FY8

2. VK

4. Atomin ydin:

käsitteet: ydinvoima, nukleonit, sidosenergia, massavaje, isotoopit, atomimassayksikkö, neutroniluku, protoniluku, massaluku, sidososuus

s. 81 T. 1, 2, 5, 6, 10, 13, 15, 16


5. Radioaktiivisuus:

käsitteet: radioaktiivinen hajoaminen, ydinsäteily, hiukkassäteily, sähkömagneettinen säteily, hajoamisenergia, emoydin, tytärydin, alfahajoaminen, betahajoaminen, elektronisieppaus, aktiivisuus, puoliintumisaika, massavaje

Opettele käyttämään hyväksi MAOL-taulukoiden sivulta 102 löytyviä tietoja radioaktiivisten aineiden hajoamista tutkittaessa.

Opettele ilmaisemaan ytimen muutoksia hajoamisyhtälöiden avulla.

Opettele käyttämään MAOL:n sivulta 127 löytyviä laskukaavoja ydinten määriä ja näytteiden aktiivisuutta tai puoliintumisaikaa tutkailtaessa.

Opettele määrittämään myös reaktioiden reaktioenergiat massavajeen avulla.

s. 106 T. 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 10, 15, 17, 18, 19, 24, 25

6. Ydinreaktiot:

käsitteet: fissio, fuusio, ketjureaktio, kriittinen massa, fissiovoimala

Tästä osuudesta tulevista tehtävistä vain murto-osa on laskennallisia.

Mahdollisia sanallisia tehtäviä:
Selitä fissiovoimalan toimintaperiaate, niin tarkoin, kuin kykenet.
Mitä tarkoitetaan ketjureaktiolla ja miten sitä voidaan hyödyntää?

s. 127 T. 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13, 14, 16

Kokeessa on osattava selittää fissiovoimalan toimintaperiaate ja hallittava eri voimaloiden polttoaineen tarpeen vertailu tehtävän s.128 T.11 tapaan.

Näistä tehtävistä kokeen 7 tehtävää suurimmaksi osaksi koostetaan.

FY8 1.VK

  1. Kvantittuminen:

    käsitteet: intensiteetti, säteilyn spektri, viivaspektri, jatkuva spektri, absorptio, emissio, energian kvantittuminen, Wienin siirtymälaki, mustan kappaleen säteily, Planckin kvanttihypoteesi, valosähköinen ilmiö, Comptonin sironta

    Mahdollisia sanallisia tehtäviä:
    Mitä tarkoitetaan valosähköisellä ilmiöllä?
    Mitä tarkoitetaan ideaalisella mustalla kappaleella?
    Missä tilanteissa voidaan havaita jatkuva emissiospekrtri ja milloin viivaspektri?
    Mitä tarkoitetaan Comptonin sironnalla ja mitkä ilmiöt voidaan selittää sen avulla?

    s. 26 T. 1, 2, 3, 5, 6, 7, 9, 11, 12, 14, 15, 16, 17, 18, 20

    2. Säteilyä ja ainetta kuvataan useilla malleilla:

    käsitteet: röntgensäteily, jarrutussäteily, Braggin laki, De Broglien aineaaltohypoteesi, säteilyn aalto-hiukkas-dualismi, interferenssi

    Mahdollisia sanallisia tehtäviä:

    Miten röntgensäteilyä voidaan synnyttää?
    Esittele keskeinen koejärjestely, joka osoittaa sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn aaltoluonteen, sekä hiukkasluonteen?
    Miksi elektronimikroskoopin erottelukyky on valomikroskooppia parempi?

    s. 42 T. 1, 2, 3, 5, 6, 7, 11, 13, 14, 15, 17


    3. Atomin malli:

    käsitteet: Bohrin atomimalli, vetyatomin perustila ja viritystilat, virittyminen, viritystilan purkautuminen, fluoresenssi, fosforenssi, LASER, stimuloitu emissio, spontaani emissio

    Mahdollisia sanallisia tehtäviä:

    Selitä laserin toimintaperiaate.
    Selitä pääpiirteittäin Rutherfordin kokeen koejärjestelyt ja keskeiset tulokset tulkintoineen.
    Miksi vetyatomin spektrissä on useita eri viivoja, vaikka vetyatomissa on vain yksi elektroni?
    Miten energiatasokaavion avulla voidaan esittää vedyn emissiospektrin syntyminen?

    s. 66 T. 2, 4, 6, 9, 11, 12,13, 14, 16, 17, 21, 22, 23

    Näistä tulevat lähes kaikki koetehtävät. Joku YO-tehtävä voi olla mahdollisesti lisänä. Viiteen seitsemästä on taas vastattava.