≡ Navigointi

Fiskarin koulu

Koulun esittely


Fiskarin kouluFiskarin koulu sijaitsee Fiskarsin ruukissa, länsiuusimaalaisessa pelto-, metsä- ja kalliomaisemassa. Koululla annetaan perusopetusta luokilla 1.-6. Lapset tulevat Fiskarin, Anskun ja Kuovilan alueelta.

Lapsilla on käytössään jää ja ladut talvella, eri urheilulajeihin sopivia kenttiä lähiympäristössä, metsiä polkuineen ja kallioineen ja liikuntasali. Joka vuosi marjastetaan ja tehdään retkiä lähimetsiin.

Koululla soi aina. Musiikkikasvatus alkaa laulusta ja jatkuu bändisoittimiin ja steel-pannuihin. Koulun orkesteri keikkailee erilaisissa tilaisuuksissa. Kaikki halukkaat oppivat soittamaan.

Koulu työskentelee laajennetussa oppimisympäristössä. Hyödynnämme Fiskarsin ruukin kulttuurihistoriallisesti arvokasta miljöötä ja paikallisten taiteilijoiden, käsityöläisten ja kulttuurin moniosaajien asiantuntemusta työskentelemällä heidän työhuoneillaan. Luokat vierailevat vuosittain ruukin näyttelyissä. Teatteri-ilmaisuun tutustutaan mm. yhteisöteatteri CulturaMobilan kanssa. Teatterivierailuja tehdään joka vuosi 150 km:n säteellä.

Joustavan koulukeittiömme (ruokalista) on lähiseudulla kuuluisa. Se tarjoilee lapselle maistuvaa, itsetehtyä, monipuolista ja kaunista ruokaa.

Aktiiviset vanhemmat tukevat koulun toimintaa (Koti ja koulu -yhdistys ja MLL) erilaisissa toimintaryhmissä.

Koko henkilökuntamme tavoitteena on antaa lapsuudelle tilaa.

Fiskarin suomenkielisen koulun historiaa

Ruukin patruuna J.J. Julin rakensi Fiskarsiin jo vuonna 1826 oman koulutalon, jossa alkoi 1833 toimia ns. Bell-Lancaster-koulu. Opetusmenetelmä oli uudenaikainen: edistyneemmät oppilaat osallistuivat tovereidensa opetukseen. Koulu toimi viikon jokaisena päivänä, jotta kaikki lapset, myös työssä käyvät, saivat mahdollisuuden koulunkäyntiin. Koulu toimi Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa kellotornirakennuksessa. Opetuskielenä käytettiin sekä suomea että ruotsia.

Kunnan alakoulu perustettiin 1890 ja yläkoulu 1902. Opetustiloiksi saatiin mm. osa "pesutuvan" yläkerrasta. Opetuskieli oli pääasiassa suomi. Vaikka hallinto kuului muodollisesti kunnalle, päätösvaltaa käytti kuitenkin ruukin johto. Tilanne muuttui, kun kouluille asetettiin johtokunnat vuonna 1924. Koulussa oli kolme
opettajaa. Tunnetuimmaksi tuli Vilhelmiina Södervall, joka toimi opettajanvirassaan peräti 40 vuotta. Koululaisilla oli omat tehtävänsä, he mm. huolehtivat koulun lämmityksestä.

Vuonna 1927 valmistui uusi suomenkielisen koulurakennus (nykyisen koulun sivurakennus). Arkkitehti oli Toivo Salervo. Johtokunnan säästölinja kuitenkin kostautui. Tilat todettiin riittämättömiksi heti alusta lähtien.

Koulun keittola aloitti toimintansa vuonna 1929. Vaateavustusta saavat oppilaat aterioivat ilmaiseksi ja muut maksoivat ateriasta 50 penniä / koulupäivä. Vuonna 1938 yhteen luokkahuoneeseen asennettiin
seinäkosketin kouluradiolähetyksiä varten.

Ruotsinkielinen koulu oli toiminut puutalossa joen rannan tuntumassa (nyk. keltainen rakennus koulun rinteessä). Sen tiloja laajennettiin rakentamalla ruotsinkielinen alakoulu vanhan koulun yläpuolelle
(entinen nuorisotalo Tammliden). 1940-luvun lopulla koulutilojen käyttö monipuolistui, kun ruukin
harrastusyhdistyksille alettiin myöntää lupia koulutilojen käyttöön. Oppilaat vapautettiin puiden kannosta lämmitystä varten vuonna 1954.

Suomenkielisellä koululla oli jatkuva tilapula. Niinpä 100 lapsen koulu korjattiin vuonna 1957. Samalla kunta rakensi kouluhallituksen tuella uuden ruotsinkielisen koulun 60 oppilaalle (nyk. Fiskarin
koulun päärakennus). Suunnittelijana toimi Lars Rejström. Vähitellen suomenkielinen koulu sai ruotsinkieliseltä puolelta käyttöönsä luokkahuoneita.

Ruukin kielisuhteiden muuttuessa ruotsinkielinen koulu lakkautettiin vuonna 1971 ja kiinteistöt tulivat kokonaan suomenkieliseen käyttöön. Koulun tiloissa toimi 1961-65 myös kunnan apukoulu ja kansalaiskoulu 1961-76. Peruskouluun siirtymisen yhteydessä yläasteen sivuosasto toimi koululla 1976-78.