ÄI5

Tuntematon sotilas /viimeisen kouluviikon tehtävä -> purku to 28.5. 8.30 (videotunti)



1. Aloita Arttu Wiskarin musiikkivideolla https://www.youtube.com/watch?v=97DwMIf7_lI

2. Katso Aamu tv:n ohjelma 101 kirjaa, jonka aiheena Tuntematon sotilas -kirja (kesto 6.28)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/vaino-linna-tuntematon-sotilas-kohukirjasta-kansakunnan-kaapin-paalle

3. Katso Aku Louhimiehen haastattelu Tuntematon sotilas -elokuvasta (kesto 3.26)
https://www.youtube.com/watch?v=RLDrHKr9FU0

4. Katso elokuvatrailer uusimmasta Tuntemattomasta (kesto 1.38)
https://www.youtube.com/watch?v=yr4ds4C6M0s

5. Katso Suomen kansallisteatterin esitys (tv-tallenne, 2017) Tuntematon sotilas.
Ohjaajana Kristian Smeds. Kirjoita heti katsottuasi esityksen teksti jossa pohdit ja kerrot, mitä ajatuksia esitys sinussa herätti.

Aloita katsominen kohdassa 1.50. Kesto n. 2h.
https://www.youtube.com/watch?v=Asw_Ofs3Ea4

Ajatukseni ja pohdintani teatteriesityksestä

Määräaika:
Palauta teksti, jossa pohdit esitystä ja sen herättämiä ajatuksia. Mihin kiinnitit huomiosi? Mitä ihmettelit? Mitä kavahdit? Miten esitys puhutteli sinua? Miksi se herätti niin paljon kiinnostusta ja kuohuntaa? Mikä Tuntemattomassa suomalaista puhuttelee ja miksi?

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Taidemukaelmat (Museokortin somehaaste) ->purku to 28.5. klo 8.30 (videotunti)

Tässä tehtävässä tehdään tunnetuista taideteoksista uusia! Mukaile teosta siten, että se on selkeästi tunnistettava, mutta siinä on jokin uusi tvisti. Muutoksella voit esimerkiksi sijoittaa teoksen nykypäivään, kritisoida jotain asiaa, ottaa kantaa, nauraa jollekin asialle tai saattaa jonkin asian, ihanteen tai arvon naurunalaiseksi tai kyseenalaistaa sen. Voit olla julma, puhutella ja herätellä katsojaa, kuten Satakunnan pelastuslaitos omassa taidemukaelmassaan. Kaiken lähtökohta on kuitenkin alkuperäinen teos ja katsojan pitää tunnistaa helposti, mitä teosta omassasi mukailet.
- Käytä kaikkea kotoa löytyvää rekvisiittaa ja luovuuttasi. Perheenjäsenetkin voivat halutessaan osallistua!
- Palauta valmis taidekuva tänne kansioon.
- Jos haluat, voit tehdä näitä useita tai samasta teoksesta esimerkiksi useamman eri version tai kuvasarjan, johon sisältyy merkityksiä.
- Jos haluat, voit jakaa oman teoksesi somessa #karanteenitaidetta

Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli (1903) kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmaan.
Hugo Simberg Haavoittunut enkeli (1903)

Satakunnan pelastuslaitoksen työntekijät tekivät kipeän todellisen mukaelman Hugo Simbergin teoksesta.
Satakunnan pelastuslaitoksen taidemukaelma

Linkkejä… SILTA


Pomarkun yhteiskoulun Satu-Sisko Lähteenmäki (9.lk) teki tämän korona-aiheisen
Huuto-maalauksen mukaelman luovan ilmaisun tunnilla huhtikuussa 2020.


 Da Vincin klassikkoteos Mona Lisa inspiroi monia karanteenitaide-haasteeseen osallistuneita, myös Katja Hynnistä.

LUKUTAIDON VASTAUS: Humiseva harju

Määräaika:
Jukola 5, s.106-107 tehtävä 2: Analysoi Humiseva harju -romaanin (1847) katkelman romanttisia ja realistisia piirteitä.
Muista tekstianalyysin ketju HEP -> havainto, esimerkki, päätelmä.
Sopiva pituus noin 2500 merkkiä.
Palautus torstaiaamuun mennessä.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

REALISMI

Tehtävät tunneille
ke 6.5. ja to 7.5.


