≡ Navigointi

Tvt blogi

Rauman Lyseon lukion tvt blogi

Sähköinen koe PedaNetissä - apuna Nettiniilo!

Joulukuussa 2014 aloitin ensimmäisen pitempiaikaisen sijaisuuteni opettajana ja sain heti hyvän perehdytyksen PedaNetin käyttöön, jonka koin mahdollisuuden lisäksi myös velvollisuutena. Olenhan nuori opettaja, osaan käyttää tietotekniikkaa ainakin keskivertoisesti ja opetan maantiedettä, joka kirjoitetaan sähköisesti jo syksyllä 2016. Ei siis ole aikaa jäädä jumittamaan vanhanaikaisiin menetelmiin. Aloitinkin PedaNetin käytön heti kun olin saanut jotakuinkin kiinni opettajan työstä ja laajensin sen käyttöä pikkuhiljaa. Viidennessä jaksossa PedaNet olikin jo iso osa opetusta, ja olin luonut sinne paljon tehtäviä ja annoin opiskelijoille mahdollisuuden korottaa kurssiarvosanaansa panostamalla tehtävien tekoon ja tekemällä niitä myös vapaa-ajalla. PedaNetin käytöstä luonnollisesti myös negatiivista palautetta opiskelijoilta, mutta ei auta itku markkinoilla, sähköistymisellä mennään. Onnekkaaksi sähköisen kokeen testiryhmäksi valitsin osuvasti GE3 -ryhmän viimeisellä koeviikolla.

Alun perin tarkoituksena oli tehdä sähköinen koe Abitilla, mutta sitten tutustuinkin Nettiniiloon Arin avustuksella. Siinä missä Abitti sulkee mahdollisuuden käyttää konetta mihinkään muuhun kuin kokeen tekemiseen, Nettiniilon avulla voi rajata vain netin käytön. Se onkin paljon helpompi käyttää: opiskelijat valitsevat koneelta nettiyhteydeksi Nettiniilon ilman muistitikkuhässäkkää, ja opettaja on omalta koneelta rajannut Nettiniilon käytön vain koeympäristöön, tässä tapauksessa jo tuttuun PedaNettiin. Aukoton systeemi ei tietenkään ole ja lunttaamisen mahdollisuus on olemassa, mutta kurssikokeessa se ei välttämättä ole tärkein pointti, ainakaan tässä kokeiluvaiheessa. GE3 -ryhmäläiset suhtautuivat positiivisesti itsenäiseen nettityöskentelyyn koko kurssin ajan ja olivat vastaanottavaisia sähköiselle kurssikokeelle. Tein heille luonnoskokeen PedaNettiin ennen varsinaista koetta, jotta he saivat idean siitä, millaisia kysymyksiä on luvassa ja miten vastaaminen tapahtuu.

Rakenteeltaan koe oli samanlainen kuin paperilla: käsitteiden selitystä, monivalintaa, väittämiä, kuvan tulkintaa ja esseekysymys. Sen valmistamista en kokenut ollenkaan työlääksi - päinvastoin. Koepäivänä muutama opiskelijoista toi mukanaan oman kannettavan, mutta suurin osa teki kokeen koulun läppäreillä. Tai niin ainakin oli tarkoitus - kokonaan ongelmilta ei vältytty. Ongelma ei kuitenkaan ollut Nettiniilossa vaan koulun koneissa, sillä osa opiskelijoista ei päässyt kirjautumaan niille ollenkaan. Vika ei myöskään ollut heidän omissa tunnuksissaan, koska vierailijan tunnuskaan ei toiminut. Aluksi näytti siltä, että iso osa ei pääse kirjautumaan koulun koneille, mutta lopulta heitä oli vain kolme. Hetken hämmennyksen jälkeen päätin kuitenkin ensin ohjeistaa muut kokeen tekoon: Netiiniiloon tarvittiin salasana ja "kirjautuminen" omalla nimellä ja PedaNetissä olevaan kokeeseen avain. Hätäratkaisuksi kolmelle koneettomalle kävin tulostamassa kokeen paperille, koska olin varautunut siihen että homma ei toimisikaan. Lopulta Arin avustuksella saimme kirjattua heidätkin koulun koneille, ja he vaihtoivat paperinsa sähköiseen versioon. Nettiyhteys toimi hyvin ja lopulta kaikki saivat tehtävänsä ja palautelomakkeensa palautettua hyvissä ajoin. Opiskelijat olivat vain hieman huolissaan siitä, että onhan vastaukset varmasti tallessa, mutta antoivat hyvinkin positiivista palautetta nettikokeesta. Se oli heille mukavaa vaihtelua, jotakin uutta, joskin vähän outoa. Vastaaminen oli heidän mukaansa nopeaa ja virheet helppo korjata. Alkuhäslingista huolimatta suurin osa opiskelijoista ja opettaja oli tyytyväinen nettikoekokeiluun.

