Koulun historia

Meri-Halikon koulun historia

Kansakoulu on saatava kaikille!

Kansallishengen herättäminen kansan leveissä kerroksissa edellytti sen opettamista ja sivistämistä. Näin kansa tulisi tietoiseksi itsestään ja omasta arvostaan ja ryhtyisi ponnistelemaan olojensa parantamiseksi. Tämä ajatelma oli keskeisellä sijalla J.V. Snelmannin yhteiskunnallisessa ohjelmassa. Kansakoulu oli saatava kaikille. Tähän asti lasten opetus oli pelkästään kotien ja seurakuntien varassa. Toki kansan alkuopetus, tärkeimpänä lukutaidon opetus, oli 1850-luvulle tultaessa kirkonkin huostassa kovasti tehostunut. Lukkarin koulu ja muut lasten koulut opettivat kotien opetuksen tukemana Suomen kansan lukemaan. Uutena kouluna kirkko marssitti esiin vielä vuoden 1858 kansanopetusasetuksen nojalla kiertokoulun: Seurakuntiin alettiin palkata kiertäviä opettajia.

Halikon ja Angelniemen kunnan yhteisessä pitäjäkokouksessa huhtikuussa 1862 myönnettiin Angelniemen kappelille lainajyvästön vuotuisesta tuotosta neljä tynnyriä rukiita kiertokoulun-opettajan palkkausavuksi. Loppuvuodesta angelniemeläiset päättivät lähinnä pastori H.H. Hjerppen ansiosta seuraavaa: kiertokouluun palkataan opettaja. Koulu toimi ympäri Angelniemeä aina muutaman kuukauden kerrallaan. Tammikuussa 1863 tehtävää hoitamaan tuli Viktor Lindroth Viurilasta.


”Eikö täälläkin olisi aika ruveta perustamaan kansakoulua”

Kouluasiat siirtyivät kuntakokousten hoitoon, kun seurakunnallinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan. Uudessa kunnallisasetuksessa kehotettiin kuntia perustamaan kansakouluja. Kansakoulua ei ollut tarkoitettu kiertokoulun tilalle tai kilpailijaksi. Kotien velvollisuudeksi katsottiin edelleenkin lasten alkuopetus eli lukeminen ja kristinopin alkeet. Kansakouluun aikovien tuli olla 10-12 -vuotiaita ja osata lukea.
Varsinais-Suomessa Halikko oli varsinainen edelläkävijä. Uuteen kunnallishallintoon siirryttiin vuonna 1867 ja ensimmäinen kunnallinen kansakoulu perustettiin 1871. Mutta ei Angelniemen kunta pahasti jälkeen jäänyt.

Ensimmäiset merkinnät kansakoulun perustamisesta on kirjoitettu 3.4.1870. Silloin istunut kokous on todennut seuraavasti: ”rusthollari G.W. Holmen toimittaa sille huoneen.” Saman vuoden marraskuussa on perustettavalle kansakoululle valittu kouluhoitohallituksen jäsenet.
Koulua ei syystä tai toisesta kuitenkaan saatu käynnistettyä vielä tuolloin. Syynä lienee ollut ainakin osittain rahaongelmat ja myös arvelut koulun tarpeesta. Varmaan ympäri maatamme esitettiin epäilyjä, että ”mitä siitäkin tulee, jos kaikki herroiksi koulutetaan”.

Kesäkuussa 1872 tarkastusmatkalla ollut läänin kuvernööri C.M. Creutz puuttui koulukysymykseen. Kuntakokouksen pöytäkirjan mukaan ”kysyi kreivi myös jos varoja olis eli löytyisi vakinaisen kansakoulun perustamiseksi” Tähän kysymykseen kuntakokous vastasi: ”ettei varoja ole”.
Viisi vuotta myöhemmin kuvernööri Creuz oli jälleen Angelniemellä ja osallistui kuntakokoukseen. Creuz puhui edelleen kansakoulun perustamisen puolesta ja lupasi valtiolta opettajan palkkaan 600 markan avustusta. Kalliina tuota hanketta silti pidettiin. Vasta kun ilmeni, että osa kunnalle tulevista viinaveroista voitaisiin käyttää kansakoulun hyväksi, mieliala muuttui ja tulevaa kansakoulua varten perustettiin rahasto, jota kartutettiin viinaverorahoilla.
Ilmeisesti viinaverorahasto oli karttunut, koska maaliskuun 9. päivänä 1883 kuntakokouksen puheenjohtaja, lukkari Jakob Uotinen esitti seuraavaa: ”Eikö täälläkin olisi aika ruveta perustamaan kansakoulua”. Nämä sanat voidaan tulkita koulumme perustamissanoiksi.

