≡ Navigointi

Tiedotteet

Fiskarin koulun lukuvuosisuunnitelman tiivistelmä lukuvuodelle 2017-18

  1. Perustiedot

1.1 Yhteystiedot ja henkilökunta

Fiskarin koulu

Opintie 5

10470 Fiskari

puh. 019 2893575 ( opettajanhuone)

019 2893576 (rehtori)

kotisivut https://peda.net/raseborg/fiskarin-koulu

facebook.com/Fiskarin koulu, Fiskars

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@raasepori.fi

Rehtori

Katri Pailos ( virkavapaalla lukuvuoden 2017-2018), sijaisena 9.8.2017-31.7.2018 Lari Sivula

Vararehtorina Sanna Salmenoja

Opettajakunta:

Ethel Mattila 040 673 3615

Heli Wuorenrinne 040 506 1873

Sanna Salmenoja 040 546 5946

Rauni Rokka 019 289 3723, kiertävä erityisopettaja

Marika Corner-Kietz, kiertävä kielenopettaja

Olli Kari, musiikinopettaja, 5-6.lk ja kerhot

Koulunkäyntiavustajat:

Tarja Vuori

Sirpa Hellén

Mira Peltonen

Muu henkilökunta:

Maija Veskoniemi, kuraattori 019 289 2164

Pirkko Lempinen, kouluterveydenhoitaja 044 760 2493

Sari Sevon, koulupsykologi, 019 289 3228

Pirkko Kuronen, keittiön emäntä, 040 195 9120

siistijä Erja Nyman

Keittiöapulainen Marianne Sivula

iltapäivätoiminnan ohjaajat Tarja Vuori ja Mira Peltonen

kiinteistönhuolto : Kirkkonummen huolto 09 221 9090

Jussi Nordberg, talonmies 040 583 5302

1.3 Oppilasmäärät

Oppilasmäärät lukuvuonna 2017-2018

1.lk 7 oppilasta

2.lk 11 oppilasta

  1. lk 7 oppilasta
  2. lk 11 oppilasta
  3. lk 8 oppilasta
  4. lk 8 oppilasta

yhteensä 52 oppilasta

1.4 Perusopetusryhmät

Perusopetusryhmät lukuvuonna 2017-2018:

1-2. lk 18 oppilasta

3.-4. lk 18 oppilasta

5.-6. lk 16 oppilasta

  1. Koulun kehittäminen ja painopistealueet

2.1 Toiminta-ajatus

Fiskarin koulu tarjoaa laadukasta perusopetusta huolehtien kouluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja kehittymisestä. Oppilaita tuetaan kasvussa omaksi itsekseen. Heitä ohjataan löytämään omat vahvuutensa realistisen minäkuvan kehittymistä tukien. Luodaan yhdessä vuorovaikutuksellinen ja turvallinen ilmapiiri, joka edesauttaa oppimista.
Yhteistyö ja yhteisymmärrys kotien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

  1. Painopistealueet ja koulun kehittämisen osa-alueet lukuvuoden 2016-2017 arvioinnin pohjalta
  • kuluvan lukuvuoden kokemusten perusteella on opetushenkilöstö valinnut Fiskarin koulun ensimmäiseksi painopistealueeksi lukuvuodelle 2017-2018 yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
  • toisena painopistealueena on kehittää ja ylläpitää yhteistyötä kylän monialaisten toimijoiden kanssa
  1. Koulun yhteisöllinen toiminta

3.1 Henkilökuntakokousten aikataulu

Opettajien ja avustajien yhteiset henkilökuntakokoukset pidetään säännöllisesti torstaiaamuisin ja tarvittaessa muina aikoina.

3.2 Yhteissuunnitteluajan käyttäminen

Yhteissuunnitteluajalla keskustellaan opetukseen, oppimiseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista, ollaan yhteistyössä huoltajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa, arvioidaan ja kehitetään koulun toimintaa, luodaan yhteisiä käytänteitä, jaetaan osaamista ja suunnitellaan tulevaa.

