KiVa-koulu

KiVa-toiminta

Pukkilan Kirkonkylän koulu on ottanut kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman eli KiVa Koulu –ohjelman käyttöönsä syksyllä 2010. Ohjelma on tarkoitettu toteutettavan säännöllisesti lähinnä 1. ja 4. luokilla.

Kaikki koulun työntekijät ovat velvollisia puuttumaan kiusaamistilanteisiin. Kiusaamistapausten (tahallisuus, toistuvuus, alisteisuus) selvittämisen aloittaa se opettaja, jonka tietoon kiusaamisasia ensimmäisenä tulee. Opettaja selvittää itse kiusaamisasian tai tuo sen KiVa-tiimille selvitettäväksi.

Tieto selvittelystä menee sekä kiusaajan/kiusaajien että kiusattavan/kiusattavien kotiin. Selvittämiskeskusteluissa noudatetaan KiVa Koulu –ohjelman mukaista ohjeistusta. Tarvittaessa vanhempia kutsutaan koululle kiusaamisasian selvittämiseksi.

Koulumatkoille ei valvontaa voida ulottaa. Koulumatkoilla tapahtuneesta kiusaamisen aiheuttamasta vammasta tehdään koulussa tapaturmailmoitus, koska kunnan vakuutus kattaa myös koulumatkat.

KiVa_Koulu.png

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä

Kiusaamisen tunnistaminen

Perusopetuslain 29 §:n mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskeluympäristön turvallisuus pitää sisällään sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen turvallisuuden. Lähtökohta on, että jokaisen koulussa työskentelevän – niin lapsen kuin aikuisenkin – on saatava tehdä työnsä rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä sekä ilmapiirissä. Erilaisuuden hyväksyminen, toisten mielipiteiden ja arvojen kunnioittaminen ovat tärkeitä asioita.

Kiusaamisen suhteen koulussa on nollatoleranssi. Jokainen kiusaamistapaus otetaan vakavasti, ja kiusaamistapausten käsittely tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Koulu ei voi käsitellä selvästi kouluajan ulkopuolella vapaa-ajalla tapahtuneita konflikteja tai kiusaamistapauksia. Koulu voi olla kuitenkin mukana näidenkin asioiden selvittelyssä silloin, kun niiden vaikutukset ovat nähtävissä myös koulussa. Koulukiusaamisen osalta tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäiseminen, kiusaamistapausten löytäminen sekä mahdollisimman nopea asiaan puuttuminen.



Kiusaamisen määritelmä

Kiusaamisen tunnistamisessa on tärkeää, että sekä koulun henkilökunta, huoltajat että oppilaat tietävät, mikä on koulukiusaamista ja mikä ei. Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu yhden tai useamman muun oppilaan toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi pystymättä puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun. Kiusaamisen määritelmässä korostuvat yleisesti toistuvuus, tahallisuus sekä kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino (=alisteisuus). Näiden lisäksi on tulee ottaa huomioon kiusaamisen kohteeksi joutuneen oma, subjektiivinen kokemus, sillä jokainen kokee kiusaamisen omalla tavallaan. Se, mikä toiselle on vain hauskaa pilaa tai viatonta leikkiä, saattaa toisesta tuntua jopa väkivallalta. Koulun aikuisten tehtävänä on selvittää tilanteet niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi koulussa.

Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseksi ei lasketa lasten keskinäisiä erimielisyyksiä, kiusoittelua, härnäämistä tai satunnaista haitantekoa. Nämä tilanteet ovat yleensä hetkellisiä ja niiden kohteeksi joutuvat lapset vaihtuvat. Ristiriidat ja erimielisyydet ovat väistämätön osa inhimillistä vuorovaikutusta ikään katsomatta. Lapsilla konfliktien todennäköisyys on suurempi kuin aikuisilla, koska lasten ja nuorten sosiaaliset taidot ovat vielä kehittymässä. Koulun aikuisten tehtävänä on luonnollisesti puuttua kaikkeen aggressiiviseen käyttäytymiseen riippumatta siitä, täyttääkö kyseinen käytös kiusaamisen määritelmän ja tunnusmerkit vai ei. Kiusaamisen käsitteen määritteleminen on kuitenkin tärkeää siksi, että kiusaaminen on tyypillinen esimerkki ryhmäilmiöstä, joka edellyttää toisenlaisia puuttumismalleja kuin muut koulun ongelmatilanteet.

