7.2 Raahen kaupungin linjaukset

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Raahen kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa arviointi on jatkuvaa, jotta laatua voidaan parantaa ja toisaalta ylläpitää toimivia käytäntöjä. Arviointi edellyttää toiminnan tarkastelua ja kehittämistä, jota tehdään monella tasolla: lapsi, huoltaja, kasvattaja, tiimi, yksikkö, johtaminen sekä varhaiskasvatuspalvelut.

Arviointia tehdään monella tavalla: kyselyt, havainnointi, keskustelut, arviointi- ja kehittämistilaisuudet.

Lapsi-, ryhmä- ja yksikkökohtaisen sekä kaupungin suunnitelmien toteutumisen arviointi määritellään luvussa 1.4.
  • Varhaiskasvatuspalveluiden kaikille asiakasperheille (niin kunnallisessa kuin yksityisessä varhaiskasvatuksessa) tehdään vuosittain kevätkaudella kysely, joka sisältää kysymyksiä varhaiskasvatuspalveluiden toimivuudesta laajemmin.
    • Arvioinnin keskeiset tulokset laitetaan nähtäväksi varhaiskasvatuspalveluiden nettisivuille, varhaiskasvatusyksiköihin ja tulevaisuuslautakuntaan.
    • Arvioinnin perusteella kehitetään Raahen kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuutta
  • Yksikkötasoinen laatukysely toteutetaan vuosittain.
    • Tulosten koonti toimitetaan varhaiskasvatuksen johtajalle sekä asiakasperheille.
    • Tulokset käydään läpi henkilöstön kanssa ja ne toimivat osana yksikön laadun kehittämistä
  • Kasvattaja arvioi omaa ja ryhmänsä toimintaa päivittäin
    • oman työn arviointi: lapsilta, huoltajilta, esimieheltä ja työtiimiltä saatu palaute, kehityskeskustelut, tiimipalaverit, erilaisten arviointimenetelmien hyödyntäminen
  • Tiimi arvioi omaa toimintaansa ja toimintamenetelmiä lapsi- ja lapsiryhmätilanteissa
    • tiimin arviointi: lapsilta, huoltajilta, esimieheltä sekä yhteistyötahoilta saatu palaute, säännölliset tiimi- ja työyhteisöpalaverit sekä erilaisten arviointimenetelmien hyödyntäminen
  • Työyhteisö arvioi johtajansa ja yksityisissä päiväkodeissa vastaavan lastentarhanopettajan johdolla vähintään kerran vuodessa varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista omassa yksikössään
    • Työyhteisö arvioi:
      • mikä on mennyt hyvin ja mikä toimii, mitkä asiat vaativat kehittämistä
      • laatukyselyn palautteen käsittely ja kehittämisen suunnittelu
      • Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön toimivuutta sekä mahdollisia muutostarpeita suhteessa lasten hyvinvointiin
    • Johtamisen arviointi: Säännöllinen johtamisen arviointi (johtajan oma arvio, työntekijöiden arvio, kehityskeskustelut)
    • Monialaisissa kuntakohtaisissa yhteistyöryhmissä kartoitetaan kerran vuodessa yhteistyön toimivuutta.