TOIMI NÄIN:

1. Lue oppikirjatekstit, silmäile kuvat ja tutustu kirjallisuusnäytteisiin Jukola 5 s. 71-84.

2. VALOKUVATEHTÄVÄ s.72 teht.1
Tehtävässä pitää kuvata valokuva tai valokuvasarja, jossa tuot esiin jonkin nuoren elämään liittyvän epäkohdan. Mieti ja suunnittele, toteuta. Pyri vetoavaan, realistiseen kuvaukseen. Lähetä kuva/kuvat omaan palautuskansioonsa.

3. UKKO GORIOT -romaanin katkelman analysointi s.75, teht.1.
Vastaa tarkasti ja monipuolisesti (anna esimerkkejä havaintojesi tueksi) tehtäviin a-d ja lähetä vastauksesi omaan palautuskansioon.

4. KIRJE ISOISÄLLE -novelli realistisessa kontekstissa
Vastaa tarkasti ja monipuolisesti (anna esimerkkejä havaintojesi tueksi) tehtäviin a-d ja lähetä vastauksesi omaan palautuskansioon. 

5. Valitse parin kanssa jompikumpi näytelmäkatkemista Minna Canthin TYÖMIEHEN VAIMO (s.80, teht.1) tai Henrik Ibsenin NUKKEKOTI (s.82, teht.2). Lukekaa näytelmäkatkelma parin kanssa ääneen ja tehkää tarkasti siihen liittyvät tehtävät. Jos sinun on helpompi tehdä tehtävä yksin, lue kuitenkin repliikit ääneen. Sinun on paljon helpompi analysoida tekstiä, kun herätät mielessäsi dialogin eloon. Lukukaveriksi käy myös joku perheenjäsenistäsi.

VALOKUVA tai VALOKUVASARJA

Määräaika:
Teht. 1, s.72
Huom! Tämä on ryhmäpalautuskansio, eli pääsette katsomaan toistenne teokset. Muut palautuskansiot ovat vain opettajan nähtävillä.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

UKKO GORIOT -romaanikatkelma

Määräaika:
Teht. 1 a-d, s.75
MALLIVASTAUS
1. a. Katkelman miljöönä toimiva täysihoitola kuvataan katkelmassa
huonokuntoiseksi ja huonosti hoidetuksi. Kuvailussa hyödynnetään näkö- (esim. r. 15
eteenpäin), haju- (esim. r. 3) ja tuntoaistia (r. 4).
b. Katkelmassa on kaikkitietävä kertoja, josta ei selviä katkelman avulla muuta kuin
tämän suhtautuminen miljööseen. Suhtautuminen miljööseen ja sitä asuttaviin
henkilöihin vaikuttaa katkelman perusteella hyvin negatiiviselta ja ikään kuin sormea
heristelevältä.
c. Katkelmassa pyritään realismille tyypilliseen tapaan nostamaan esiin yhteiskunnan
epäkohtia tarkan ja yksityiskohtaisen ympäristön kuvauksen avulla.
d. Katkelmaa on vaikea pitää objektiivisena ainakaan siinä mielessä, että kertojan
kuvaamiseen käyttämät sananvalinnat eivät monessa kohtaa ole neutraaleja, vaan
pikemminkin värikkään negatiivisia. Kertojalla on selvästi tietty näkökulma tai asenne
miljöötä kohtaan.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