Häirintä tarkoittaa tässä yhteydessä toisenlaista käyttäytymistä kuin kiusaaminen. Häirinnällä tarkoitetaan laaja-alaisempaa toimintaa, joka voi kohdistua paitsi yksittäiseen henkilöön, myös kokonaiseen ryhmään. Häirinnällä voi olla merkittäviä seurauksia koko yhteisön hyvinvoinnin kannalta.



Kiusaamisen muodot

Kiusaaminen jaetaan useimmiten suoraan ja epäsuoraan kiusaamiseen.

Suoralla kiusaamisella tarkoitetaan uhrin fyysistä ja verbaalista satuttamista. Fyysinen satuttaminen voi olla esimerkiksi lyömistä, tönimistä tai potkimista. Fyysistä kiusaamista on myös urheiluksi tai leikiksi naamioitu väkivalta. Fyysisenä kiusaamisena pidetään myös uhrin omaisuuden tai esimerkiksi koulutöiden varastamista, piilottamista tai tuhoamista. Verbaalinen satuttaminen puolestaan ilmenee muun muassa loukkaavana nimittelynä, uhkailuna, pakottamisena ja kiristämisenä sekä kiusatun olemuksen, ulkonäön tai käyttäytymisen pilkkaamisena ja kiusatun naurunalaiseksi tekemisenä.

Epäsuoralla kiusaamisella tarkoitetaan kohteen satuttamista kiertoteitse vahingoittamalla hänen vuorovaikutussuhteitaan tai sulkemalla hänet pois joukosta. Epäsuora kiusaaminen voi olla esimerkiksi uhrin arvostelemista hänen selkänsä takana tai vahingollisten juorujen ja perättömien juttujen levittämistä.

Epäsuora kiusaamisen on usein hyvin hienovaraista ja vaikeasti havaittavaa. Tällaisia kiusaamisen muotoja ovat muun muassa vihjaileminen, monimerkitykselliset viestit, joiden todellinen tarkoitus aukeaa vain tietylle oppilasryhmälle, sekä vuorovaikutusnormien rikkominen, kuten tervehtimättä tai vastaamatta jättäminen.

Koulussa alkanut kiusaaminen voi jatkua myös virtuaalisesti (netissä tai puhelimen kautta) – tai päinvastoin. Virtuaalisen kiusaamisen muotoja ovat identiteettivarkaudet, erilaisten pelihahmojen kautta tapahtuva kiusaaminen, irc- ja chat-gallerioissa tapahtuva kiusaaminen tai kännykkä- ja nettikiusaamisen yhdistäminen.

Kiusaaminen on erilaista tytöillä ja pojilla: tytöt kiusaavat pääasiassa hienovaraisemmin lähinnä puhumalla ilkeyksiä selän takana ja sulkemalla kiusatut porukan ulkopuolelle. Kiusaaminen on usein niin näkymätöntä, että aikuisen on sitä vaikea huomata. Poikien joukossa kiusaaminen on usein aggressiivisempaa, fyysisempää ja myös väkivaltaisempaa.

Kiusaamisen ilmenemismuoto ei ratkaise sitä, onko kyseessä varsinainen kiusaaminen vai ei. Ratkaisevaa asiassa on toiminnan systemaattisuus eli se, että yhdelle ja samalle lapselle aiheutetaan toistuvasti ja tahallisesti mielipahaa ja hän ei pysty puolustamaan itseään.


