Kompostointipuisto

Kompostointipuiston oppimistehtävistä

Kompostoiminen on hauskaa ja hyödyllistä. Kompostointi on ilmiönä mielenkiintoinen ja monipuolinen, joten se sopii hyvin erilaisiin koulussa tehtävien projektien tai oppiainerajat ylittävien opetuskokonaisuuksien aiheeksi tai osaksi niitä.

Tehtävät on otsikoitu KOULUSSA tai KOMPOSTOINTIPUISTOSSA, riippuen siitä missä tehtävä suoritetaan. Tehtävistä voit hyödyntää vain osaa tai useampia. Ennen kompostointipuistoon tutustumista olisi hyvä opiskella kompostoimista luokassa etukäteen. Jäteneuvoja voi tulla opastamaan Kompostointipuistoon tutustumisessa, mutta tutustumisen voit tehdä myös itsenäisesti oman luokkasi kanssa. Kunkin tehtävän kohdalle on merkitty mitä tarvikkeita tarvitset mukaan.

Tehtävät on tehty yläkoulun oppiainejakoa ja tasoa ajatellen, mutta ne sopivat myös alakouluihin helpotettuina versioina.


Kompostointipuisto.jpg

LUOKASSA, KIRJOITUSTEHTÄVÄ: Miksi kompostoida?

Tehtävien tavoitteena on saada käsitys siitä miksi kompostointi voisi olla hyväksi luonnolle.

Mielipiteitä kompostoinnista (äidinkieli, vieraat kielet)

  • Kirjoittakaa mielipidekirjoituksia kompostoinnista ja jätteen vähentämisestä ja esittäkää niitä luokan keskuudessa. Voitte opetella myös rakentavan palautteen antamista siten että jokainen vaihtaa parin kanssa tekstiä ja antaa parille palautetta.
  • Järjestäkää väittelytilaisuus kompostoinnista: toinen joukkue luokasta kannattaa kompostointia ja toinen ei.
  • Kompostointia voidaan käsitellä ensin esim. biologian, maantiedon tai kotitalouden tunnilla ja sen jälkeen kirjoittaa mielipidekirjoitukset tai järjestää väittelytilaisuudet.
  • Haastattele kompostoijaa, tai kirjoita kompostointi-uutiset.

LUOKASSA: Mitä voin kompostoida?

Tutustukaa siihen, mitä voidaan kompostoida:

  • Tutustukaa joko siihen, mitä kaikkea voi kompostoida ja millaisessa kompostorissa tai tehkää liitteenä oleva erillinen tehtävä, siitä mitä kaikkea voi kompostoida

Tehtävä: Ympyröi sanoista ne, jotka kompostoituvat. Käytä apuna esim. JäteVaakun lajitteluapua.

purukumi

tomaatti

puiden lehdet

koiran karvat

maito

kissanhiekka (ei puupohjainen)

banaanin kuoret

ruokaöljy

lemminkin papanat

pilaantunut leipä

ruohosilppu

vaippa

pilaantunut liha

oksat

voikukka

tuhka

appelsiinin kuoret

servietti

Perustele miksi ympyröimättömiä asioita ei voi kompostoida.


Tehtävämoniste: Mitä voi kompostoida_.pdf (Tämä tehtävämoniste myös sekä oikeat vastaukset Materiaalipankissa)

Millaisia kompostoitavat materiaalit ovat (kemia, biologia):

  • Tutustukaa millaisia kompostoitavat materiaalit ovat ja miten ne hajoavat. Mitä kompostoitumisessa tapahtuu kemiallisesti?
    • Miten puun, salaatin, ja kalan kompostoituminen eroaa toisistaan esimerkiksi ajan suhteen

LUOKASSA: Perustetaan matokompostori tai pullokompostori

Mitä on kompostointi? Tutustukaa siihen, miten kompostointi tapahtuu esim. rakentamalla kompostorin pulloon tai perustamalla matokompostorin.


PULLOKOMPOSTORI, kompostorin rakentaminen pulloonpullokompostori1.docx.jpg

Luokka voi tehdä kompostoitumisesta yhteisen projektin kemian, fysiikan,matematiikan biologian tai maantiedon tunnilla.