KIRJE ISOISÄLLE

Määräaika:
s.76 teht.3 a-d
MALLIVASTAUS
3. a. Juonen käännekohtana voi pitää sitä, kun Vanka kirjoittaa kirjeen osoitteeksi
pelkästään isoisänsä nimen.
b. Novellin kerronta fokalisoituu Vankan muistoihin, joita kuvataan
preesensmuodossa, vaikka teksti on muuten kirjoitettu imperfektissä. Muistojen
kuvaukset voi tulkita takaumiksi mutta myös päähenkilön näkökulmasta
fokalisoiduksi muistelun kuvaukseksi.
c. Novellissa kuvataan hyvin yksityiskohtaisesti miljöötä ja henkilöitä, jotka edustavat
yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia. Tekstissä nousee esiin selkeä
yhteiskunnallinen epäkohta, lapsityövoiman hyväksikäyttö ja lasten huono kohtelu.
d. Novellin teemat liittyvät suoraan realismin kontekstiin, sillä ne tulevat esiin
epäkohtien kuvauksessa: lapsityövoima, lasten huono kohtelu, koulutuksen puutteen
seuraukset (kirjeen lähettämiseen liittyvä virhe), toisaalta myös perheen tärkeys
ihmiselle ja varsinkin nuorelle ovat kaikki novellin keskeisiä teemoja.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

TYÖMIEHEN VAIMO TAI NUKKEKOTI (PARITYÖ)

Määräaika:
teht. 1 s.80 tai teht. 2 s.82
MALLIVASTAUS:
Sivu 80
1.a. Risto on valinnut vaimonsa pelkästään taloudellisin perustein, kuten käy ilmi
riveillä 21–23: ”Tottahan Johanna toista on kuin Kerttu, jolla tyttöparalla ei ole kunnon
hamettakaan, saatikka sitten rahoja pankissa niin kuin tällä.”
b. Johannan ystävistä Katri, Lotta, Laura ja Leena-Kaisa suhtautuvat ajatukseen
erosta torjuen ja perustelevat sitä vetoamalla kristillisiin arvoihin ja yhteiskunnan
normeihin. Ystävistä ainoastaan Vappu (Leena-Kaisan sanoin ”maailman lapsi”) on
sitä mieltä, että Johannan pitäisi jättää miehensä, jos hän ei luota tähän.
c. Johanna päätyy pysymään yhdessä Riston kanssa, koska hänestä eroaminen olisi
syntiä.
d. Tekstin henkilöiden käsitykset antavat kuvan avioliitosta pyhänä liittona, jossa
mies on perheen pää ja nainen tämän alamainen. Toisaalta Riston petollisuus sekä
Johannan ja Vapun suhtautuminen avioliittoon esittävät avioliiton myös voimakkaan
kriittisessä valossa.

Sivu 82
2. a. Katkelman perusteella Noran ja Helmerin välit vaikuttavat toisaalta lämpimiltä,
toisaalta Helmer vaikuttaa suhtautuvan Noraan hieman kuin lapseen. Hän
esimerkiksi puhuttelee tätä leivoseksi, oravaiseksi, pikku tuhlariksi, pikku Noraksi ja
pikku veitikaksi. Nora vastaa omalta osaltaan tähän suhtautumistapaan katkelman
alkupuolella, mutta muuttuu hetkittäin vakavammaksi.
b. Katkelman perusteella mies on perheen elättäjä ja hankkii perheen käytössä
olevat varat. Myös rahankäyttö on miehen hallinnassa eikä naisella ole siihen
päätösvaltaa, vaikka jonkinlaista vaikutusvaltaa olisikin.
c. Katkelman perusteella naisen asema avioliitossa on noudattaa miestä. Mies voi
helposti kyseenalaistaa naisen päätökset ja valinnat yhteisten asioiden kuten rahaasioiden osalta, koska mies vastaa taloudesta. Naisen asema on näin taloudellisesti
epäitsenäinen. Katkelman perusteella naista kohdellaan ikään kuin vähemmän
asioita ymmärtävänä kuin miestä.
d. Ei mallivastausta.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tiistain 5.5. tehtävät /ROMANTIIKKA