Kiusaamisen roolit

Kiusattu ja kiusaajat eivät ole ainoita mukanaolijoita kiusaamistilanteessa. Kiusaaminen koskettaa koko ryhmää, ja kiusaaja tarvitsee ryhmää ’näytöksilleen’ voidakseen jatkaa kiusaamista. Kiusaaja hakee kiusaamalla asemaa ja tunnustusta ryhmässä, ja kiusaajan ympärille muodostuva ryhmä pysyy koossa kiusatun kustannuksella. Myös pelko pitää ryhmää koossa, pelko siitä, että itse joutuisi kiusatuksi kiusattua puolustaessaan. Kiusatussa itsessään ei ole syytä, vaan ryhmä keksii syyn. Näin ollen kiusatuksi voi joutua kuka tahansa.

Kiusaajan ympärillä olevassa ryhmässä on mukana kiusaajan apureita, vahvistajia eli kannustajia, ulkopuolisia eli hiljaisia hyväksyjiä sekä kiusatun puolustajia:

UHRIN tai KIUSATUN roolissa oleva oppilas on toistuvan ja tahallisen ahdistelun kohteena.

KIUSAAJA on koko prosessin käynnistäjä. Hän aloittaa kiusaamisen ja saattaa yllyttää tai jopa pakottaa muita oppilaita mukaan kiusaamiseen. Kiusaamiseen saattavat syyllistyä tavalliset, mukavat lapset, jotka ryhmässä käyttäytyvät ilkeästi yhtä ryhmän jäsentä kohtaan.

APURI on yleensä mukana kiusaajan seurana tai avustajana. Hän harvoin on aloitteentekijänä, mutta lähtee mukaan helposti.

VAHVISTAJA antaa kiusaajalle myönteistä palautetta olemalla yleisönä, kannustamalla kiusaajaa, nauramalla jne.

PUOLUSTAJA asettuu kiusatun oppilaan puolelle ja yrittää saada toiset lopettamaan kiusaamisen. Hän pyrkii tukemaan kiusattua eri tavoin ja kertoo kiusaamisesta aikuiselle.

ULKOPUOLINEN ei juurikaan puutu tapahtumiin, vaan pysyttelee mieluummin sivummalla tapahtumista. Ulkopuolinen näkee kaiken, mutta pysyy taustalla ja vaikenee. Samalla hän kuitenkin huomaamattaan hyväksyy ja mahdollistaa kiusaamisen.

Kiusaamiseen osallistuvat nekin, jotka eivät uskalla puuttua, ehkä peläten itsekin joutuvansa kiusatuksi. Useimmiten nämä oppilaat ovat asenteiltaan kiusaamista vastaan ja toivovat kiusaamisen loppuvan. Ryhmässä he kuitenkin toimivat tavalla, joka myötävaikuttaa kiusaamisen jatkumiseen. Tästä syystä kiusaamisen vastaiset toimet tulee suunnata koko ryhmään, ei vain itse kiusaajiin. Luokkatovereihin vaikuttamalla voidaan vähentää kiusaajan saamia sosiaalisia palkkioita ja tätä kautta hänen motivaatiotaan kiusata.



Milloin kiusaaminen on rikos?

Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja.

Vaikka rikoslain mukaan nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, jo tätä nuorempi on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Jos alaikäinen on aiheuttanut toiselle vahingon, voidaan hänet tuomita maksamaan uhrille täysi korvaus. Korvaus voidaan tarvittaessa periä hänen ensimmäisestä palkastaan lähtien.

Kiusaaminen voi olla laiton uhkaus. Se saattaa olla suullista uhkailua, se voi olla kirje, tekstiviesti tai sähköposti tai fyysistä uhkailua esim. aseella. Uhkaus kohdistuu henkilön fyysiseen tai henkiseen koskemattomuuteen. Laittoman uhkauksen rangaistusasteikko vaihtelee sakosta kahteen vuoteen vankeutta. Uhkaus on asianomistajarikos eli uhri päättää rikosilmoituksen tekemisestä.

Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen voivat olla rangaistavia, jos teot täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä esittämällä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että se vahingoittaa loukattua tai aiheuttaa tälle kärsimystä esim. jos loukattu joutuu halveksunnan kohteeksi. Kunnianloukkaus on rikos, josta voi saada enintään kuusi kuukautta vankeutta tai lievemmässä tapauksessa 6-30 päiväsakkoa.

Ruumiillinen väkivalta tai toisen terveyden vahingoittaminen ovat rikoksia, jotka täyttävät pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkit ja jotka poliisi tutkii aina, vaikkei uhri haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Rangaistuksena voi olla sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Lievässä pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle fyysistä kipua, josta ei jää pysyvää jälkeä esim. läimäytys kasvoille, tukistaminen tai töniminen. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, eli kiusatun vanhemmat tekevät tutkintapyynnön poliisille. Rangaistuksena on sakkoja.



Koulun ennaltaehkäisevät toimenpiteet

KiVa Koulu –ohjelma

Pukkilan Kirkonkylän koulu on KiVa Koulu. Koulun henkilökunta ei hyväksy kiusaamista, vaan puuttuu siihen välittömästi kiusaamisen tultua tietoon.

Koulumme käyttää KiVa Koulu –ohjelmaa, joka on ohjeistettu toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. Ohjelmaa käytetään ensimmäisestä kuudenteen luokkaan. KiVa Koulu –ohjelmassa mukanaolo tarkoittaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamista, jolloin se koskee kaikkia oppilaita ja kiusaamiseen puuttumista, jolloin se koskee kiusaamistapauksissa osallisina olleita oppilaita.

Koulussa toimii KiVa-tiimi, joka selvittää kiusaamistapauksia. Koulumme toimintamallista kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kerrotaan vanhempainilloissa.

Koulussamme toteutetaan vuosittain toukokuussa KiVa Koulu –ohjelmaan kuuluva tilannekartoitus. Kyselyllä kartoitetaan oman koulun tilannetta: kiusattujen ja muita kiusaavien määrää, oppilaiden näkemystä, opettajien ja huoltajien mahdollisuuksista vaikuttaa kiusaamiseen jne.



KiVa Koulu –oppitunnit

KiVa Koulu –toiminnan lähtökohta on koko ryhmään vaikuttaminen.

KiVa Koulu –oppitunteja pidetään erityisesti 1. ja 4. luokille KiVa –materiaalin pohjalta. Oppituntien tavoitteena on saada lapset ymmärtämään ryhmän merkitys kiusaamisessa, lisätä empatiaa kiusattuja kohtaan sekä opetella keinoja tukea kiusattuja ja kantaa omalta osalta vastuuta siitä, ettei kiusaamista ryhmässä sallita. Materiaaliin pohjautuvia tehtäviä voidaan tehdä myös muilla luokilla. Oppitunneilla keskustellaan mm. toisia kunnioittavasta käytöksestä, ryhmässä toimimisesta ja kiusaamisesta sekä tehdään erilaisia harjoituksia ja ryhmätöitä. Oppitunnit sisältävät keskusteluja, ryhmätöitä, lyhytfilmejä kiusaamisesta ja roolileikkiharjoituksia. Oppitunteja täydennetään KiVa-pelillä, joka on kiusaamisen vastainen tietokonepeli. Pelissä kerrataan oppitunneilla opittuja asioita ja harjoitellaan kiusaamisen vastaista toimintaa. Luokan KiVa Koulu –oppituntien edetessä kootaan luokan kiusaamisen vastaiset säännöt. Lukuvuoden lopussa luokan säännöistä muodostuu KiVa-sopimus, jonka kaikki allekirjoittavat.

Luokkatason toimilla on tarkoitus vaikuttaa oppilaisiin niin, että he kiusaajan kannustamisen sijaan asettuisivat tukemaan kiusattua ja osoittaisivat, että eivät hyväksy kiusaamista.