Suurempi ongelma oli palauttamisen toteutus ilman paperien jakamista: miten antaa opiskelijoille koearvosanat palautuksessa? Merkitsin jokaisen tehtävän kommenttikenttään tehtävästä saadun pistemäärän ja viimeisen tehtävän perään yhteispistemäärän ja kokeen arvosanan. Kokeeseen he pääsivät kirjautumaan uudemman kerran vasta palautustilaisuudessa. Osa tarkasteli tuloksiaan puhelimella ja vain yhdellä oli läppäri. Olin kuitenkin kerännyt tehtäväkohtaisen pistemäärän Excel-taulukkoon, jossa näkyi myös kokeen ja kurssin arvosana, johon vaikuttivat muutkin tekijät. Jokainen sai vuorollaan tulla vilkaisemaan oman tuloksensa opettajan koneelta, koska tapana lukiossa ei ole näyttää toisten tuloksia avoimesti muille. Tämä toimi hyvin pienellä porukalla, sillä opiskelijoita ryhmässä oli vain 18.

Kokeen netissä voi tietenkin tehdä ilman Nettiniiloakin ja antaa opiskelijoiden käyttää nettiä lähteenä, tai toisaalta rajata heiltä kaikki "lunttausmahdollisuudet" Abitin avulla. Abittia pitääkin jatkossa kokeilla, jotta siitä tulee tuttu niille opiskelijoille, jotka sitä ylioppilaskirjoituksissa joutuvat käyttämään. Kurssikoealustana Abitti ei kuitenkaan ole kovin monipuolinen ja kokeen käynnistäminen tuntuu hankalalta. Muuten sähköistä koetta muodossa tai toisessa tulen varmasti käyttämään sekä kannustamaan opiskelijoita kantamaan omat laitteensa kouluun useammin kirjautumisongelmilta välttyäkseen!

Asiantuntijaluento verkon välityksellä

Kemian työkurssilla luennoi professori, kansainvälisesti tunnettu elintarviketutkija Marina Heinonen. Kuinka tämä on mahdollista? Videoyhteyden avulla!

Opetin.fi -palvelun kautta koulut voivat tilata eri aineiden asiantuntijaluentoja.

http://www.opetin.fi/asiantuntijaverkosto/

Sivulla on lista tutkijoista ja heidän tutkimusaloistaan. Me olimme tietysti kiinnostuneita kemiasta ja elintarvikekemia sopi työkurssin aiheeseen. Lähetimme sähköpoistin Marina Heinoselle ja ehdotimme muutamaa aikaa, joka meille sopisi. Hän valitsi niistä yhden ja sitten sähköpostin välityksellä sovimme miten toimimme.

Opetin.fi palvelun kautta toteutettavissa luennoissa on tarkoitus, että videoneuvotteluyhteys muodostetaan Adobe Connect ohjelman avulla. Meille oli yllätys, että koulullamme ei olekaan tätä ohjelmaa. Marina Heinonen itse ehdotti, että käytetään sitten Skypeä! Hän lähetti etukäteen luentoon liittyvän PowerPoint-esityksen. Kun oppilaat istuivat luokassa, otettiin Skype-yhteys. Marina Heinosen elävä kuva näkyi tietokoneluokan näyttöruudussa ja sen vieressä näkyi PowerPoint -esitys, jota me itse hoidimme luokassa eli pistimme näkyviin aina sen dian, josta tutkija puhui. Tutkija itse näki omasta koneestaan oppilaat, jotka seurasivat luentoa tiukasti herpaantumatta, niin mielenkiintoista se oli.

