Weimarin tasavalta” perustui sosiaalidemokraattien ja liberaalin poliittiseen tukeen. Näiden tuki ei kuitenkaan riittänyt varmistamaan Saksan demokratian tulevaisuutta.

Saksan hallituksen tie oli vaikea, sillä läntiset voittajavallat olivat sälyttäneet sen harteille sotakorvausten maksamisen. Myös sisäisesti tasavalta oli heikko ja sitä arvosteltiin kiivaasti niin oikealta kuin vasemmalta. Maan konservatiivit pitivät demokraatteja Saksana heikkouden symboleina. Nämä olivat suositun käsityksen mukaan syypäitä vuoden 1918 ”tikarinpistoon takaapäin” ja siihen, että Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan. Tämän propagandan mukaan Saksan demokraatit olivat syyllisiä myös Versailles’n ”häpeärauhaan”. Yhteiskunnan vasemmalla laidalla kommunistit ahdistivat tehokkaasti hallitusta ja kykenivät mobilisoimaan omat joukkonsa lakkoihin ja mielenosoituksiin. Kommunistien mielessä oli vallankumous ja Itä-Preussin suurtilojen maajako. Vaara vasemmalta pelotti teollisuuspiirejä ja valmisti heitä myöhemmin natsismin tukemiseen.

Weimarin tasavallan kohtaloksi koitui sen epäonnistunut talouspolitiikka. Maan oloja kurjisti 1920-luvulla jättimäinen inflaatio ja Ranskalle suoritettavien sotakorvauksien poliittiset seuraukset. Tilanne parani 1920-luvun puolessa välissä mutta suuren laman jälkeen Saksa syöksyi uuteen koettelemukseen; talouspula aiheutti jättityöttömyyden ja suoranaisen nälän.

Kysymys oli siitä, mikä poliittinen puolue kykenisi hyötymään tästä sekasorrosta. Poliittisesti tasavaltaa uhkasivat kommunistien ja kansallissosialistien (NSDAP) puolueet. Erityisesti Adolf Hitlerin johtama natsipuolue pyrki päämäärätietoisesti valtaan.
Kansallissosialistit hylkäsivät demokratian ja parlamentarismin tien. Natsien rotuoppien mukaan ainoastaan johtavalla parhaimmistolla on oltava todellinen valta. Väkivalta ja terrori olivat oikeutettuja taistelukeinoja vastustajia vastaan. Hitlerin ideologiaan kuuluivat myös kiihkeä marxilaisuuden ja kommunismin vastustaminen sekä hillitön antisemitismi eli juutalaisvastaisuus.

Bundesarchiv_Bild_183-2008-0513-501,_Königsberg,_Adolf_Hitler.jpgKansallissosialistit pääsivät valtaan vuonna 1933 poliittisen kriisin päätteeksi kun Hitler nimitettiin valtakunnan kansleriksi. Vallanoton jälkeen poliittiset vastustajat tuhottiin ja valtiopäivät hajotettiin. Uudet valtiopäivät hyväksyivät lain valtalain, jonka perusteella Hitler sai diktaattorin valtuudet. Natsipuolueesta tuli ainoa sallittu puolue ja Hitleristä maan ehdoton johtaja samalla kun presidentin ja kanslerin tehtävät yhdistettiin. Hitleristä tuli der Fűhrer – täysin ehdoton johtaja. Hänen valtansa perustui salaisen poliisin Gestapon ja taistelujärjestö SS:n tukeen. Hitler aloitti välittömästi vainot juutalaisia ja toisinajattelijoita vastaan.