Oppituntien teemat 1. luokalla (kaksoistunteja):

1. Tutustutaan!

2. Tunnetunti

3. Meidän luokka – kaikki mukaan!

4. Erilaisuus on rikkaus

5. KiVassa Koulussa ei kiusata

6. Emme mene mukaan kiusaamiseen

7 Kiusattu tarvitsee sinun tukeasi

8. Minua ei kiusata!

9. Kirjallisuustunti

10.KiVa-sopimus


Oppitunnin teemat 4. luokalla (kaksoistunteja):

1. Kunnioitus kuuluu kaikille

2. Ryhmässä

3. Tunnista kiusaaminen

4. Kiusaamisen piilossa olevat muodot

5. Kiusaamisen seuraukset

6. Ryhmä ja kiusaaminen

7. Kiusaamisen vastavoimat ryhmässä

8. Mitä teen, jos joudun kiusatuksi?

9. KiVa Koulu –tehdään se yhdessä!

10.Mitä meille kuuluu?


Kiusaamisen ehkäisemiseen liittyvä arvopohja – toisten kunnioittaminen, toisista välittäminen ja huomioiminen myönteisellä tavalla – on taustalla kaikilla muillakin oppitunneilla, ei vain KiVa –tunneilla. Kaikenlaiseen ikävään käytökseen puututaan välittömästi ja sitä selvitellään asianosaisten tai tilanteesta riippuen koko luokan kanssa.



Järjestyssäännöt ja yhteisesti sovitut toimintatavat

Koulumme järjestyssäännöt päivitetään jokaisen lukuvuoden syksyllä. Oppilaskunta on mukana järjestyssääntöjen laadinnassa. Järjestyssäännöt ovat luettavissa kunnan nettisivuilla. Säännöt käydään läpi luokissa ainakin lukuvuoden alkaessa ja lukuvuoden mittaan tarvittaessa.

Koulun aikuiset noudattavat yhteisesti sovittuja toimintatapoja välitunneilla, ruokailussa ja yhteisissä tilaisuuksissa. Aikuiset ohjaavat oppilaita toimimaan yhteisten sääntöjen mukaan.



Välituntivalvonta

Välituntivalvonnassa on yleensä vähintään kaksi valvojaa, joista toinen on opettaja.

Esikoulun välitunteja valvoo esikoulun henkilökunta (4). Välituntivalvonta aloitetaan aamuisin ennen ensimmäistä oppituntia klo 8.

Välituntivalvojat pitävät keltaisia KiVa Koulu –huomioliivejä, jotka lisäävät heidän näkyvyyttään. Ne myös muistuttavat oppilaita siitä, että kiusaamiseen suhtaudutaan koulussa vakavasti ja että välituntivalvojat vastaavat välituntien turvallisuudesta.

Välituntialueet ovat tarkasti määriteltyjä ja lasten tiedossa. Välituntivalvontaa koskevista ohjeista ja yhteisistä pelisäännöistä on päätetty opetushenkilöstön kesken. Sääntöjä tarkastetaan ja muutetaan aina tarvittaessa.



Kummioppilastoiminta

Viidennen luokan oppilaat toimivat ekaluokkalaisten kummioppilaina ja kuudennen luokan oppilaat tokaluokkalaisten kummioppilaina. Kummioppilailla on lukuvuoden mittaan yhteisiä oppitunteja ja yhteistä toimintaa. Kevätlukukaudella neljäsluokkalaiset alkavat tehdä

yhteistyötä esikoululaisten kanssa ja näin valmistautua kummitehtäväänsä. Kouluvuoden alkaessa elokuussa kummityötä tehdään tehostetummin, jotta uusilla ekaluokkalaisilla olisi turvallisemman tuntuista tulla isompien joukkoon.



Välkkäritoiminta

Koulumme on mukana Välkkäri-toiminnassa. Toiminnan tarkoituksena on aktivoida lapsia liikkumaan ja leikkimään välituntiliikuntaa kehittämällä. Välkkärit eli välituntiliikuttajat (lähinnä 5. ja 6. luokan oppilaita) osallistuvat ennen toimintaa Välkkäri-koulutukseen, jossa he saavat ideoita, tietoa ja taitoa liikunnallisten välituntien toteuttamiseksi pienemmille.



