KE4

1.VK

1.VK.

  1. Hapettuminen ja pelkistyminen:

    -On ymmärrettävä hapettuminen ja pelkistyminen käsitteinä.
    -On osattava tutkailla aineiden hapetuslukujen muuttumista.
    -Reaktio yhtälöstä tulee osata määrittää aineiden hapetusluvut sekä hapettuvat ja pelkistyvät aineet.
    -Millainen aine on hapetin ja millainen pelkistin?
    -Reaktio yhtälön tasapainottaminen on tärkeä taito hallita.
    -Reaktio on osattava purkaa osareaktioiksi, joita tutkimalla lopullisen reaktioyhtälön määrääminen on helpompaa. (Tärkeintä on kuitenkin saada koko reaktioyhtälö tasapainoon.)

    s.25 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 18, 20


    2. Sähkökemia:

    - Tärkeätä on tietää mitä metallien hapettuessa ja pelkistyessä tapahtuu.
    - On ymmärrettävä ja kyettävä selittämään, mihin sähköparin toiminta
    perustuu (Daniellin pari).
    - 1. Hapettuminen anodilla(-)
    - 2. Pelkistyminen katodilla(+)
    - 3. elektronien kulku johdinta pitkin anodilta katodille
    - 4. ionien kulku suolasillassa (esim Na+ ja NO3- )
    - 5. lähdejännitteen eli kennon E-arvon laskeminen.
    -Tulisi ymmärtää eri elektrodien normaalipotentiaalien määrittäminen
    vertaamalla niitä sähköparissa vetyelektrodiin, jonka E=0 V.
    -MAOL:n sivun 146 taulukkojen hyväksi käyttö sähköpareja tutkittaessa.
    -Jos kennon E>0 V reaktio on spontaani, jos E<0 V reaktio ei tapahdu
    itsestään.
    -MAOL:n 146 sivun normaalipotentiaalit kuvaavat pelkistymisreaktioita.
    - 1. Negatiivisen E:n aineet eivät mielellään pelkisty.
    - 2. Positiivisen E:n aineet siis pelkistyvät herkästi.
    - 3. Kun reaktio nuolet käännetään toisin päin ja vaihdetaan
    reaktioiden E:n etumerkit saadaan aineiden hapettumisreaktioiden
    normaalipotentiaalit selville.
    -Mitäpä metallien jännitesarja pyrkii kuvaamaan?
    -Kennoreaktio on osattava tutkia osareaktioina (anodi(-) hapettuminen) + (katodi(+)pelkistyminen) -> kennoreaktio. esim. kirjan sivu 34.
    -Korroosio käsitteenä, ihmisen kannalta haitallisena ja haastavana
    ilmiönä.
    -Korroosiota edistävät tekijät.
    -Korroosion ehkäisy
    -Passivoituminen ja sen vaikutus esim. alumiinin korroosioon.
    -EN KYSY akuista, paristoista saatika polttokennoista.

    s.59 T. 23, 24, 25, 26, 27, 29, 32, 33, 37, 41, 42, 43, 45, 46, 51


    Tästä tehtävälistasta tulevat ainakin ne viisi pakollista kysymystä. Pari vaihtoehtoa otan lisäksi YO-tehtävien joukosta.

2. VK

3 Alkuaineiden kemiaa:


-Kertaa sidostyypit: metallisidos, kovalenttinen sidos (poolinen/pooliton) ja ionisidos.

-Tärkeät käsitteet: elektronegatiivisuus, hapetin, pelkistin

-Miten vahvojen sidosten luonne vaikuttaa yhdisteen molekyylien välisten heikkojen sidosten syntymiseen ja edelleen aineen ominaisuuksiin (olomuodot, liukoisuus jne.)

3.2 Happiyhdisteet:

-Hapen allotroopit O2 ja O3
-oksidit (hapen hapetusluku -II)
-peroksidit (muista hapen hapetusluku näissä -I)
-alkali-/maa-alkalimetallien emäksiset oksidit ja vesiliuokset
-epämetallien happamat oksidit ja niiden vesiliuokset

Mineraalit:
-Vilkaise MAOL:n sivua 143.

3.3 Rikin kemiaa:
- Käyttö teollisuudessa
-rikkihappo, sen merkitys teollisuudelle ja sen valmistaminen
-rikkihapon suolat sulfaatteja, rikkihapokkeen suolat sulfiitteja
-teollisuuden rikkipäästöjen aiheuttamat happamat sateet

3.4 typen ja fosforin kemiaa:
-typpi vapaana alkuaineena
-typen oksidit
-typen merkitys teollisuudelle (lannoitteet yms.)
-typpihapon käyttö: tehokas hapetin, räjähdysaineteollisuuden raaka-aine, nitraattien valmistus
-typpihapon suolat nitraatit: käyttö esim. lannoiteteollisuudessa
-typpihapoke, nitriitit
-typen osuus ympäristöongelmissa: happamat sateet ja rehevöityminen

fosfori:
-fosforihappo -> fosfaatit

3.5 Halogeenien kemiaa:
-fluori, kloori, bromi ja jodi (ryhmä 17)
-suolat: fluoridit, kloridit, bromidit ja jodidit
-Ovat tehokkaita hapettimia, koska niiden elektronegatiivisuus on hyvin suuri.
-yleiset ominaisuudet: myrkyllisiä, reaktiivisia, voimakas ja tunnistettava haju

3.6 Metallit:
-metallisidos -> metallihila ->sähkönjohtavuus, muokattavuus jne.
-malmi=mineraali, josta esim. metallin erottaminen on taloudellisesti kannattavaa
-Raudan erottaminen malmeistaan, jotka ovat raudan oksideita, pelkistämällä hiilen avulla masuunissa. Masuunireaktio.
-Alumiinin kallis valmistus luonnossa yleisestä bauksiitista(Al2O3) vs. alumiinin edullinen kierrätys.
-Kuparin valmistus pasuttamalla kuparisulfidista, pelkistäminen oksidistaan+ saadun raakakuparin elektrolyyttinen puhdistaminen

Suurin osa koetehtävistä tulee suoraan seuraavien tehtävien joukosta:

s. 103 T. 54, 55, 56, 57, 61, 65, 67, 68, 70, 71, 73, 75, 76, 77, 78, 80, 82, 83, 85, 87, 88, 89, 90

4. Materiaalit:
tärkeitä käsitteitä: polymeeri, muovi, komposiittimateriaali, amorfinen aine, kiteinen aine

Määrittelytehtävät ovat lyhyehköjä. Ei siis tarvitse valmistautua pitkiin esseevastauksiin.