V Ihminen ja yhteiskunta

13. Yksilö yhteisössä

YHTEISKUNTAFILOSOFIA
Yhteiskuntafilosofia on filosofian osa-alue, jossa
pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä

Mikä on yhteiskunta?
Kenelle valta kuuluu ?
Yhteiskunnan tehtävät
Yksilön asema yhteiskunnassa
Yksilön vapaus, yksilön vastuu

Individualismi
  • yksilön korostaminen
  • yhteisön tehtävänä turvata yksilön oikeus tavoitella omia pyrkimyksiään
  • yksilön lähtökohtana oma hyvä
  • äärimuoto atomismi: kenenkään ei tarvitse välittää kenestäkään muusta
Kommunitarismi
  • yhteisön korostaminen
  • yhteisön tehtävänä huolehtia yksilöstä ja edistää yhteisön päämääriä
  • yksilön lähtökohtana yhteinen tai kaikkien hyvä
  • äärimuoto kollektivismi: yksilöllä ei voi olla omaa tahtoa vaan hän on vain yhteisön osa
Liberalismi
  • Vapaus on tärkein yhteiskunnallinen arvo
  • Valtio ei saa estää yksilöitä toteuttamasta omia yksilöllisiä päämääriään
  • Yksilön vapaudet yhteiskunnan tulee turvata erilaisilla oikeuksilla, joiden toteutumista yhteiskunnan tulee valvoa
Klassisen liberalismin
  • valtion tehtävänä on vain yksilön oikeuksien turvaaminen

Sosiaaliliberalismi
  • valtion tulee tukea kaikkia yhteiskunnan jäseniä yksilöllisen hyvän elämän tavoittelussaan
Luonnontila
Luonnontila on ihmiskunnan alkuasetelma, aika ennen valtion muodostamista. Kuvitelmallinen
tila, jossa ihmiset elävät ilman lakeja ja Määräyksiä

Ajatusta luonnontilasta ovat kehitelleet muiden muassa Thomas Hobbes, John Locke sekä Jean-
Jacques Rousseau.

Yhteiskuntasopimus
  • Yhteiskuntasopimus on yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu
  • luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion
  • Sopimuksessa määritetään kansalaisten ja valtion oikeudet ja velvollisuudet

14. Kenelle valta kuuluu?

Demokratia:
  • Päätöksentekoon saavat osallistua kaikki täysi-ikäiset kansalaiset.
  • Päätökset perustuvat enemmistön näkemykseen.
  • Jokaisella on yksi ääni.
  • Demokratia on itsehallintaa: ihmiset käyttävät valtaa, jolla heitä itseään hallitaan.
  • Välitön demokratia: ihmiset äänestävät suoraan yhteisestä päätöksestä,
  • Välillinen demokratia: äänestäjät äänestävät edustajaa, joka sitten ottaa kantaa erilaisiin päätöksiin.

Demokratian ongelmat:
  • vähemmistön oikeudet
  • passiivisuus, irtaantuminen ja syrjäytyminen
  • tietojen ja taitojen vajavaisuus
  • keskustelun puute
  • ääriliikkeet
  • eliitti erkanee kansasta
  • byrokratia lannistaa demokratian
  • politiikka pakenee demokraattista päätöksentekoa
Demokratia: sisällöllinen määritelmä
  • Erilaisia äänestyksiä pitää edeltää avoin julkinen keskustelu
  • Demokraattiseen päätöksentekoon osallistuvien on kunnioitettava toisella tavalla ajattelevien oikeuksia
  • Vaikka yleinen mielipide olisi kuinka kärjistynyt, ei demokratiassa saa koskaan unohtaa yleisen oikeudenmukaisuuden periaatteita
  • Demokratiassa ei pyritä ongelmien ratkaisuun väkivaltaisin keinoin, vaan keskustelun ja sovittelun kautta.

15. Oikeudenmukaisuuden ongelmia

Onko oikeudenmukaisuutta?

On, absoluuttisesti: On olemassa kaikille kaikkialla sama oikeudenmukaisuuden tai reiluuden periaate, perustuu esim. järkeen, jumalalliseen lakiin tai luonnonoikeuteen.

On, tapauskohtaisesti: Kussakin tilanteessa on löydettävissä oikeudenmukainen ratkaisu, joka perustuu asianosaisten tasapuoliseen kohteluun, mutta tasapuolisuudelle ei ole yleispätevää muotoilua.