Kun koulu perustetaan, pitää tietysti valita paikka. On todennäköistä, että jo kuluneina vuosina, ensimmäisistä koulun perustamisajatuksista alkaen, oli käyty keskustelua sopivasta koulun paikasta.
7.4.1883 tehtiin päätös: ”kuntaan perustettava korkiampi kansakoulu päätettiin rakentaa Kokkilan kylään Sipilän talon maalle ja mainitun talon isäntä A.W. Siren suostui antamaan sen tonttimaan sekä pienen kasvitarhan 15 markan vuotuista arentia vastaan, sijaitseva Kokkilan kylästä vähän matkaa Halikkoon vievän maantien varrelta, toisella puolen tietä Ilola nimistä torppaa”.


Angelniemen ensimmäinen koulu

Koulun perustaminen oli alkanut. Pöytäkirjamerkinnöistä ilmenee monia käytännön päätöksiä, joihin kuntakokous ryhtyi. Kuten rakennuspiirustukset, jotka piirsi Herra Insinööri C.J.A Ahlstedt. Koulun kivityöt tehtäisiin taksvärkillä, mutta puutyö annettaisiin urakalla tehtäväksi vähimmän vaativalle. Halvimman tarjouksen teki muurari Karl Kavenius Uskelasta, hintaan 6550 markkaa.

Huhtikuun 15. päivänä 1884 pidetyssä kokouksessa pohdittiin, että palkataanko kouluun mies vai naisopettaja? Päätettiin palkata naisopettaja, koska ”koulussa molemmat sukupuolet nauttivat opetusta”. Tässä samaisessa kokouksessa valittiin koululle myös johtokunta.

Rakennustyöt etenivät, mutta ei ehkä ihan suunnitelmien mukaisesti. Ilmeisesti rakentaja Kavenius ei kunnan mielestä ollut riittävän ripeä, koska syyskuun alussa hänelle toimitettiin kirjallinen kehotus tehdä kansakoulurakennus valmiiksi 1.10. mennessä ja kehotukseen liitettiin uhkasakkokin.

Syyskuun 15. päivänä kuntakokous istui jo Kokkilan kansakoulun tiloissa. Kokouksessa keskusteltiin mm. pankkilainan ottamisesta kansakoulun tarpeisiin, harmoonin hankkimisesta, opettajan heinistä ja saatiin aikaiseksi riitakin koulun ikkunoista. Väiteltiin siitä, että kuuluuko tuplaikkunoiden teko kunnalle vai rakentajalle, jonka tehtäväksi ne sitten määrättiinkin.
Mainittakoon, että vielä kolme vuotta myöhemmin löytyy merkintöjä kunnan ja rakentajan välisistä kiistoista ja epäselvyyksistä. Mm. ulkolaudoitus tehtiin vasta 1887, mutta osasyynä on ollut rakennustarpeina käytetyt liian tuoreet hirret.

Koulutyö Kokkilan koulussa piti alkaa 1.10.1884, mutta rakennuksen keskeneräisyyden vuoksi aloitusta lykättiin 15. päivään. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi oli valittu Fanny Salonius. Hän viipyi Kokkilan koulussa vain vuoden, jonka jälkeen virkaa hoitamaan tuli Sofia Jakobina Bergroth. Hän hoiti virkaa peräti 38 vuotta.


