5.5 Raahen kaupungin linjaukset

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Tuen järjestämisen periaatteet ja käytännöt

Tavoitteena on inkluusio -periaatteen mukaisesti kaikkien lasten tasa-arvoinen ja täysivaltainenosallisuus varhaiskasvatuksessa. Tuki painottuu laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen pedagogisilla, rakenteellisilla ja lapsen hyvinvointia tukevilla järjestelyillä, joilla taataan mahdollisuus yksilölliseen kehittymiseen ja oppimiseen.

Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma kasvun ja oppimisen tueksi. Vanhempien kanssa ja heidän luvallaan tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä varten vanhemmat täyttävät Monialainen yhteistyö lupa – lomakkeen.Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on taata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja tarvittaessa toimia ennaltaehkäisevästi sekä puuttua tuen tarpeisiin mahdollisimman varhain. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään kolmiportaisesti. Lapsen tarvitsemat tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu tai jos lapsella on asiantuntijan lausunto tuen tarpeesta.

Yleinen tuki on osa jokapäiväistä kasvatustoimintaa, jossa otetaan huomioon sensitiivisesti lapsen yksilöllinen kasvu ja kehityksen tukeminen. Tuen tulee olla tasavertaista, oikea-aikaista ja riittävää.

Tehostettua tukea annetaan, kun lapsi tarvitsee vahvempaa ja yksilöllisempää tukea. Tuki perustuu lapsen kasvun, kehityksen, oppimisen tai käyttäytymisen systemaattiseen havainnointiin. Huoli otetaan puheeksi vanhempien kanssa, jonka jälkeen asiaa viedään eteenpäin yhteistyössä eriasiantuntijoiden kanssa. Tehostetussa tuessa lapsen haasteisiin vastataan pedagogisilla menetelmillä, välineillä ja toimintaympäristöä mukauttamalla. Lapsen saama tuki voi olla yksilö-, perhe- tai ryhmäkuntoutusta sekä erilaisia tutkimuksia. Lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet sekä kehityksen tavoitteet menetelmineen kirjataan vanhempien ja kuntouttavan tahon kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Erityiseen tukeen siirrytään silloin, kun tehostetun tuen menetelmät eivät riitä tai tuen tarve on pitkäkestoista ja laaja-alaista. Erityisen tuen tarpeen arviointi ja tuen suunnittelu edellyttävät erityispedagogista osaamista sekä monialaista yhteistyötä. Lisäksi vahvistetaan jo olemassa olevia varhaiskasvatuksen kuntouttavia elementtejä ja erityislastentarhanopettajan rooli vahvistuu. Erityisen tuen tavoitteet ja käytännön menetelmät kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Lapsen tuen arviointiin liittyvät käytännöt

Tärkein menetelmä on lapsen ja toimintaympäristön havainnointi ja havaintojen kirjaaminen. Havainnointiin osallistuvat varhaiskasvatuksen työntekijät, erityislastentarhanopettaja ja mahdollisesti myös muut yhteistyötahot. Varhaiskasvatussuunnitelma – keskustelussa vanhempien kanssa keskustellaan havainnoista ja mietitään mahdollista tuen tarvetta. Samalla huomioidaan myös lasta hoitavan sairaalan tai muun tahon asiantuntijalausunto.

Kaikille 4-vuotiaille lapsille tehdään vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä Viitta– arviointi, johon sisältyy Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio eli Lene. Neuvola toimittaa siitä palautteen päiväkotiin ja yli 4 vuotiaana varhaiskasvatukseen tulevien lasten palaute kysytään vanhempien luvalla neuvolasta. Arvioinnin perusteella lapselle voidaan laatia tehostettu tuki ja / tai hänet ohjataan esim. puhe- tai toimintaterapeutin arvioon tai muihin jatkotutkimuksiin.

Erityislastentarhanopettaja/ lastentarhanopettaja voi tehdä erilaisia tehtävistöjä esim. kielen kehityksen arviointi.

Pedagogiset, rakenteelliset ja lapsen hyvinvointia tukevat järjestelyt
  • lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää kolmiportaisen tuen
  • kokopäiväpedagogiikka
  • oppimisympäristö
  • pienryhmätoiminta
  • henkilökohtainen tuki
  • toiminnan eriyttäminen
  • erityislastentarhanopettajan (elto, kelto) ja AAC –ohjaajan konsultoiva tuki
  • tulkitsemis- ja avustamispalvelut
  • monialainen yhteistyö
  • kuvien käyttö, viittomat sekä muu kielen ja kommunikoinnin tukeminen
  • erityisten apuvälineiden käyttö
  • tieto -ja viestintäteknologian käyttö
  • ryhmän lapsimäärän pienentäminen
  • henkilöstön mitoitus ja rakenteeseen liittyvät ratkaisut
  • kasvattajien työtä ohjaava asenne ja vastuu
  • koulutus
  • työnohjaus ja konsultaatio
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt tuen aikana

Jos lapsen kehityksessä ja /tai oppimisessa ilmenee tuen tarvetta, erityislastentarhanopettaja havainnoi lasta ennen varhaiskasvatussuunnitelma –palaveria, jossa hän on myös mukana. Tarvittaessa mukana on myös monialaisen yhteistyön toimijoita. Tuen lähtökohtana on lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Lastentarhanopettaja kirjaa lapsen varhaiskasvatus-suunnitelmaan lapsen kehityksen ja oppimisen tuen tarpeen ja tason sekä siihen liittyvät vastuut ja työnjaon, tukitoimenpiteet sekä niiden toteuttamistavan sekä myöhemmin arvioinnin. Yhteistyötä tehdään vanhempien suostumuksella, mutta lapsen edun ensisijaisuus ohjaa yhteistyötä. Arviointi tehdään vähintään 1-2 kertaa toimintavuoden aikana.

Monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
  • perheneuvola
  • lastenneuvola
  • fysio-, toiminta- ja puheterapia
  • lasta hoitava sairaala
  • sosiaalipalvelut ja perhetyö
  • vammaispalvelut
  • erityisopetuksen koordinaattori
Yhteiset tavoitteet ja menetelmät sovitaan varhaiskasvatussuunnitelma – tai neuvonpitopalaverissa ja siellä sovitaan myös seuranta- ja arviointipalaveri.

Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aikana ja siirryttäessä esiopetukseen

Lapsen siirtyessä lapsiryhmästä toiseen tai esiopetukseen huolehditaan tuenjatkumisesta järjestämällä siirtopalaveri, johon osallistuu vanhempien lisäksi henkilökuntaa sekä entisestä että tulevasta varhaiskasvatuspaikasta /esikoulusta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät muut asiakirjat siirtyvät uuteen varhaiskasvatus-paikkaan / esikouluun vanhempien luvalla.

Jos esikouluun siirtyvä lapsi on saanut kehityksen ja oppimisen tukea varhaiskasvatuksessa, aloitetaan pedagogisen arvion tekeminen jo keväällä ennen esikoulua. Moniammatillinen päätös tehostetusta tuesta tehdään arvion pohjalta esikoulun alussa, jotta lapsen tarvitsema tuki jatkuu yhtäjaksoisesti ja oikean tasoisena.