Elämänhallinta ja yhteiskunnallinen osallisuus

Miten ohjaan elämääni omilla valinnoillani?

Mitä taitoja ja kykyjä tarvitsen toimiessani yhteiskunnassa?

Miten eri tavoin voin olla osallisena?

Miten löydämme ristiriitalanteissa erilaisia ratkaisumahdollisuuksia?

-Usko omiin tietoihin, taitoon ja tahtoon toimia yhteiskunnassa

-Tarkoituksena on kehittää eettisen ajattelun taitoja:

hyvän ja pahan tunnistaminen
eri vaihtoehtojen eritteleminen
oikeaksi koetun vaihtoehdon valitsemisen rohkeus
-Monikulttuuristuvassa koulussa on välttämätöntä löytää erilaisuuden keskeltä yhdistäviä tekijöitä.

-Toisilta oppiminen, välittäminen ja yhdessä tekemisen kulttuuri osaksi koulun normaalia arkea!

Kuva: Janina Laine 9b, PSYL

Nykypäivän ideaalikansalainen on aktiivinen, harkitseva ja toimintakykyinen.Yhteiskunnallinen osaaminen tarkoittaa yhteiskunnallisia asioita ja poliittisia prosesseja koskevaa tietämystä, erityyppisiä taitoja, valmiutta arvopohdintaan sekä kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin ja vaikuttamiseen. Kansalainen tarvitsee yhteiskunnallista osaamista pystyäkseen osallistumaan yhteiskuntaelämään, vaikuttamaan ja hankkimaan toimeentulonsa.

Yhteiskunnallinen osaaminen sisältää myös kyvyn joustavaan, arvostavaan ja tasa-arvoiseen kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen.

Kuva: Noora Rantanen, PSYL

Aktiivisen kansalaisuuden ja maailmankansalaisuuden perustana on oman kulttuuri-identiteetin tuntemus ja yhteiskunnallisten asioiden ymmärtäminen. Ydinsisältöön kuuluvat:
kriittinen ajattelu, tiedonhankintavalmiudet, tehokas luku- ja kirjoitustaito, tiedon tuottaminen javälittäminen, yhteiskunnalliset peruskäsitteet, keskeiset instituutiot ja poliittiset prosessit yhteiskunnan keskeiset normit, arvot ja periaatteet.
	Kuva: Matias Elo 7b, PSYL

Maailmankansalaisen perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaito, mutta myös viestintätaidot, kuten tiedon tuottaminen ja välittäminen. Verkko-osaaminen ja hyvä medialukutaito ovat myös keskeisiä maailmankansalaisen taitoja. Maailmankansalaisen perusarvoihin kuuluvat muun muassa vastuullisuus, ihmisoikeuksien, demokratian, tasa-arvon sekä laillisten ja moraalisten arvojen kunnioittaminen. Maailmankansalainen voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin eri tavoin: kansalainen voi äänestää, olla itse jäsenenä poliittisessa puolueessa, osallistua vapaaehtoistoimintaan tai kansalaisliikkeisiin.
Koulun velvollisuus on luoda jokaiselle oppilaalle edellytyksiä tulla aktiiviseksi kansalaiseksi, mutta on itse kunkin oma valinta, missä määrin haluaa toimia yhteiskunnassa. Kaikki ei välttämättä ole näkyvästi aktiivisia, mutta osallisuuden tunne on keskeinen. Kansalainen voi vaikuttaa esimerkiksi käyttämällä äänioikeuttaan, ottamalla yhteyttä virkamiehiin tai päätöksentekijöihin, osallistumalla vapaaehtoistyöhön, antamalla rahallista tukea valitsemiinsa päämääriin ja olemalla vastuullinen kuluttaja. Nykypäivänä lähes jokainen yhteiskunta on monikulttuurinen. Kansainväliset sekä kulttuurien väliset yhteydet ovat entistäkin tärkeämpiä. Yhteiskunnallinen osaaminen on tärkeää kansalaiselle itselleen, sillä jokainen tarvitsee sitä pystyäkseen osallistumaan yhteiskuntaelämään, vaikuttamaan asioihin ja hankkimaan toimeentulonsa. Yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta ideaalikansalainen on aktiivinen, harkitseva ja toimintakykyinen. Kompetenssiin sisältyy myös kyky joustavaan, arvostavaan ja tasa-arvoiseen kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Yhteiskunnallinen osaaminen voidaan jaotella tietoihin, taitoihin, arvoihin ja asenteisiin. Usein nämä limittyvät tiiviisti toisiinsa, joten voidaankin sanoa pohjimmiltaan kyseessä olevan tavallinen elämänhallinta ja maailmassa oleminen.	Kuva: Iida-Sofia Väkiparta 9b, PSYL