Lapsimäärä kasvaa

Sapalahden kartanon omistaja oli tyytymätön koulun paikkaan ja aloittikin samana syksynä yksityisen valmistavan lastenkoulun, joka muuttui yksityiseksi ylemmäksi kansakouluksi 1887.
Muiden Angelniemen koulujen vaiheet ovat mielenkiintoiset ja koskettavat luonnollisesti myös Kokkilan koulun vaiheita, koska muut Angelniemen koulupiirit liitettiin Kokkilan koulupiiriin, mutta tässä esityksessä emme niitä käsittele.

1900 luvun alkupuolella Kokkilan koulun oppilasmäärä lienee ollut 50 oppilaan paikkeilla. Koko Angelniemen lapsiluku oli jo sitä luokkaa, että oli aika miettiä koulupiirijakoja ja uusien koulujen perustamista tai esim. Kokkilan koulun kasvattamista kaksiopettajaiseksi. Mutta ongelmana oli mm. se, että lapsia oli runsaasti saaren puolella, ja talvinen meri oli esteenä jokapäiväiselle koulumatkalle.
Kuntakokous päätyi joihinkin ratkaisuihin, jotka kuvernööri sittemmin kumosi. Kunta joutui tilanteeseen, mitä oli vastustanut; uusia kouluja oli rakennettava. Näin saivat alkunsa Peksalan ja Torkkilan koulut, jotka molemmat valmistuivat 1904. Tosin Peksalan isäntä tohtori Wiklund perusti jo hieman aiemmin kauan aikomansa yksityisen koulun, jonka toiminta jatkui vuoteen 1904, jolloin koulu kunnallistettiin.

Edellä mainittujen koulujen rakentamisen jälkeen kansakoulujen tarkastajan huomio kiinnittyi Kokkilan kouluun, jossa suurin epäkohta oli voimistelu- ja käsityösalin puuttuminen. Kuntakokous ratkaisi antamalla kuntahuoneen, joka kouluun oli rakennettu kuntakokousta varten, koulun käyttöön. Oppilasmäärän jatkaessa kasvuaan ja tarkastajan painostuksesta, päätettiin koulua laajentaa uudella kaksikerroksisella osalla vuonna 1914.

Mielenkiintoisena seikkana mainittakoon, että luku- ja kirjoitustaitoisten osuus väestöstä 1900 luvun alussa Angelniemellä oli 33.3 %, nousten noin 10 prosenttiyksikkö vuosikymmenittäin.


Alakoulu

Vuonna 1921 eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain. Lain mukaan 7-13 -vuotiaat lapset olivat oppivelvollisia. Tämä edellytti kunnilta uusia opetusjärjestelyjä.
Angelniemellä alakouluopetus hoidettiin aluksi kiertävänä kouluna, jota pidettiin Torkkilan ja Kokkilan yläkouluissa.
Syksyllä 1929 tuli ajankohtaiseksi rakentaa alakoulu Kokkilaan. Piirustukset teki R. Kannisto. Rakennus päätettiin sijoittaa yläkoulun tonttimaan luoteiskulmaan. Rakennuksesta kaavailtiin kaksikerroksista, jolloin alakertaan olisi sijoitettu keittola. Kuitenkin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuen, hanke viivästyi. Alakoulu sai toimia ahtaassa veistosalissa. Vasta sota-ajan jälkeen ryhdyttiin tositoimiin. Tilan puutteen vuoksi alakoululaisia sijoitettiin väliaikaisesti entiseen kunnan huoneeseen. Vuonna 1952 saatiin uusi ajanmukainen alakoulurakennus. Lopulliset piirrokset teki Åke W. Särkinen.

1950-luvulla Kokkilan koulupiiriä laajennettiin. Peksalan koulun piiri liitettiin Kokkilaan 1957. Vuonna 1961 myös Sapalahti liitettiin Kokkilaan. Kokkilan koulussa työskenteli näinä aikoina ajoittain neljäkin opettajaa.
1960-luku merkitsi muutoksia kouluasioihin Angelniemellä. Ensinnäkin oppivelvollisuusikäisten lasten määrä väheni rajusti. Lukuvuonna 1964-1965 Kokkilan koulua kävi 94 oppilasta ja 1967-1968 enää 73 oppilasta. Toiseksi myös kouluasiat siirtyivät Halikon koululautakunnan hoidettavaksi, koska Angelniemen kunta yhdistyi Halikon kuntaan vuoden 1967 alusta.