Rakentakaa isosta muovisesta pullosta kompostori, ja seuratkaa kompostoitumisen vaiheita sekä tutkikaa esimerkiksi lämpötilan tai tilavuuden muutoksia. Mitatakaa kompostoitavan aineen määrät, ja laskekaa niiden muuttumiset ja luokaa kuvaajia (myös muut esim. lämpö). Kompostoreista on mahdollista tehdä erilaisia versiota täytetyn materiaalin ja eristämisen suhteen.

Ohjeet pullokompostorin rakentamiseen: Pullokompostorin rakentaminen.pdf

Pullokompostorin ohjeet on käännetty vapaasti käyttäen lähteenä on Cornell Waste Management Instituten luomia ohjeita. Alkuperäiset ohjeet kompostorin tekemisestä pulloon löytyvät täältä: http://compost.css.cornell.edu/soda.html. Ohjeiden kääntämisestä voi tehdä monen oppiaineen kokonaisuuden, mikäli ne käännetään englanninkielen tunnilla.

Kesto: rakentamiseen 2 h ja seuraamiseen vähintään 2 viikkoa


MATOKOMPOSTORI, rakennetaan matokompostori luokkaan

Perustakaa luokkaan matokompostori laatikkoon ja seuratkaa miten madot syövät sinne laitetun biojätteen.

Ohjeet matokompostorin perustamiseen löydät esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ohjeista: Näin tunkiolierot touhuilemaan – Matokompostori sisätiloihin. (Saatavissa: http://www.kierratyskeskus.fi/files/6291/matokompostiesite_A4_2016.pdf )

Matokompostorista voidaan tutkia erilaisia asioita kuten matojen määrän lisääntymistä, ruoan häviämisen nopeutta ja sitä mitkä ruoat kelpaavat madoille.

Tutustutaan luokan kompostoriin

Mitä mikro-organismeja kompostissa työskentelee ja millaisia ne ovat (biologia, kemia):

  • Kompostissa hajottamistyötä tekevät muun muassa bakteerit, homeet ja sädesienet
  • Tutustukaa siihen, minkä kokoisia eliöitä ne ovat, miksi ne ovat siellä ja mitä tarvitsevat kasvaakseen ja toimiakseen.

Kylvökoe raa’an ja kypsän kompostin kanssa

  • Kylväkää joitain nopeasti itäviä siemeniä kuten vihanneskrassia raakaan ja kypsään kompostiin ja seuratkaa kuinka nopeasti siemenet itävät
  • Mikäli ravinteita on liikaa, idut saattavat kuolla itämisen jälkeen. Siemenet sisältävät itsessään kasvamiseen tarvittavat ravinteet eivätkä tarvitse kasvualustakseen runsasravinteista maata
  • Raakaa kompostia on saatavissa esimerkiksi kompostointipuistosta vierailun yhteydessä

LUOKASSA: Roskaton välipala (kotitalous)

Listatkaa yleisimpiä välipaloja, joita oppilaat ovat ostaneet itse kaupasta tai syövät muuten. Kootkaa niistä esimerkiksi luokan 10 yleisintä.

Tämän jälkeen vaihtoehdot jaetaan pareille tai pienille ryhmille tutkittavaksi. Tarkoituksena on selvittää, mihin materiaaliin välipalat on pakattu ja mihin ne kuuluu lajitella (tietoa saa esim. valmistajien sivuilta tai kotitalouden kirjasta).

Selvityksen jälkeen käydään läpi, mihin mikäkin tuote on pakattu ja mihin niiden pakkaukset kuuluu hävittää. Seuraavaksi oppilaiden tehtävänä on pohtia, mikä voisi olla sellainen vaihtoehto kyseiselle tuotteelle, josta aiheutuisi vähemmän pakkausjätettä tai miten saman tuotteen voisi pakata käyttäen vähemmän pakkausmateriaalia.

LUOKASSA: Ruokahävikki

pohdinta1.pngMitä on ruokahävikki? Mistä ruokahävikki muodostuu? Paljonko sitä syntyy Suomessa vuosittain? Kuinka suuri osa siitä syntyy kotitalouksissa? Miten voit estää ruokahävikin syntymistä? Kuinka kompostointi voi edistää ruokahävikin hyödyntämistä?

