Kirkonkylä-Karhulankylä

Kirkonkylä-Karhulankylä

Tietoa kirkonkylästä

Ristijärven asukasluku vuonna 1950 oli 3719 ja 60-luvulla 3968. Ristijärven asukasluku kasvoi tasaisesti 1960-luvulle saakka, sen jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti maaltapaon vuoksi.

Lähes joka kylässä oli oma kauppa, jopa kaksikin. Kirkonkylässä oli vielä 1960-luvulla pitkä liuta kauppoja, joista suurimmat olivat Ipatti, Osuuskauppa, Maakunta ja V. Leinonen. Näistäkin vain kaksi jälkimmäistä on säilynyt elossa. Ristijärven Säästöpankki aloitti toimintansa vuonna 1906. Ristijärvellä iloittiin kovasti syksyllä 1904, kun postia ryhdyttiin jakamaan kolme kertaa viikossa. Tämän jälkeen tehtiin anomuksia, että posti jaettaisiin samaan tapaan myös syrjäkyliin.

Jo 1800-luvulla oli pohdittu, pitäisikö koko kansan sivistämiseksi säätää oppivelvollisuus. Uusien koulupiirien perustaminen ja koulujen rakentaminen tulisi tapahtumaan hitaasti. Oppivelvollisuus astuisi voimaan kunnan kouluissa 1.8.1944, kirkonkylän piirissä vasta 1947.

Kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu avattiin jo 26.10.1896. Koulun opettajaksi päätettiin ottaa miespuolinen opettaja ja myöntää hänelle asetuksissa määrätyt palkka edut. Sisäänkirjautumisessa otettiin 16 oppilasta ja seuraavana päivänä luvattiin tuoda lisää oppilaita. Oppilaiden enemmistö oli luonnollisesti kirkonkylältä. Syrjäkyläläiset joutuivat majoittumaan kirkonkylän taloihin. Oppilaiden joukossa oli myös varattomia, joiden oli vaikea saada hankituksi oppikirjoja ja vihkoja. Kuntakokous päättikin, että köyhimmille oppilaille lainataan oppikirjoja ja kirjoitusvihkoja, mutta peritään kuitenkin vuokraa 50 penniä lukukaudelta.

1950- ja 1960-luvuilla alkoi olla selvillä uuden peruskoulun rakenne, ja vuonna 1968 eduskunta hyväksyi lain koulujärjestelmän perusteista.

Karhulankylä

Oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelman valmistelun alkuvaiheessa oli Karhula kylien alkupäässä koulujen rakentamisjärjestyksessä. Koulu oli tarkoitus rakentaa jo 1920- ja 1930-lukujen taitteessa. Vuosien aikana sija huononi, ja käytännössä Karhulan kansakoulun perustaminen jäi viimeiseksi. Se valmistui vuonna 1938.

Ensimmäiseksi opettajaksi johtokunta valitsi Joopi Leinosen Pihlajavaaran koululta. Hänen opettajakautensa jäi valitettavan lyhyeksi, sillä hän kaatui jatkosodassa.

1960-luvulla oppilaat vähenivät huomattavasti. Esimerkiksi lukuvuonna 1964-65 koulussa oli 14 oppilasta. Kun suurin osa oppilaista oli Uvantien varrelta ja Möttölänniemeltä, heräsi ajatus koulupiirin yhdistämiseksi osaksi Kirkonkylän, osaksi Tuliharjun piiriin. Kunnanvaltuusto käsitteli asiaa kesällä 1963, mutta päätti, ettei koulua lakkauteta, vaan seurataan oppilastilanteen kehitystä. Koulun talousrakennuksen palokaan ei jouduttanut lakkauttamista, sillä valtuusto päätti rakennuttaa uuden rakennuksen palaneen tilalle. Karhulan koulu lakkautettiin vuonna 1966 oppilaiden vähenemisen takia.

Tekijät: Essi Härkönen, Laura Liljeblad ja Sanni Karjalainen

Lähteet: Turpeinen. O, Arffman. K, Oikarinen. E Ristijärven historia. Gummerus Kirjapaino Oy.

Oikarinen, Eero. 1986. Ristijärven kunnan koululaitos 1896-1986. Sotkamon Kirjapaino Oy.