3.3 Oppilaskunnan/oppilasneuvoston toiminta ja oppilaiden osallistuminen

Oppilaskunnan hallituksen vaalit pidetään vuosittain alkusyksystä. Hallitukseen valitaan yksi oppilas per luokka sekä jokaiselle varajäsen.

Oppilaskunnan ohjaava opettaja päätetään opetushenkilöstön suunnittelukokouksessa elokuussa.

Oppilaskunnan hallitus kokoontuu kouluajalla kaksi kertaa kuussa.

Oppilaita kuullaan heitä koskevissa asioissa mahdollisimman usein ja heidät otetaan mahdollisuuksien mukaan koulun tapahtumien ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.

Liikkuva koulu- hankkeen koulutiimin oppilasjäsenet ovat Ronnie Katkovsky ja Otto Nordberg.

3.4 Juhlat, tapahtumat ja perinteet

Koulun toimintakalenteri
Syyslukukausi
-koulutyö alkaa tiistaina 15.8.
-koko koulun vanhempainilta elokuun aikana
->luokkakohtaisista vanhempainilloista päättää kukin opettaja erikseen -poistumisharjoitus pidetään alkusyksystä
-perinteinen mustikkaretki tehdään alkusyksystä -koulujen väliset yleisurheilukisat Fiskarin kentällä syksyn aikana -lukuvuoden aikana järjestetään luontoteemaa kaksi kertaa 2-3 päivää kestävänä kokonaisuutena - 4-5-lk työpaja
-oppilaskunnan hallituksen vaalit järjestetään alkusyksystä
-koko koulun yleisurheilupäivä pidetään syyskuun aikana
->kaikki osallistuvat kaikkiin lajeihin
-maastojuoksutapahtuma syksyn aikana
-19.-20.10. syysloma
-Makana-hyväntekeväisyyskävely järjestetään syksyn aikana -Cultura Mobila yhteisöteatterin projektiin osallistutaan syyslukukauden aikana
-perjantaina 1.12. pidetään adventtihartaus ja piparinleipojaiset
-koululta osallistutaan ruukin joulun avajaisiin marras-joulukuun vaihteessa
-keskiviikkona 13.12. on koululla Lucia-kulkue
-viikolla 51 on joulukirkko ja jouluateria

Kevätlukukausi
-koulu alkaa 8.1.
-Hurja Piruetti pitää kaikille oppilaille liikeilmaisua tammi-maaliskuussa
-koulukuvaus tammikuussa
-teatterimatka laitosteatteriin 150 km säteelle kevään aikana
-koulun pajapäivä, jolloin työskennellään sekaryhmissä
-perjantaina 16.2. olemme vieraina Karjaan lukion vanhojentansseissa
-talvinen ulkoilutapahtuma, kun on talvi
-pääsiäiskirkko ja pääsiäisateria viikolla 13 - 4-5-lk työpaja
-perinteinen siivouspäivä kylällä huhti-toukokuussa
-tulevien ekaluokkalaisten vanhempainilta huhtikuussa
-kuudennen luokan yrityskylävierailu lukuvuoden aikana
-kuudes luokka Offspring- tapahtumassa toukokuussa
-Mustion, Pohjan kirkonkylän, Fiskarin ja Klinkbackan koulujen kuudesluokkalaiset tapaavat vuoden mittaan erilaissa tilaisuuksissa
-luokat järjestävät retken Heurekaan mahdollisuuksien mukaan
-KYK karavaani vierailee kuudennessa luokassa kertoen yläkoulusta
-toukokuussa kuudes luokka tutustuu yläkouluun ja esikoululaiset alakouluun
-kevätjuhla 2.6.