Kiusaamiseen puuttuminen

Kuka puuttuu kiusaamiseen?

  • Aikuinen, joka saa tietää kiusaamisesta, on velvollinen puuttumisen asiaan.
  • Huoltaja, joka saa tietää kiusaamisesta, on velvollinen ilmoittamaan asiasta luokan opettajalle tai rehtorille.
  • Myös oppilailla on velvollisuus kertoa kiusaamisesta vanhemmille, opettajalle, rehtorille tai muulle aikuiselle. Lapsi voi kertoa kiusaamisesta myös kummioppilaalle tai laittaa viestin KiVa Koulu –postilaatikkoon tietokoneella, jolloin tieto siitä tulee sähköpostitse KiVa-tiimin opettajille.

Kun aikuinen huomaa kiusaamistilanteen, hänen on puututtava siihen välittömästi. Mahdollisimman varhainen puuttuminen kiusaamistapauksiin on tärkeää, jotta ongelmat eivät pääsisi kärjistymään. Kiusaamistapauksen tultua ilmi on kodin koulun aikuisten yhteistyö tärkeää.



Toimintamalli kiusaamistapausten käsittelyssä KiVa Koulu –malliin pohjautuen

Kiusaamistapauksia hoitaa koulun KiVa –tiimi. Siihen kuuluvat erityisopettaja Merja Jyrkilä sekä luokanopettaja Sari Tikkamäki.

Kiusaamistapausten selvittelyssä noudatamme KiVa Koulu –malliin pohjautuvaa toimintamallia:

Tieto kiusaamisesta tulee opettajalle tai ohjaajalle. Tiedon saanut aikuinen tai luokanopettaja selvittää, onko kyse systemaattisesta kiusaamisesta. Mikäli kyseessä on tapaus, jota ei voida määritellä kiusaamiseksi (esim. lasten keskinäinen erimielisyys), selvitetään asia ilman KiVa –tiimin apua.

Jos kyseessä on systemaattinen kiusaaminen, KiVa –tiimi aloittaa selvityskeskustelut:

a. Keskustelu kiusatun kanssa

  • selvitetään, mitä on tapahtunut (ketkä kiusaavat, miten, missä, milloin jne.)
  • vakuutetaan, että kiusaamisen ilmitulo on oikein ja että kiusatun turvallisuudesta pidetään huolta
  • mietitään yhdessä, olisiko kiusatulla luokassa/koulussa tukijoita
  • kerrotaan, miten asiassa edetään
  • vaaditaan, että kiusattu tulee heti kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu

b. Keskustelu kiusaajan/kiusaajien kanssa

  • kerrotaan, mitä on tullut ilmi
  • annetaan mahdollisuus kommentoida asiaa
  • kerrotaan, että koulussamme ei hyväksytä kyseistä toimintaa eikä muutakaan kiusaamista ja pyritään saamaan kiusaajalle ymmärrys siitä, miltä kiusatusta tuntuu
  • pyritään siihen, että tekijä itse ehdottaa, mitä voisi tehdä tilanteen korjaamiseksi
  • vaaditaan, että kiusaaminen loppuu heti ja kerrotaan, miten tilannetta seurataan
  • kiusaajien kanssa keskustellaan yksitellen ja huolehditaan, että he eivät pääse keskustelemaan keskenään ennen selvityskeskustelua

c. Yhteinen tapaaminen kaikkien osapuolten kesken, mikäli mahdollista

  • lyhyt keskustelu, jossa kiusaaja/kiusaajat pyytävät kiusatulta anteeksi ja kertovat, mitä ovat luvanneet
  • sovitaan seuranta-aikataulusta: kuka vastaa seurannasta ja milloin

d. Seuranta

  • Seurannasta vastaava aikuinen keskustelee kiusatun kanssa. Mikäli tämä kertoo kiusaamisen loppuneen, asian katsotaan olevan loppuunkäsitelty. Oppilasta neuvotaan vielä tulemaan kertomaan heti, jos jotakin uutta asiassa ilmenee tai jos kiusaaminen alkaa uudelleen.
  • KiVa –tiimiläiset kyselevät myöhemminkin aika ajoin kiusatulta, onko asia edelleen tältä osin kunnossa.