Tiedot: oikeudenmukaisuus ja rehellisyys
Ihmisoikeudet kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeusjärjestelmä meillä ja muualla Poliittiset prosessit sekä demokratia meillä ja muualla Yhteiskunnan normit, arvot ja periaatteet	Kuva: Sini Hyvönen 8a, PSYL
Taidot: viisaus ja kohtuullisuus
Taidot: viisaus ja kohtuullisuus		Taidot: viisaus ja kohtuullisuus
Kriittinen tiedon hankintavalmius ja median lukutaito (taito erottaa fakta, mielipiteet ja propaganda) Toisen huomioiminen Tehokkaat luku-, kirjoitus- ja viestintätaidot Eri näkökulmien tarkasteleminen Ristiriitatilanteiden ratkaiseminen neuvottelemalla ja erilaisia ratkaisuja etsimällä

	Arvot ja asenteet: vastuullisuus, oma-aloitteisuus
	Ihmisoikeuksien, demokratian, tasa-arvon, laillisten ja moraalisten arvojen kunnioitus Rasismin ja syrjinnän vastustaminen Tasa-arvoisuuden edistäminen Ratkaisujen etsiminen ja toimintojen seuraamusten arvioiminen
	Oppilaiden kanssa pohdittavia asioita:
	Mikä on olennaista, luotettavaa ja arvokasta tietoa? Miten yhteiskunnassa voi saada äänensä kuuluville? Mitkä ovat oikeutemme ja velvollisuutemme? Miten löydän ristiriitatilanteissa erilaisia ratkaisumahdollisuuksia?
Ideoita toteutukseen:
Hiilijalanjälki, ekologisten kysymysten pohtiminen Millaista osallisuutta on teatterissa, televisiossa, radiossa, internetissä Kannanottava musiikki Sosiaalinen media ja muut virtuaaliset ympäristöt Muistot tapahtumista Yhteistyökumppanit (esim. EU, Unesco, YK, Eduskunta) Osallisuus ennen ja nyt Oppilaskunnat, nuorisoparlamentti SPR:n suvaitsevuutta edistävä teemapäivä Eduskuntakerhot ja eduskunta vierailu Paneelikeskustelut ja väittelyt oppilaiden kesken tai ulkopuolelta tulevien vierailijoiden kesken Vierailut kouluille, esim. Walter, Zest Draama Eri maiden arvoihin ja tapoihin tutustuminen Kriittinen medianlukutaito, esim. erilaisten artikkelien javerkkomateriaalin tulkitseminen Tutustutaan oman kunnan vaikutusmahdollisuuksiin (oppilaskunnan hallitus, nuorisoparlamentti) Tutustutaan hyväntekeväisyysjärjestöihin ja erilaisiin yhdistyksiin (SPR:n teemapäivät, monikulttuuriyhdistykset	Kuva: Wilhelmiina Loimanen 9b, PSYL

Lähteet:
Jääskeläinen, L. & Repo, T.(toim.) 2011 Koulu kohtaa maailman, Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Kuopio: Opetushallitus