Tehtävä: Pohditaan omaa ja luokkakavereiden ruokahävikkiä

1. Vastaa kysymyksiin

Oma ruokahävikki:

  1. Kirjoita ylös jokin elintarvike, jonka olet heittänyt roskiin tai on kodissasi mennyt pilalle viime aikoina.
  2. Mikä oli syy?
  3. Mihin tuote päätyi? (esim. sekajäteastiaan, biojäteastiaan)
  4. Arvioi: Kuinka paljon poisheitetty ruoka maksoi?

2. Haastatttele haastattelu.png

Kerää vähintään kolmelta muulta luokkalaiselta vastaukset:

Nimi:
Mitä heitit pois ja miksi?
Mihin poisheitetty tuote meni?

3. Pohtikaa

Pohtikaa mitä on ruokahävikki ja kuinka paljon sitä syntyy vuosittain erityisesti kotitalouksissa. Tehkää luokassa gallupia siitä, millaisia tuotteita oppilaiden kotona on heitetty pois ja miksi. Kootkaa ylös eniten hukkaan menneet tuoteryhmät ja vertailkaa niitä keskiarvoon siitä mitä heitetään eniten hukkaan Suomessa.

Tarvitaan: Tehtävämoniste (sama kuin yllä olevat tehtävät 1 ja 2), muistiinpanovälineet

ULKONA KOULUN LÄHELLÄ: Tehdään oma komposti

Kompostointitunnilla opitaan lähiluonnossa. Kun lehdet putoavat maahan, koulun pihaan tai muuhun sopivaan paikkaan perustetaan tilapäinen komposti (pysyvä vain rehtorin ja kiinteistönhoidon kanssa sopimalla). Kompostointikutsuilla jäteneuvoja/opettaja käy läpi kompostoinnin idean ja käytännössä kootaan kehikkoon risuja, oksia, lehtiä ja muuta kompostiin sopivaa puutarhajätettä koulun piha-alueelta. Katsokaa yhdessä tai ennakkotehtävänä video kompostoinnista.

Tilapäisen kompostin poistamisesta pitää sopia kiinteistönhoidon ja/tai puistotoimen kanssa. Jos kompostista tehdään pysyvä, hoitotoimet jatkuvat syksyllä. Kompostia kastellaan ja käännellään. Keväällä komposti herätellään lämpimällä vedellä kastelemalla ja kääntelemällä. Kompostimulta levitetään toukokuussa koulupihan istutuksille.

WP_20161002_17_12_09_Pro.jpg

ULKONA KOULUN LÄHELLÄ: Puutarhajätekartta

Kompostointituntiin liittyen tai omana tehtävänään piirretään yhdessä puutarhajätekartta. Siihen koululaiset saavat merkitä kaikki tietämänsä puutarhajätekasat, jotka alueen asukkaat ovat vieneet pihoistaan puistoja ja lähimetsiä roskaamaan. Kasoja käydään havainnoimassa opettajan johdolla ja pohditaan, miksi ihmiset vievät puutarhajätteet luontoon, vaikka kompostoimalla niistä saisi ravinteikasta multaa omaan pihaan. Tutustukaa etukäteen tai kotitehtävänä puutarhasta kottikärryillä karkaaviin vieraslajeihin.

KOMPOSTOINTIPUISTOSSA TEHTÄVIÄ OPPIMISTEHTÄVIÄ

Kompostipuisto.jpg
Näihin tehtäviin on tuotettu oma tehtäväpaperinsa, joka toimii vierailun runkona. Opettajan tulee osata kompostoinnista perusteet voidakseen suorittaa tehtävät oppilaidensa kanssa. Apua käynnin järjestämiseen saa tarvittaessa jäteneuvonnasta, tai jäteneuvoja voi tulla paikalle pitämään kompostointioppitunnin puistossa. (jateneuvonta@pori.fi, puh. 044 701 2526 tai puh. 044 701 2521)

Ilmoita jäteneuvontaan vierailusta puistossa, jotta voidaan varmistaa, ettei vierailulle tule päällekkäisyyksiä, ja että ruokajätekompostorissa on varmasti kompostia tutkittavaksi.