Käytämme tätä videoluentomahdollisuutta varmasti toistekin. Se oli helppoa ja koululle täysin ilmaista, koska Taloudellinen tiedotustoimisto maksaa luennon kulut! Suosittelemme toisillekin. Asiantuntijoita on saatavissa biologiaan, englantiin, filosofiaan, fysiikkaan, historiaan.. eli kaikkiin lukion oppiaineisiin.
Luento.png

Sirpa Aalto, Virpi Erämaja, Ilkka Pulli ja Helmi Säpyskä

Ensimmäiset kokemukseni PedaNetistä

Ensin pitänee kertoa hieman lähtötilanteesta, josta ponnistin PedaNetin käyttäjäksi. Olen biologian ja maatiedon opettaja ja osaan käyttää melko sujuvasti Windows-pohjaisia ohjelmia. En ole kuitenkaan erityisen näppärä koneiden kanssa, eikä tietotekniikka edes erityisemmin kiinnosta minua. Sen tarjoamat mahdollisuudet opetustyössä kyllä kiehtovat.

Saatuani lyhyen johdatuksen PedaNetin käyttöön syksyllä päätin saman tien suunnitella maantiedon 2. kurssin PedaNettiä apuna käyttäen. Se olikin parasta mahdollista oppia ja yllättävän helppoa. PedaNet on tehty varsin käytännölliseksi ja yksinkertaiseksi, mikä sopi ainakin minulle oikein hyvin.

Maantieteen kurssillani oli ollut aiemmin käytössä nettitehtäviä ja nyt vihdoin sain ne saman osoitteen alle. Se on ollut selkeä etu minulle opettajana. Enää ei tarvitse etsiä monisteita ja tiedostoja eri paikoista, vaan kurssimateriaalit löytyvät PedaNetistä. Tein lähes jokaiselle tunnille tehtävän, joka on tehtävissä PedaNetissa. Sieltä löytyy teemakarttoihin perustuvia tehtäviä, väestöpyramideja, aluesuunnittelua ja osassa tehtäviä käytetään kirjan kuvia ja taulukoita. Esimerkiksi www.globalis.fi/Maailmankartta -sivustolta löytyy hyviä teemakarttoja oppimateriaaliksi.

Tehtävien teko keskittyi usein tuntien loppuun, jolloin siirryimme ATK-luokkaan tekemään tunnin aiheesta tehtävän. Opiskelijat tykkäsivät tuntien rytmityksestä, mutta itseäni välillä harmitti ainainen siirtyminen luokan ja ATK-luokan välillä. Tulevaisuudessa jokaisen kassista löytynee läppäri, eikä opettajan tarvitse menettää yöunia,  jollei ole muistanut varata ATK-luokkaa, vaikka on suunnitellut pitävänsä osan tunnista siellä.

Tunnit menivät sekä opiskelijoiden että omasta mielestäni jouhevasti.  Vastapainoksi opettajajohtoiselle opiskelulle opiskelijat tekivät ahkerasti tehtäviä. Teimme myös pieniä pari- ja ryhmätöitä, jotka oli erittäin helppo käydä yhdessä läpi ryhmäpalautuskansiosta. Ei enää muistitikkuja, sisään-ulos-kirjautumia, vaan kaikki löytyi PedaNetista koko ryhmän nähtäville.

Opiskelijat antoivat kannustavaa palautetta kurssin jälkeen. Kaikki osasivat tehdä tehtäviä, saivat pakolliset 7 tehtävää tehtyä ja oppivat paljon uusia asioita, kuten ennenkin. Maantiedon 2. kurssini sopi erinomaisesti testiryhmäksi, koska ryhmässä oli vain 20 opiskelijaa ja pystyimme toteuttamaan helposti erilaisia pari- ja ryhmätöitä. Jokaiselle esitykselle jäi myös aikaa purkamiseen. Luokan eteen meneminen ei myöskään ollut liian jännittävää, kuten se joskus isossa ryhmässä on.

Koe oli osittain PedaNetissa ja sekin onnistui jopa odotuksia paremmin. Kokeen ensimmäinen osio tehtiin luokassa ilman apuvälineitä. Osiossa oli sanaselityksiä, väittämiä ja lyhyitä kysymyksiä. Tunnin jälkeen mentiin ATK-luokkaan ja opiskelijat saivat käyttää nettiä vastaamiseen. Kysymykset oli laadittu niin, että netistä ei löytynyt suoraa vastausta. Jos oli tehnyt PedaNetin tehtävät huolella, niistä oli apua myös kokeessa. Esimerkkikysymys: Pohdi metsätalouden haasteita Amazonilla ja Siperiassa. Miten haasteisiin voidaan vastata? Essee-vastaukset tehtiin koneella ja palautettiin PedaNettiin. Huomasin, että oli mukava lukea tietokoneella kirjoitettua tekstiä, koska kenenkään vastauksen lukemista ei häirinnyt epäselvä käsiala.