Määräaika:
Opiskele oppikirjatekstit, lue kirjallisuusnäytteet ja palauta s.65 teht.1 ja s.68 teht.2
MALLIVASTAUKSET
s.65 teht.1
Sivu 65
1. a. A. Runon puhetilanne on rakkauden kohteen ylistävää kuvausta eräänlaisen
toiveen muodossa.
B. Runon puhetilanne on ensin puhujan sydämen kuvausta. Tämän jälkeen runon
puhuja puhuttelee joko itseään tai toista osapuolta.
C. Runon puhetilanne on kertova: runon puhuja kertoo menneisyydessä
tapahtuneesta rakastumisestaan Annabel Leehen sekä tämä kuolemasta. Runon
lopussa puhuja vaihtaa aikamuodon preesensiin ja kuvaa sen, miten hän tulee
”hautaasi nukkumaan”.
D. Runon puhetilanne on aluksi Doon-joen ja puhujan tunteiden kuvausta, mutta se
yhtyy runon puolivaiheilla muisteluun runon puhujan menneisyydestä.
E. Runon puhetilanne kertoo runon puhujan menneisyydestä ja kuvaa samalla sitä,
miten ”lemmenuni” muuttuu lauluksi.
b. A. Runon puhuja kuvaa itseään omien toiveidensa kautta. Tämä suhtautuu
rakkauteen kahden elämän yhtymisenä toisiinsa. Runon puhuja näkee tässä
rakkaussuhteessa itsensä kuitenkin myös vähäisempänä.
B. Runon puhuja kuvailee tunteitaan rakkaan saapumiseen liittyen erilaisten
metaforien avulla. Rakkauteen puhuja näyttää suhtautuen ylistävästi ja odottavasti.
C. Runon puhuja kuvaa ennen kaikkea rakkautensa kohdetta, Annabel Leeta. Omaa
rakkauteensa tätä kohtaan puhuja suhtautuu niin suurena asiana, että se ylittää
kuolemankin.
D. Runon puhuja kuvaa omia surun, nostalgian ja pettymyksen tunteitaan miljöön
välityksellä. Puhujan suhtautuminen rakkauteen näkyy juuri näissä tunteissa, vaikka
toisaalta miljöön ja rakkauden kuvausten limittyminen tuo esiin myös puhujan
arvostavaa suhtautumista rakkauteen.
E. Runon puhuja kuvaa runossa tunteitaan ja suhtautumistaan lemmenuneensa sekä
sen innoittamana tekemäänsä laulua/runoa.
c. A. Runossa rakkautta kuvataan kahden ihmisen elämien sulautumisena ja
jonkinlaisena antautumisena rakkauden toiselle osapuolelle.
B. Runossa kuvataan rakkauden kohteen saapumisen tuottamaa ilon tunnetta.
C. Runossa kuvataan rakkauden syntymistä, rakastetun menettämistä ja kuoleman
yli kestävää rakkautta.
D. Runon näkökulma rakkauteen on menetetyssä rakkaudessa, jonka puhujan
kuvailema miljöö tuo mieleen. Miljöö symboloi niin rakkautta kuin sen
menettämistäkin.
E. Runon näkökulma rakkauteen on siinä, miten rakkaus voi innoittaa myös
taiteellista luovuutta rakkauslaulun muodossa.
d. Kaikista runoista löytyy kohosteisia, tunteikkaita sananvalintoja, jotka kuvaavat
rakkauden luonnetta. Alla muita huomioita runojen kielen keinoista:
A. Runon keskeisiä kielen keinoja ovat mm. sanojen toisto (kuvaa rakastavaisten
välistä yhteyttä), toistuva konditionaalin käyttö, joka vahvistaa kuvaa puhujan
toiveista ja huudahdukset, jotka vahvistavat tunteiden ja toiveiden voimakkuutta.
B. Runon keskeisiä kielen keinoja ovat mm. sydäntä kuvaavat luonto- ja
eläinmetaforat sekä puhuttelut, joiden voi ajatella kohdistuvan esimerkiksi puhujaan
itseensä tai rakkauden kohteeseen.
C. Runon keskeisiä kielen keinoja ovat mm. lauserakenteiden, ilmaisujen ja sanojen
toisto sekä erilaiset metaforat kuolemasta (tuuli, kuu, yö). Enkeli-, demoni- ja
serafihahmoja voi ylipäänsä pitää metaforisina tai symbolisina hahmoina.
D. Runon keskeisiä kielen keinoja ovat mm. miljööseen kohdistuva puhuttelu, jolla
sitä nostetaan esiin, oi-sanan toisto, joka vahvistaa puhujan tunteikasta mielentilaa
sekä huutomerkkien käyttö.
E. Runon keskeisiä kielen keinoja ovat mm. erilaiset rakkauteen liittyvät
sananvalinnat (lemmenunia, lemmentuli, haavekuva) sekä rakkauden hyviä ja
varjopuolia kuvaavat metaforat (resedat, myrtit, kalmanyrtit).
e. A. Runoa voi pitää varsin vapaamittaisena rakenteeltaan. Säkeistöt on jaettu niin,
että jokainen laajentaa ensimmäisen säkeistön teemaa. Runo sisältää useita
säkeenylityksiä sekä heikkoja loppusointuja.
B. Runo on selkeän mitallinen ja sisältää loppusointuja. Se on jaettu kahteen
samanpituiseen säkeistöön.
C. Runo on selkeän mitallinen ja sisältää loppusointuja. Runosta voi tunnistaa myös
alkusointuisuutta ja äännemaalailua, jotka vahvistavat edelleen runon rytmiä. Runo
on jaettu kuuteen säkeistöön, joista neljä sisältää kuusi säettä. Kolmas ja kuudes
säkeistö ovat kahdeksansäkeisiä, mikä sopii siihen, että ne sisältävät runon
kertomuksen kannalta keskeisimmät kohdat.
D. Runoa ei ole jaettu useampaan säkeistöön, vaan tärkein rakenteellinen piirre ovat
toistuvat loppusoinnut. Runossa on joitakin säkeenylityksiä.
E. Runo on selkeän mitallinen. Se on jaettu kolmeen nelisäkeiseen säkeistöön ja se
sisältää useita säkeenylityksiä. Runossa on paljon loppusointuja sekä joitakin
alkusointuja.
f. A. Runossa rakkaus rinnastuu elämään ylipäänsä: rakkaus on koko elämän
jakamista, kahden elämän tulemista yhdeksi.
B. Runossa rakkaus rinnastuu metaforien kautta luontoon ja eläimiin, ja sitä
kutsutaan myös elämän syntymäpäiväksi, siis elämän juhlaksi tai jonkinlaiseksi
aluksi.
C. Rakkaus rinnastuu runossa kuolemaan ja tuonpuoleiseen (se saa serafitkin
kadehtimaan, enkelit ja demonitkaan eivät voi erottaa rakastettuja) ja asettuu näin
tietyssä mielessä vastakkain elämän kanssa: rakkaus on elämää suurempaa,
suurempaa kuin kenenkään muun rakkaus ja jopa suurempaa kuin ilo
tuonpuoleisessakaan (enkelien ilo).
D. Rakkaus rinnastuu runossa kauniiseen luontoon joen rantojen kautta. Toisaalta
kuusaman piikit kuvaavat myös menetettyä rakkautta.
E. Rakkaus rinnastuu runossa siitä innoituksensa saaneeseen taiteeseen. Laulun
avulla rakkauden voi ajatella näin jatkavan elämäänsä.
g. Kaikkia runoja yhdistää se, että runot keskittyvät romantiikalle tyypilliseen tapaan
voimakkaasti yksilön subjektiiviseen kokemukseen lyyrisen minän kautta.
A. Rakkaus tunteena on puhujalle romantiikalle tyypillisen tapaan koko elämää
koskeva asia, ei pelkkä käytännön kysymys.
B. Rakkaus tunteena on puhujalle romantiikalle tyypillisen tapaan koko elämää
koskeva asia, ei pelkkä käytännön kysymys.
C. Rakkaus tunteena on puhujalle romantiikalle tyypillisen tapaan koko elämää
koskeva asia, ei pelkkä käytännön kysymys. Lisäksi runo sisältä ns.
kauhuromantiikalle tai gotiikalle tyypillistä kuvastoa kuten kuun, yön ja kuoleman.
D. Runossa tyypillinen romantiikan piirre on luonnon nostaminen merkittäväksi
tunteiden herättäjäksi rakkauden kaltaisen voimakkaan tunteen rinnalle.
E. Runossa tyypillinen romantiikan piirre on myös se, että taiteen innoittajaksi
ajatellaan nimenomaan taiteilijan tunteet ja mielikuvitus.