Selvityksestä laaditaan aina muistio, jota säilytetään KiVa –tiimin kansiossa.

Selvityskeskustelusta ilmoitetaan sekä kiusatun että kiusaajan/kiusaajien huoltajille. On tärkeää kertoa kiusatun huoltajille, että kiusaamiseen on puututtu ja tilannetta seurataan tarkasti, ja kiusaajan/kiusaajien huoltajille, että heidän lapsensa on myöntänyt rehellisesti kiusanneensa ja haluaa kantaa vastuunsa.

Jos kiusaaminen jatkuu, voidaan vielä toisen kerran palata asian selvittelyyn KiVa –tiimin toimesta.

Jos kiusaaminen toisen selvittelykerran jälkeenkin jatkuu, asiaa käsitellään yhdessä kiusatun, kiusaajan/kiusaajien ja heidän huoltajiensa sekä KiVa –tiimiläisten ja kyseisten lasten opettajien kanssa tai tarvittaessa oppilaan tueksi kootussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Jos kaikista em. toimenpiteistä huolimatta kiusaaminen edelleen jatkuu, koulun keinoina ovat kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen tai rikosilmoitus poliisille.

Kaikista em. toimenpiteistä laaditaan muistio, jota säilytetään koulun KiVa –tiimin kansiossa.


Mitä huoltaja voi tehdä?

Huoltajat voivat ehkäistä koulukiusaamista erilaisin tavoin:

Lapsen kertomus kiusaamisesta on aina otettava vakavasti.

Kiusaamisesta kannattaa keskustella kotona, vaikka asia ei omaa lasta koskettaisikaan. Huoltajien on tärkeää kertoa lapselleen, että he eivät hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Lapselta on hyvä kysellä, millaisia havaintoja hän on tehnyt luokassaan/koulussaan, esim. jätetäänkö joku aina yksin tai joutuuko muuten toisten kiusaamaksi ja miten oma lapsi tuolloin toimii. Kannattaa yhdessä pohtia, miltä kiusatusta tuntuu. Onko kiusatulla puolustajia? Jos ei ole, olisiko oma lapsi kavereineen niin rohkea, että asettuisi puolustamaan kiusattua? Lasta on hyvä kannustaa kertomaan kiusaamisesta aina aikuiselle, oli se sitten itseen tai muihin kohdistuvaa, koska muuten sitä ei saada loppumaan.

Oman lapsen ystävyyssuhteita luokkatovereihin kannattaa tukea.

Lapsen nettikäyttäytymistä on tärkeää seurata.

Luokan järjestämiin tilaisuuksiin ja muihin huoltajiin tutustuminen kannattaa. Huoltajien keskinäinen yhteistyö ehkäisee kiusaamista. Myös kiusaamisasioita on yleensä helpompi alkaa käsitellä, jos tuntee ennestään lapsen kavereiden vanhempia.

Vapaa-ajalla tapahtuvien kiusaamistapahtumien selvittelyvastuu on huoltajilla. Toivomme huoltajilta yhtä napakkaa otetta tapausten selvittämiseksi kuin mitä koulullammekin on.

Kiusaaminen on asia, jossa aikuisten välinen avoin yhteistyö on välttämätön edellytys kiusaamisen lopettamiseksi. Sekä koti että koulu voivat toiminnallaan estää kiusaamista ja olla mukana kiusaamistapausten selvittelyssä. Koulun tai toisten huoltajien syyttely ei auta; se vie pohjan yhteistyömahdollisuuksilta ja siten kiusaamisen lopettamiselta.