Kerran kuussa päivänavauksen pitää seurakunnan, nuorisotoimen, poliisin, vanhempien tai jonkin yhdistyksen edustaja. Tuolloin aamunavauspäivä voi olla keskiviikko, torstai tai perjantai. Muina aamuina päivän avaa opettaja, jonka tunti alkaa klo 9.15.

  1. Opetusjärjestelyt

4.1 Työpäivät ja lomat

Syyslukukausi 15.8.2017-22.12.2017

Kevätlukukausi 8.1.2018-2.6.2018

Syysloma 19.-20.10.2017

Hiihtoloma 19.2.-25.2.2018

4.2 Päivittäiset työajat ja poikkeavuudet niistä

tunti

kello

1

8.15-9

2

9.15-10

3

10-10.45

4

11.25-12.10

5

12.15-13

6

13.15-14

7

14.15-15

Päivän kaksi viimeistä oppituntia voidaan pitää peräjälkeen, mikäli se on tarkoituksenmukaista.

4.3 Opetus pienryhmissä

Fiskarin koululla ei ole säännöllistä pienryhmätoimintaa. Kiertävä erityisopettaja on koululla maanantaisin ja torstaisin yhteensä 8 tuntia.

4.4 Oppilasarvioinnin menetelmät ja ajankohdat

  1. Marraskuun aikana käydään arviointikeskustelu
    - mukana keskustelussa ovat oppilas, huoltaja ja opettaja
    - oppilas tuo arviointikeskusteluun itsearviointinsa
    - asetetaan tavoitteet kuluvalle lukuvuodelle
    - tavoitteiden asettelussa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja kehittymiskohteet
    - painopiste työskentelytaitojen ja käyttäytymisen arvioinnissa
    - arviointikeskustelu kirjataan
  2. Huoltajille toimitetaan tieto tavoitteiden saavuttamisesta kevätlukukaudella.
  3. Keväällä opettajan suorittama lukuvuosiarviointi.

Arviointia ohjaavat opetussuunnitelman oppiainekohtaiset tavoitteet.

4.5 Koulun ulkopuolinen toiminta

Koulupäivien aikana tehdään retkiä luontoon, työpaikoille, näyttelyihin, museoon, teatteri- ja tanssiesityksiin sekä osallistutaan urheilu-, liikunta- ja kulttuuritapahtumiin ja tehdään esiintymis- ja opintokäyntejä.

Työskentely monialaisessa oppimisympäristössä avartaa lapsen oppimistilannekäsitystä ja kartuttaa opetuksen sisältöjä. Se sitouttaa oppilaan psykofyysiseen ympäristöönsä ja lujittaa elämänhallintataitoja.

Esikoululaisten ja kuudesluokkalaisten seuraavaan kouluasteeseen tutustumisen aikana ovat oppilaat lähettävän ja vastaanottavan koulun / tahon yhteisellä vastuulla.

4.6 Kerhotoiminta

Kerhotoimintaa järjestetään resurssien puitteissa. Lisärahoitusta anotaan tarvittaessa.
Mahdollisia kerhoja lukuvuonna 2017-18:
Kokkikerho, bändikerho, liikuntakerho, mediakerho, svenska klubben, shakkikerho, tetterikerho, tanssikerho...

  1. Opetussuunnitelma

5.1 Arvopohja

Fiskarin koulu tukee oppilaan kehittymistä vastuullisuuteen, rehellisyyteen, terveeseen itsetuntoon ja toisten huomioimiseen. Tavoitteena on, että koulumme käynyt oppilas on avarakatseinen ja suvaitsevainen, aktiivinen ja kriittinen tiedonhankkija sekä innokas uuden oppija.

Koulun arvopohjasta keskustellaan huoltajien kanssa koulun vanhempainilloissa.

Opettajat varmistavat, että oppilaat ymmärtävät arvopohjan termistön ja keskustelevat kyseisistä teemoista heidän kanssaan.