s.68 teht.2
2. a. Paavo on köyhä mutta ahkera, työtä pelkäämätön raataja ja Jumalaan
viimeiseen asti luottava mies. Paavo on myös solidaarinen, sillä hän haluaa antaa
pitkään odotetusta sadostaan puolet satonsa menettäneelle naapurilleen. Vaimo sen
sijaan on lannistumaisillaan vastoinkäymisten edessä ja ehdottaa tilalta lähtöä. Hän
kokee Jumalan hylänneen heidät, mutta kuitenkin tekee niin kuin Paavo tahtoo.
Paavo kuvataan perheensä viisaaksi päätöksentekijäksi, vaimo kuuliaiseksi
kumppaniksi.
b. Toistolla kuvataan kovien olosuhteiden jatkuvuutta ja pitkää kestoa. Toisaalta
myös kuvataan vaimon ja Paavon yhteiselon kestävyyttä.
c. Paavo kuvataan sinnikkäänä suomalaisena, joka ei taivu vastoinkäymisten
edessä. Hän on ideaalinen Suomen kansan edustaja. Suomen olot kuvataan koviksi
(nälkä, tulvat, raekuurot, halla), mutta sisulla ja kärsivällisyydellä ne voitetaan.
d. Ei mallivastausta.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Robinsonadit: ke 29.4. ja to 30.4. tehtävät