Huomaa!
Kompotorit ovat puistossa huhtikuun alusta lokakuun puoleen väliin.

Yhteystiedot:

jäteneuvoja Anne Silver
puh. 044 701 2526
anne.silver@pori.fi

jäteneuvoja Merika Lanne
puh. 044 701 2521
merika.lanne@pori.fi

KOMPOSTOINTIPUISTOSSA: Ruokajätekompostorin täyttäminen ja tyhjennys

Kompostoreja on valmistettu erilaisiin käyttötakoituksiin. Siispä ruokajätettä saa kompostoida vain sellaisessa, joka on jyrsijäsuojattu. Lämpöeristetty kompostori pitää kompostoinnin käynnissä talvellakin.

Tehtävä: Tutustutaan ruokajätekompostorin käyttöön ja kompostoitumiseen.

  1. Täytetään mallikäyttöalueella olevaa kompostoria ruokajätteellä (biojäte tuotava mukana) ja kuivikeaineella. Kuivikeainetta on omassa astiassaan kompostorin vieressä.
  2. Tämän jälkeen tutustutaan siihen, mitä kompostoitumisessa tapahtuu (lämpenemisvaihe, kuumenemisvaihe ja jäähtymisvaihe)
  3. Tyhjennetään kompostorin alaluukusta raakaa kompostia ja tutkitaan sitä yhdessä: miltä se näyttää, miltä se tuoksuu ja mitä osia siitä on erotettavissa (kompostimassaa voi jakaa pareille tai pienemmille ryhmille tutkittavaksi)
  4. Tutkitaan kompostorin lämpötilamittaria, ja mitä se kertoo

Tarvitaan: Kompostoitavaa biojätettä sekä raa’an kompostin tutkimiseen pieni lapio, alustoja, kertakäyttöhanskoja/lusikoita.

KOMPOSTOINTIPUISTOSSA: Valokuvasuunnistus

Valokuvasuunnistus erilaisista puiston ympärillä kasvavista kasveista ja paikoista.

Tehtävä: Tehtävä jakaantuu kahteen osaan. Osa 1 on varsinainen valokuvasuunnistus Hanhiluodossa, ja osa 2 tehdään luokassa valokuvasuunnistuksen jälkeen.
Toisessa osassa etsitään lisää tietoa niistä kasveista, jotka löydettiin alueelta.

  1. Tehtävänä on tunnistaa kuvatut kasvit, ja löytää kuvatut paikat. Kasvien tunnistamiseen apuna voidaan käyttää kasvikirjoja tai omia puhelimia. Oppilaille jaetaan kartat, johon merkitään löydetyt paikat sekä mistä löysi jonkun kuvatun kasvin kasvavan. Kasvin kuvan viereen merkitään sen nimi kun se on tunnistettu.
  2. Tehtävä tarkistetaan luokassa ja jatketaan selvittämällä lisää tietoa löydetyistä kasveista ja niiden kompostoinnista.
valokuvasuunnistus.png

Huomioitavaa: Kasvit ja paikat on kuvattu loppukesästä, joten muina vuodenaikoina ne voivat näyttää erilaisilta tai olla vielä aikaisemmassa kasvunvaiheessa (esim. sirkkalehtimuodossa.). Voit halutessasi rajata tehtävästä pois ne kasvit joita ei löydy siihen vuodenaikaan, jolloin olette menossa tekemään tehtävää.

Huomioitavaa turvallisuudessa: Valokuvasuunnistuksen reitti on vesistön lähettyvillä! Arvioi tarvittavien valvojien määrä, sekä millaisissa ryhmissä oppilaat liikkuvat. Valvonnan tehostamiseen vaikuttaa oppilaiden ikä ja ryhmän koko.

Tarvitaan: Kasvikirjat tai puhelimet kasvien tunnistusta helpottamaan. Tehtävämoniste Valokuvasuunnistus_kartta ja kuvat.pdf jokaiselle oppilaalle/ryhmälle/parille.