Opettajakunta peilaa koulun toimintaa ja omaa opetustyötään arvopohjaan kouluvuoden varrella käydyin keskusteluin sekä keväällä lukuvuoden arvioinnissa.

5.2 Koulun työtavat ja oppimisympäristö

Koulun tiloja ja lähiympäristöä hyödynnetään joustavasti ja monin keinoin, jotta mahdollistetaan monipuoliset tavat oppia ja työskennellä.
Oppimisympäristö varustetaan tarkoituksenmukaisin laittein ja välinein.
Oppilaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristöönsä.
Fiskarin koulussa työskennellään monialaisessa oppimisympäristössä hyödyntäen ruukin kädentaitojen osaajia. Työhuonekäynneillä oppilaat tutustuvat kädentaitajan ammattiin, työskentely-ympäristöön ja materiaaleihin. Tärkeänä osana työhuonekäyntiä on oppilaan oma työskentely kulloisenkin materiaalin parissa.
Vuosittaiset työhuonekäynnit:
1. lk puusepän verstas
2. lk kuvataiteilijan työhuone
3. lk neulesuunnittelija
4. lk keraamikon työpaja
5. lk sepän paja
6. lk lasinpuhallus lasihytissä

Opetusjärjestelyistä:
Puolet kolmannen luokan uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunneista (yksi vuosiviikkotunti) opiskellaan ryhmässä, jossa on molempien oppiaineiden opiskelijat yhdessä. Opetussuunnitelman sisällöistä valitaan osiot, jotka kuuluvat molempiin oppiaineisiin.

5.3 Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen; suunnittelu ja arviointi

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet (Opetussuunnitelma 2016, luku 3.2) tulevat lukuvuoden aikana läpikäydyiksi oppiaineissa.

Opettajat seuraavat osa-alueiden toteutumista lukuvuoden aikana. Lukuvuotta arvioitaessa tarkastellaan laaja-alaisen osaamisen osa-aluiden toteutumista.

5.4 Toimintakulttuurin kehittäminen

Fiskarin koulussa keskitytään lukuvuonna 2017-2018 seuraaviin toimintakulttuurin osa-alueisiin:

1) työyhteisön yhteistyö ja osaamisen jakaminen

2) oppilaiden osallisuuden lisääminen

3) oppilaita ohjataan ajattelutaitojen kehittämiseen

4) oppilasta osallistavien oppimismenetelmien käyttöönotto

5) oppimisympäristö monipuolisesti käyttöön

6) huoltajien osallisuutta lisätään

7) erilaisuuden kunnioittaminen

8) oppilaiden osallistaminen viihtyvyyssääntöjen laadintaan

9) opitun aineiston nivominen aiemmin opittuun ja/tai oppijan arkitodellisuuteen

5.5 Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen

Lukuvuonna 2017-2018 toteutetaan Fiskarin koulussa ainakin kaksi erillistä luontoteemaan liittyvää monialaista oppimiskokonaisuutta.

Sisältöjä luodessa kuullaan oppilaita. Oppilaita osallistetaan mahdollisuuksien mukaan teemapäivien sisältöjen tuottamisessa.

Tavoitteena on oppia luonnossa yli oppiaine- ja luokkarajojen. Tavoitteena on tutustua omaan lähiympäristöön moniaistisesti.

Näihin oppimiskokonaisuuksiin pyritään sisällyttämään osioita kaikista oppiaineista. Laaja-alaisen osaamisen alueista toteutuvat kaikki.

Työskentelyyn osallistuvat kaikki vuosiluokat.

Teeman ajallinen kesto tulee olemaan 2 x 2-3 koulupäivää.

Arviointi tapahtuu välittömänä palautteena toiminnan aikana ja arviointi on kannustavaa.

Oppilaat arvioivat oppimiskokonaisuutta toiminnan aikana sekä jälkeenpäin käytävissä palautekeskusteluissa.