Ei ole: Oikeudenmukaisuus on vain väite, jolla ajetaan erilaisia etuja, tosiasiassa oikeudenmukaisuutta ei ole, vaan vallitsee vahvemman oikeus.

Jako-oikeudenmukaisuus distributiivinen oikeus

1. Oikeudenmukaisuus tasajakona
  • perustuu ihmisten väliseen tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin
2. Ansionmukainen oikeudenmukaisuus
  • perustuu yksilön oikeuteen hallita omia aikaansaannoksiaan
3. Tarpeenmukainen oikeudenmukaisuus
  • perustuu ihmisten oikeuteen elää ja voida hyvin
Rawlsin teoria

lähtökohtana järkevä ja reilu oman edun tavoittelu pyrkii esittämään oikeudenmukaisuuden periaatteiden reilun ja järkevän valinnan periaatteiden valinta tietämättömyyden verhon takana, omaa asemaa tuntematta näin johdetaan periaatteet: vapausperiaate (tärkein): oikeus mahdollisimman laajaan vapauteen, joka ei loukkaa muiden vapautta eroperiaate: ihmisiä saa kohdella eri tavoin vain silloin, kun se suosii heikoimmassa asemassa olevia (ei perinnöllisiä valta-asemia, tuloerojen lisääntyminen sallittua vain jos se parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta) seurauksena tasa-arvoinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava länsimaisen liberalismin mukainen oikeudenmukaisuus

Vapaus ja tasa-arvo

Vapaus: ihmiset ovat vapaita toteuttamaan itseään
Tasa-arvo: kaikilla ihmisillä on yhtäläinen mahdollisuus vapauteen

Miten valtion tulisi osallistua turvaamaan ihmisten
tasa-arvo?

Liberaali demokratia: vaalii kansalaisten vapautta ja edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyvinvointiin
Sosiaaliliberalismi: Pohjoismainen yhteiskuntamalli
Libertarismi: vapaus on tärkein yhteiskunnallinen arvo Kommunistinen yhteiskunta: yhteisomistus takaa tasa-arvoisen yhteiskunnan

Rikokset, rangaistukset ja oikeudenmukaisuus

Milloin oikeudellinen rankaisujärjestelmä on oikeutettu?
  • kysymys oikeudenmukaisuudesta ja moraalisesta hyväksyttävyydestä
  • muu järkiperäinen oikeutus (esim. tehokkuus rikosten ehkäisyssä, lähtökohtana hyvinvoinnin edistäminen)

Mistä rikosten rankaisemisessa on kysymys?
  • kansalaisten parantamisesta
  • jonkinlaisesta oikeudenmukaisen tasapainon palauttamisesta
    • voiko rangaistuksen tällöin erottaa korvauksesta?
  • yhteiskunnan itsesuojelusta

Mistä rikosten rankaisemisessa on kysymys?
  • kansalaisten parantamisesta (kohteena rikoksen tekijä ja pelotevaikutuksen kautta muut ihmiset)
  • jonkinlaisesta oikeudenmukaisen tasapainon palauttamisesta
  • voiko rangaistuksen tällöin erottaa korvauksesta? (kohteena teko ja alkuperäinen tilanne)
  • yhteiskunnan itsesuojelusta (kohteena yhteiskunnan tulevaisuus)
Miten rangaistukset jaetaan?
  • keitä rangaistaan ja miksi?
  • miten rangaistukset suhteutetaan tekoon ?
  • minkä suuruisia rangaistukset ovat?
Miten rangaistukset jaetaan?
  • keitä rangaistaan ja miksi (saako esim. lapsia ja syyntakeettomia rangaista)?
  • miten rangaistukset suhteutetaan tekoon (rangaistuksen ja korvauksen erottaminen)?
  • minkä suuruisia rangaistukset ovat (riippuuko rangaistus vain teosta, mitkä ovat lieventäviä tai raskauttavia asianhaaroja)?

Retributiivinen (oikaiseva) oikeudenmukaisuus

Lakien ja oikeusjärjestelmän perustava oikeudenmukaisuus
  • laki- ja oikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuus (ei esim. rotusortoa)
  • lainsäädäntövallan laillisuus
  • oikeuslaitoksen riippumattomuus
Rangaistusten oikeudenmukaisuus
  • rankaisemisen moraalinen ja laillinen oikeuttaminen
  • ”laki on kaikille sama”, rangaistusten tasapuolisuus
  • puolueeton oikeudenkäynti