Maantiedon 2. kurssi sopi erinomaisesti harjoituskurssiksi, koska se käsittelee aiheita, joihin löytyy runsaasti tietoa netistä. Maantiede on myös siirtymässä sähköiseen yo-kokeeseen ensimmäisten oppiaineiden joukossa vuonna 2016. Se motivoi minua opettajana ottamaan rohkeasti Pedanetin käyttöön ja siirtämään aineistoni sinne.

Käytin PedaNettia myös mm. biologian kertauskurssilla, mutta hieman toisenlaisessa roolissa. Laitoin PedaNettiin tehtäviä ja vastauksia, lisämateriaalia ja vinkkejä. Oppitunneilla emme juurikaan käyttäneet koneita. Ilokseni osa opiskelijoista mainitsi käyttäneensä PedaNettia koko kurssin ajan kotona. Osa ei puolestaan ollut edes kirjautunut sivuille kurssin päättyessä, mutta ehkä ja toivottavasti he tekevät sen yo-kirjoituksiin lukiessaan.

Pääosin kaikki olivat innokkaita PedaNetin käyttäjiä ja hommat siellä sujuivat hyvin. Vastaan tuli myös pari palautetta ja yksi suora kommentti, että ei kiitos tietokoneita opetukseen. Heille vastaisin, että tarkoitus ei ole syrjäyttää perinteistä opetusta, mutta yhtenä osana meidän pitää ottaa tietotekniikka mukaan. Onhan YTL:kin siirtämässä yo-kokeet sähköisiksi. Tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat varmasti sujuvaa työskentelyrutiinia koneella. Rutiinin syntyminen tietokoneen käyttöön vaatii muutakin kuin pelit ja somen.

 

Digital Print of Europe

Rauman Lyseon lukio aloitti työskentelyn kansainvälisessä Comenius-projektissa ’Digital Print of Europe’ vuonna 2012 seitsemän muun maan mukana. Nämä muut maat ovat: Espanja, Iso-Britannia, Latvia, Puola, Ruotsi, Saksa ja Turkki. Italia joutui valitettavasti jättäytymään pois projektista.

Projektin nimestä voi päätellä, että projektin yhteinen kieli on englanti ja tietotekniikan hyödyntäminen on työskentelyssä keskeisellä sijalla.

Projektin aikana oppilaat vierailevat osanottajamaissa ja he ovat majoittuneina isäntämaan oppilaiden perheissä. Näin he pääsevät todellakin ruohonjuuritasolla tutustumaan vieraaseen kulttuuriin ja luonnollisesti kieleen. Tämä on erittäin tärkeää, kaiken projektityöskentelyn ohella.

Jos edellä olevaa vielä yrittäisi alleviivata, niin pieni lainaus projektihakemuksesta:

Projektin tavoitteena on kehittää nuorten ja opetushenkilökunnan tietoja ja ymmärrystä eurooppalaisten kulttuurien ja kielten moninaisuudesta ja arvoista,  sekä auttaa nuoria saavuttamaan sellaiset perustaidot ja –valmiudet , jotka ovat välttämättömiä heidän omakohtaiselle kehittymiselleen, tulevaisuuden työelämän ja aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

Nykypäivä edellyttää kansalaisilta tietotekniikan hallintaa. Näitä taitojen saavuttamiseksi projektin osanottajat hyödyntävät mm. digitaalista valokuvausta ja podcasteja.

Keskinäiseen viestintään käytetään luonnollisesti IT:n suomia mahdollisuuksia ja luontevana sivutuotteena  myös kielitaidon oletetaan kohentuvan.

Yhteisten kokemusten jakamiseen käytetään sähköpostia, blogeja, webbisivuja jne.