5.6 Oppimista ja hyvinvointia edistävän koulutyön järjestäminen

Fiskarin koulun ympäristö tukee oppilaiden hyvinvointia tarjoamalla hyvät liikuntamahdollisuudet (virikkeellinen koulun piha-alue, lähimetsä, koulun lähimetsän frisbeegolf-rata, luistelukaukalo talvella/ alakenttä keväällä ja syksyllä monenlaisille peleille ja leikeille, Fiskarin urheilukenttä 300 m päässä tarjoten mahdollisuuden yleisurheilulle sekä kaikille ruohokenttälajeille).
Fiskarin koulun oppilaat liikkuvat paljon ja monipuolisesti. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet tukevat turvallisuutta, koska näin on suuri todennäköisyys, että eri ikäiset oppijat leikkivät / liikkuvat yhdessä.

  1. Oppilaiden osallistuminen käytännössä ja oppilaskunnan toiminta
    Kummitoiminta
    Viides luokka tutustuu syksyllä esikoululaisiin. Tällöin jokainen esikoululainen saa viidesluokkalaisesta kummin. Jos ryhmien oppilaslukumäärä ei täsmää, joku lapsi voi saada useamman kummin tai viidesluokkalainen kummi voi saada useamman kummilapsen.
    Kummit ovat nuorempien oppilaiden tukena ja esimerkkinä mm. välitunneilla auttaen näin oppilaita pääsemään osaksi kouluyhteisöä.
    Kummisuhde jatkuu, kunnes kummit siirtyvät yläkouluun.
    Silloin kummilapset kukittavat kumminsa kevätjuhlassa.
    Kummitoiminta vaihtelee vuodesta, luokasta ja tilanteesta toiseen.

    Oppilaskunta
    Koulussa toimii oppilaskunta jossa on edustajia vuosiluokilta 1-6.
    Oppilaat valitsevat äänestämällä oppilaskunnan hallituksen. Hallitukseen kuuluu yksi oppilas per luokka-aste. Valitaan myös varahenkilö.

Oppilaskunnan hallitus kokoontuu kouluajalla kaksi kertaa kuussa.
Oppilaskunta osallistuu aktiivisesti koulun juhlien, retkien ja muiden tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Oppilaskuntaa ohjaava opettaja valitaan syyslukukauden ensimmäisessä
henkilökuntakokouksessa tai suunnittelupäivässä.

Koulun ruokaraati
Koulun ruokaraadin opettajajäsen valitaan syyslukukauden ensimmäisessä henkilöstökokouksessa tai suunnittelupäivänä. Ruokaraatiin kuuluu oppilaskunnan hallituksen edustaja, koulun emäntä ja opettajajäsen.

5.6.1. Kodin ja koulun yhteistyön periaatteet ja vanhempainyhdistys

Noudatamme koulussamme seuraavia periaatteita kotien kanssa tehtävässä yhteistyössä (työn- ja vastuunjako)
Koulutaso:
-huoltajille toimitetaan tarpeeksi tietoa koulun toiminnasta
-huoltajia kuullaan koulun toimintaa suunniteltaessa
-huoltajien osaaminen tulee esille koulun työpajoissa ja tapahtumissa
-huoltajille annetaan matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua koulun toimintaan (esim. marjaretki, kylän siivoustalkoot ym- tapahumat) -> huoltajat otetaan myös mukaan järjestämään kyseisiä tapahtumia
Luokkataso:
-luokan opettaja ja vanhemmat kohtaavat ( esim. vanhempainillat)
-opettaja pitää vanhemmat ajan tasalla luokkaa koskevista tapahtumista
-huoltajat otetaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan luokan tapahtumia (disko, pajapäivä, retki...)
Yksilötaso:
-opettaja huolehtii siitä, että huoltajilla on tarpeeksi tietoa oppilaan edistymisestä
-tarpeen vaatiessa tavataan kasvokkain
Oppilaat ovat mukana yhteistyössä seuraavasti
-oppilaskunnan hallitukselta kysytään yhteistyövinkkejä ja niitä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan käytäntöön