Tee yksin tai parin kanssa tehtävät s.60-61 t.2, 3, 4, 5

TEHTÄVÄ 2 s.60, TEHTÄVÄ 4 s.61, TEHTÄVÄ 5 s.61

Teht. 2, Emile
Teht. 4, Seitsemän veljestä
Teht. 5, Kehityskertomus omasta lukio-opiskelustasi
MALLIVASTAUKSET:
Sivu 60
2. a. Robinson oppii tekemällä, kokemuksen ja käytännön elämän kautta, ei
lukemalla asiasta kirjoista. Hän tekee päätelmänsä itsenäisesti ilman muiden apuja.
b.–c. Ei mallivastausta.
Sivu 61
4. a. Katkelma on Aapon monologi, yksinpuhelu, joka myös muistuttaa rukousta.
Monologeja on tyypillisesti ennemminkin draamateksteissä kuin romaaneissa.
b. Tärkeimmät tapahtumat ovat Impivaaraan lähteminen, ensimmäisen talon
palaminen, toisen rakentaminen, Hiidenkivelle joutuminen, viinan juonti ja sen
juomisesta luopuminen, kuritus Tammiston kartanolla ja sen jälkeinen toimeen
tarttuminen. Tapahtumat ovat viisastuttaneet veljeksiä, ja katkelman alku ja loppu
viittaavat siihen, että heidän tilanteensa on nyt kaikin puolin kunniallinen ja hyvä
myös koko yhteisön silmissä.
c. Esimerkiksi veljeksiin viitataan ”sudenpenikoina” (metafora), kun he ovat vielä
tietämättömiä ja vastuuttomia poikasia. Lopuksi he ”notkistavat niiden [monen
puuhan ja ahdingon] niskat” (personifiointi) eikä heidän elämänsä ”alus [– –]
vaipunutkaan haaksirikkoon” (metafora).
d. Tekstin sävyä voi pitää vakavana, hartaana ja uskonnollisena. Aapo pitää
eräänlaisen kiitosrukouksen, koska veljekset kykenevät monen koettelemuksen
jälkeen palaamaan onnistuneesti kotikonnuilleen.
5. Ei mallivastausta.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Torstain 23.4. ja tiistain 28.4. tehtävät