KiVa Koulu –hankkeen www-sivuilla on opas vanhemmille. Sieltä löytyy tietoa vanhempien keinoista vähentää kiusaamista sekä tukea kiusattua lasta.



Kodin ja koulun yhteistyö

Luottamuksellinen ja avoin yhteistyö on tärkeää kiusaamisen ehkäisyssä sekä ilmenneiden kiusaamistapausten selvittelyssä. Jos lapsi kertoo kotona koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta, toivotaan huoltajien ottavan yhteyttä kouluun. Myös koululta ollaan yhteydessä koteihin mahdollisissa kiusaamistapauksissa. Tarvittaessa huoltajat voidaan kutsua koululle selvittämään asiaa. On tärkeää, että molemmat osapuolet ovat ajan tasalla kiusaamistapausten käsittelyssä.

Kiusaamistapaukset ovat monesti pitkään jatkuvia ja usein aikuisilta näkymättömiin jääviä tapahtumia. Kovan paineen alla lapsi ei välttämättä osaa tai uskalla tuoda asiaa aikuisen tietoisuuteen. Siksi sekä huoltajilta että opettajilta ja muilta koulun aikuisilta vaaditaan herkkyyttä ja taitoa nähdä kiusaaminen ja siihen liittyvät ongelmat. Rakentava keskusteluyhteys kodin ja koulun välillä kiusaamistapauksen tultua julki on tärkeää.

Opettaja, joka päivittäin on tekemisissä lapsiryhmänsä kanssa, ymmärtää sen dynamiikasta asioita, joista huoltajilla ei ole tietoa. Lasten roolit luokkaryhmässä voivat olla erilaisia kuin ne ovat kotona tai kotipihan kaveriporukassa. Huoltajista kukaan ei yleensä tunne kaikkia luokan oppilaita saati sitten tapaa näitä ryhmänä. Siksi koulu on avainasemassa ryhmään vaikuttamisessa. Huoltajat taas tuntevat omat lapsensa perusteellisesti ja luovat kotona pohjan lapsen vuorovaikutustaidoille, ryhmässä toimimiselle, empatialle, erilaisuuteen suhtautumiselle ja suvaitsevaisuuden kehittymiselle. Sekä koti että koulu voivat omalla toiminnallaan estää kiusaamista ja olla mukana kiusaamistapausten selvittämisessä. Parhaaseen lopputulokseen päästään toimivalla työnjaolla ja yhteistyöllä. Yhteistyön sujumisen kannalta on tärkeää, että kumpikin osapuoli kunnioittaa toisiaan ja tiedostaa, että kummallakin on mahdollisuus vaikuttaa kiusaamisen vähentämiseen.



Yhteistyö viranomaisten kanssa

Tarvittaessa kiusaajan ja kiusatun sekä heidän huoltajiensa kanssa sovittuun yhteisneuvotteluun kutsutaan poliisi.

Jos oppilasta on pahoinpidelty koulupäivän aikana, huoltajilla on oikeus päättää asianomistajan rikosilmoituksen teosta.

Vakavissa pahoinpitelyissä koulusta otetaan yhteyttä poliisiin ja tiedotetaan asiasta, jolloin poliisi päättää asian saattamisesta syyteharkintaan.

Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen

Suunnitelma liitetään Pukkilan kirkonkylän koulun opetussuunnitelmaan.

Suunnitelma on luettavissa koulun kotisivuilla.

Suunnitelmasta tiedotetaan koulun henkilöstölle opettajienkokouksissa sekä oppilaskunnalle ja huoltajille vuosittain syyslukukauden alussa.

Suunnitelman päivittäminen ja toteutumisen seuranta

Suunnitelman toteutumista arvioidaan lukuvuosittain opettajienkokouksessa.

Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja viimeistään opetussuunnitelman päivittämisen yhteydessä

Suunnitelman päivittämisestä vastaa rehtori.