1970-luvun alussa oli entisen Angelniemen alueella jäljellä enää Kokkilan koulu. Lähin naapurikoulu sijaitsi Vartsalassa. 1980 luvun alussa Vartsalan koulu oli kaksiopettajainen ja Angelniemen koulu kolmeopettajainen.
Peruskoulujärjestelmään siirtyminen Halikossa tapahtui syksyllä 1976. Tällöin käyttöön otettiin ala- ja yläaste käsitteet. Kokkilan koulukin sai uuden nimen; Angelniemen ala-aste.


Meri-Halikon koulu

1990-luku merkitsi jälleen muutoksia Kokkilan koulun historiassa. Oppilasmäärien pienennyttyä ja tilojen käytyä heikkotasoisiksi, sekä Kokkilassa että Vartsalassa, oli edessä eteläisen Halikon koulujen yhdistäminen. Oppilasmäärä Etelä-Halikon oppilaaksiottoalueella oli ollut jo jonkin aikaa vähän yli kuusikymmentä oppilasta. 1.8.1994 yhdistettiin Vartsalan ala-aste ja Angelniemen ala-aste hallinnollisesti yhdeksi kouluksi, jossa oli kolme opetusryhmää, jotka oli sijoitettu sekä Vartsalaan että Kokkilaan. Koululle annettiin nimeksi Meri-Halikon koulu. Koulun lopullinen sijoituspaikka päätettiin keväällä 1996. Kunnanvaltuuston päätöksellä koulu sijoitettiin Kokkilaan.

Nykyään Meri-Halikon koulun pihalla ja luokissa työskentelee 72 koululaista neljän luokanopettajan, yhden lehtorin, koulunkäyntiavustajan ja muun henkilökunnan johdolla. Koulun oppilasmäärä on ollut ja on lähivuosina kasvussa. Näin 120 vuoden koulutyö tulee saamaan jatkoa.

Angelniemellä syksyllä 2004
Marko Jokinen, Meri-Halikon koulun rehtori vuosina 1999-


Päivitykset

Syksy 2008:
Oppilasmäärä kasvoi nopeasti 2000-luvulla, käyden 84 oppilaassa. Parisen vuotta sitten oppilasmäärä kääntyikin rajuun laskuun. Opetusryhmiä on enää kolme ja oppilaita 55. (MJ)

Syksy 2009:
Pari vuotta jatkunut oppilasmäärän vähentyminen kääntyi taas nousuun ennusteiden mukaisesti. Koulumme sai takaisin neljännen opetusryhmän, koska ekaluokkalaisia tuli 16. Näin varmaan mennään pari vuotta... (MJ)

Syksy 2011:
Koulun oppilasmäärä sahaa edestakaisin ja on jälleen kääntynyt laskuun. Syksyllä 2011 oli enää 65 oppilasta, mutta neljä opetusryhmää säilyi tälle lukuvuodelle. (MJ)

Syksy 2012:
Viime lukuvuonna saimme lisää lapsia kouluun. Saimme vihdoin neljännen luokanopettajan viran kouluumme (Seija Lähdesoja) Vuosikausia menikin määräaikaisten virkasuhteiden kanssa. Syksyllä aloitti 14 ekaluokkalaista. Oppilasmäärä on palannut jälleen yli 70:een. Mitenkähän mahtaa Salonseudun työllisyystilanne yms. vaikuttaa oppilasmäärään tämän lukuvuoden aikana..? (MJ)

Syksy 2013:
Koulun oppilasmäärä on 75. Saimme uuden opettajan Suomusjärveltä, Hanna Vitré. Luokkatilat alkavat käymään ahtaaksi ja kunnan taloudellinen tila on heikentämässä koulutoimen tilannetta. (MJ)

Syksy 2014:
Koulun oppilasmäärä on 84. Kaupungin taloudellisen tilanteen buoksi opetuksen määrä on vähennetty ja paikoin liian suuriksi käyneet yhdysluokkaryhmät eivät saa esim. jakotunteja. (MJ)