Tietotekninen osaaminen ei ole itsestäänselvyys. Tämän takia syksyllä 2012 järjestettiin Lontoossa projektikokouksen ohessa opettajille koulutustilaisuus, jossa käytiin läpi projektissa käytettäviä Mac-puolen ohjelmia: Pages, iPhoto, iMovie, Keynote, GarageBand, myös iPadien käyttöä harjoiteltiin ja erityisesti Creative Book Builder ohjelman hyödyntämistä e-kirjojen tekoon. Kaikilla osanottajilla ei ole käytössään näitä ohjelmia, joten sitten he ovat hyödyntäneet PC-ohjelmia, kuten Publisher, Word, Power Point).

Projektin aikana on kuukausittain annettu erilaisia tehtäviä (kesällä on luonnollisesti tauko). Näin on syntynyt uutiskirjeitä, julisteita, logoja, kortteja, frameja, videoita, e-kirjoja, digitaalisia ”sanakirjoja” äänen kera.

Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tehty varsinaisia podcasteja, mutta niiden kanssa työskentely on yksi tammikuisen Suomen vierailun aiheista.

 Tällaisella on projektilla toivotaan olevan heijastusvaikutusta kaikilla tasoilla: oppilaisiin, heidän koteihinsa, opettajiin ja kouluun, oli sitten kyse IT-taitojen, kielitaidon tai kulttuurillisen ymmärryksen eteenpäinmenosta.

 Projektin kotisivu löytyy seuraavasta osoitteesta:

 http://s457231841.website-start.de/

Tutorointia, veso ja kotisivut

Digitutorointi jatkui viime torstaina kahdessa osassa siten että ensin oli kaksi opettajaa tutoroitavana hyppytunnilla ja opetuksen loputtua kokoonnuimme suuremmalla joukolla pienempään atk luokkaan. Käsittelimme ja kertasimme sivujen oikeuksien antamista ja tutustuimme palautuskansion, ryhmäpalautuskansion, ryhmämuistion, tekstimoduulin sekä mapin käyttöön. Ajatuksena kahdessa ensimmäisessä tutortapaamisessa oli avata PedaNetin käyttöä hieman tulevan vesokoulutuksen antia silmälläpitäen. Ilokseni huomasin että koulumme kurssimateriaalisivulta löytyvät nyt lähes kaikki oppiaineet siten että jokaisessa oppiaineessa on vähintään yksi opettaja valmiina oppimateriaalin luontia varten. 
Viime lauantain vesopäivän anti oli mielestäni hyvä ja mielenkiintoinen, saimme tietoa sähköisestä yo-tutkinnosta, vinkkejä tvt:n käytöstä, LEON 100 hankkeesta,  PedaNetistä ja E-opista.
 Omalle aineryhmälleni, matikisteille vinkkejä tvt:n käytöstä antoi Riitta Salmenoja Loimaan lukiosta. Sain useita uusia käyttövinkkejä sekä tuntityöskentelyyn että sähköisiin kokeisiin/tehtäviin.
Rauman opetustoimessa tullaan siirtymään yhdistettyihin kotisivuihin ja oppimisympäristöön kuluvan lukuvuoden aikana, alustana toimii uudistettu PedaNet. Tarkoituksena on selkeyttä kotisivujen päivitystä ja integroida oppimisympäristö koulun kotisivuihin. Rauman Lyseon lukion kotisivujen perusrakenne on tarkoitus muokata kolmannen jakson kuluessa ja ulkoasu siten että uudet kotisivut olisivat valmiina ensi lukuvuoden alkuun mennessä.

Digitutorointi aloitettu

Aloitin digitutoroinnin 7.11, tutustuimme uuteen PedaNettiin. Aluksi opettajat loivat itselleen tunnukset joinka jälkeen harjoittelimme linkin luontia ja uusien sivujen luontia. Kiinnitimme erityistä huomiota sivun julkisuusasetuksiin ja teimme useille oppiaineille ja opettajille omat sivut jonne voi aloittaa kurssimateriaalien lisäämisen.
Digitutoroinnin on tarkoitus jatkua säännöllisesti kerran viikossa. Alussa päähuomio kiinnitetään uuden oppimisalustan PedaNetin haltuunottoon. Kaksi ensimmäistä kertaa ehtii olla ennen vesopäivää joten koulutuksessa saatavat uudet asiat saadaan mahdollisimman nopeasti kokeiluun tai tuotantokäyttöön.
Tulen jatkossa kommentoimaan digitutoroinnin edistymistä tässä blogissa ja tulen kutsumaan myös muita opettajia kertomaan kokemuksistaan ja kokeiluistaan tvt:n saralla.