Kotien kanssa tehtävän yhteistyön ongelmatilanteiden toimintamalli
-asiaa hoitavat yhteistyössä oppilaan huoltaja ja opettaja
-näkemykset keskustellaan selviksi kasvokkain

Esikoulun kanssa toteutettava yhteistyö
-esikoululaisilla on viidesluokkalaiset kummit
-viidesluokkalaiset pitävät esikoululaisille kummitunteja, jolloin puuhataan yhdessä
-esikoulu osallistuu koulun ruokailutilanteeseen päivittäin
-esikoululaiset ovat välituntileikeissä mukana ruokavälitunnilla
-esikoulu osallistuu joihinkin koulun tilaisuuksiin ja tapahtumiin
-esikoulun opettaja osallistuu oppilaiden siirtopalaveriin keväällä

Lähialueen koulujen kanssa tehtävä yhteistyö
-koulujen yhteiset urheilu- / ja liikuntatapahtumat
-kuudennet luokat tapaavat toisten koulujen kuutosia useamman kerran lukuvuoden aikana erilaisissa toiminnoissa ja ympäristöissä

Yhteistyö muiden lähialueen yhteistyökumppanien kanssa
-kirjastoauto käy koululla kerran kahdessa viikossa
-koululla käy kirjastosta kirjavinkkari
-seurakunta pitää koululla aamunavauksia, järjestää joulun ja pääsiäisen alla teemallisen koululaisjumalanpalveluksen sekä tiedottaa oppilaille seurakunnan kerhoista ja leireistä
-kulttuuritoimi tarjoaa koululle arvokkaita kulttuurielämyksiä
-muotoilijoiden, käsityöläisten ja taiteilijoiden osuuskunta Onoma kädentaitajineen toimii mm. porttina laajennettuun oppimisympäristöömme
-urheiluseuroista Fiskarsin tenniskerho antaa koululle ilmaista tennishalliaikaa
-Cultura Mobila yhteisöteatteri kokoaa vuosittain projektin, jossa on mukana eri koulujen oppilaita
-MLL Fiskarsin osasto toteuttaa mahdollisuuksiensa mukaan oppilaiden suunnitelmia ja ideoita monipuolisesta ja aktiivisesta koulupihasta ja koulua ympäröivästä alueesta
-Fiskars- yhtiön kanssa kehitetään koulun ympäristöä monipuolisemmaksi retkeilypaikaksi (esim. nuotiopaikka, kota laavu...)
-musiikkiopisto järjestää koulussa pienimuotoisia konsertteja, joissa esiintyy mm. koulun omia oppilaita
-tanssikoulu Hurja Piruetti suunnittelee ja toteuttaa vuosittain kahdesta neljään tuntiin pitkän tutustumisen liikeilmaisuun kaikille koulun oppilaille

5.7 Arviointi

Arviointikulttuurin kehittäminen koulussa

Fiskarin koulussa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri, oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa.

Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.

Fiskarin koulussa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, jotta oppilas voi osoittaa osaamisensa hänelle parhaiten sopivalla tavalla.

Arviointi lukuvuoden aikana

Marraskuussa käydään arviointikeskustelu.

Keväällä suoritettavassa lukuvuosiarvioinnissa arvioidaan 1-4.-luokkien oppiaineet sanallisesti ja 5-6.- luokkien oppiaineet arvioidaan numeroilla paitsi taito-ja taideaineet sekä valinnaisaineet, jotka arvioidaan suoritusmerkinnällä.
-Fiskarin koulussa käytetään arvioinneissa kaupungin yhteisiä lomakkeita

Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin toteuttaminen

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii tiedostamaan omaa oppimistaan ja oppimiselle asetettuja tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Kun luokassa on avoin ja myönteinen ilmapiiri, voivat oppilaat antaa vertaispalautetta toisilleen. Vertaisarviointia tulee opettaa, harjoitella ja ohjata. Oppilaita ohjataan antamaan myönteistä sekä rakentavaa palautetta toisilleen. Vertaispalaute voi olla suullista tai kirjallista. Opettajat pitävät opetusryhmässään yhteisiä arviointikeskusteluja, antavat myönteistä palautetta ja osoittavat, miten jokainen voi omalla tavallaan onnistua työssään.

  • Alemmilla luokilla itsearvioinnin valmiudet kehittyvät, kun opettajat ohjaavat oppilaita tunnistamaan vahvuutensa ja menestymisensä koulutyössä ja kun oppilaat tiedostavat yhdessä sovitut tavoitteet.
  • Ylemmillä luokilla on edelleen tärkeätä kiinnittää huomiota oppilaan vahvuuksiin ja onnistumisiin työskentelyssä.

5.8 Koulun tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma lukuvuodelle 2017-2018

Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kävi kokouksessaan 23.3.2017 Fiskarin koulun oppilaille tehdyn tasa-arvokyselyn tulokset läpi. Tuloksia analysoitiin keskustellen.

Fiskarin koulun oppilaiden tasa-arvotilanne on kyselyn perusteella varsin hyvä.

Varsinaisia kehittämiskohteita ei kyselyn tuloksista noussut esille.

Koulun henkilökunta ottaa kuitenkin omaksi tavoitteekseen karsia puheestaan ilmaukset, jotka liittyvät henkilön sukupuoleen.

Tasa-arvosuunnitelma on laadittu 4.5.2017

5.9 Oppilashuolto

5.9.1 Yhteisöllinen oppilashuolto

Yhteisöllistä oppilashuoltoa suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa ryhmässä. Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteena on lisätä oppilaiden hyvinvointia.

Fiskarin koulun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, opettajat ja koulunkäyntiavustajat.

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuussa.
Rehtori tai vararehtori laatii oppilashuoltoryhmän kokouksesta muistion, joka toimitetaan osallistujille sekä kaupungin kansliaan.

5.9.2 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Yksilöllistä oppilashuoltoa tarvitsevalle oppilaalle muodostetaan oma asiantuntijaryhmä, joka vie asiaa eteenpäin.

Oppilas ohjataan oppilashuollon pariin varhaisen puuttumisen periaatteella.

5.9.3 Oppilashuollon, oppilaiden ja huoltajien välisen yhteistyön järjestäminen

Huoltajien edustaja osallistuu vähintään kerran lukuvuodessa yhteisöllisen oppilashuollon kokoukseen, jolloin suunnitellaan yhdessä yhteistyön periaatteita.
Huoltajat ovat mukana toteuttamassa yhteisöllistä oppilashuoltoa osallistumalla koko koulua koskeviin tapahtumiin.
Oppilaiden ideat yhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi tulevat oppilaskunnan hallituksen kautta.
Huoltajat saavat tietoa yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta oppilashuollosta vanhempainilloissa sekä Raaseporin opetussuunnitelmasta 2016.

5.10 Valinnaiset aineet

Valinnaiset aineet koulussa
-viidennellä ja kuudennella luokalla on kaksi tuntia valinnaisainetta viikossa
-valintatarjotin on Raaseporin opetussuunnitelman 2016 mukainen

Valinnaisten aineiden valinta käytännössä ja valinnaisten aineiden toteuttaminen
-luokanohjaaja valituttaa oppilaillaan listasta yhden kurssin syyslukukaudeksi ja toisen kevätlukukaudeksi

Oppilaiden osallisuus valinnaisten aineiden sisältöjen luomisessa
-valitun aihepiirin sisältöjä muokataan yhteistyössä oppilaiden kanssa koulun omaan oppimisympäristöön ja toimintakulttuuriin sopivaksi