DECAMERONE:
s.40 teht. 4 ja 5

4. a. Novellissa on kaikkitietävä kertoja. Hän on tarinan ulkopuolinen ja tietää eri
henkilöhahmojen ajatuksia.
b. Novelli kertoo kauppias Rinaldo d’Astista, joka on palaamassa työasioilta
Bolognasta. Matkalla hän törmää maantierosvoihin, jotka aikovat ryöstää hänet mutta
jotka kuitenkin aluksi teeskentelevät olevansa ystäviä. Rinaldolla on mukanaan yksi
palvelija.
c. Riveillä 9–11 ennakoidaan tulevaa ryöstöä, riveillä 45–47 Rinaldo kertoo
rukoilevansa pyhältä Julianukselta hyvää yösijaa, mutta rosvot ennakoivat, että näin
ei tule seuraavana yönä käymään, koska tulossa ryöstö. Kaikki viittaukset
Julianukseen (myös r. 102) antavat lukijan odottaa, että jatkossakin puhutaan
Rinaldon yösijasta. Novellin lopussa Rinaldo kiittää Julianusta.
d. Keskeisenä käännekohtana voi pitää sitä, kun leski huomaa Rinaldon ja päästää
hänet sisälle. Siitä toiminnan suunta kääntyy Rinaldolle myönteiseksi (r. 139–141).
5. a. Henkilöhahmot uskovat Jumalaan ja rukoilevat apua pyhimyksiltä. Miljöönä on
Castel Guigliemo, ja siitä mainitaan kaupungin muurit, jotka suljetaan pimeän tultua.
Tällaiset muurit ovat usein keskiajalla rakennettuja. Kauppias ja rosvot liikkuvat
ratsain, mikä sopii joihinkin muihinkin ajankohtiin. Myös Rinaldon sukkanauhoista voi
päätellä, että eletään melko etäistä historiallista aikakautta. Rosvot teloitetaan
hetimmiten hirsipuussa.
b. Yhteiskunta jakautuu säätyihin, koska mainitaan aristokratiaa (markiisi Azzo),
jonkinlaista keski- tai ylempää luokkaa (kauppias Rinaldo d’Asti), palvelijoita ja
maantierosvoja. Rinaldo mainitsee lesken olevan ”säätyläisnainen”. Markiisi kuitenkin
pitää leskeä ”yllä omaan laskuunsa”, mikä kertoo patriarkaalisesta yhteiskunnasta ja
kenties siitä, että lesken asema olisi ilman kyseistä järjestelyä kehno. Talot ovat
palaneet poroksi sodassa, ja kaupungin ympärille on rakennettu muurit, mikä kielii
turvattomuudesta.
c. Kertomuksesta voi hahmottaa kauppiasluokan, rosvojen muodostaman
”alamaailman”, yläluokan omat piirit ja keskiaikaisen kaupungin muodostaman
yhteisön.
d. Ihmisen kannattaa luottaa Jumalaan ja pyhimyksiinsä – paha saa siten palkkansa.
e. Uskonto on osa jokapäiväistä elämää, johon kuuluvat esimerkiksi säännöllinen
rukoileminen ja pyhimyksiin turvautuminen. Uskonto ei kuitenkaan ole este maallisiin
iloihin, kuten hyvästä ruuasta nauttimiseen tai satunnaiseen seksuaaliseen
kanssakäymiseen.
f. Danten tekstissä todetaan ihmisten joutuneen helvettiin, koska he olivat
syyllistyneet ”lihan syntiin”. Decameronen kertomuksessa satunnaiseen
seksuaaliseen suhteeseen suhtaudutaan avoimesti. Dante kuvaa synnin teon
tuottamia kauhuja, Boccaccio taas kuvaa nautinnon kuuluvan uskontoon. Boccaccio
ei kuvaa ihmistä syntisenä ja siksi tuomittavana.

KARNEVALISMI:
s.46 teht.1
s.48 teht. 3 
s. 50 teht.4

s.46
1. a. Katkelman aiheena on oppineen eliitin puhetavan kommentointi. Siihen
suhtaudutaan kriittisesti ja ironisesti.
b. Tekstin keskeisiä sävyjä ovat limousinelaisen ylioppilaan latinankielisiä termejä
vilisevä ja näin sävyltään esimerkiksi ylvästelevä tai ylimielinen kieli. Toisaalta
Pantagruelin kieli katkelmassa on sävyltään karkeaa ja jopa aggressiivista.
c. Tekstin tyyliin vahvimmin vaikuttavia kielen keinoja ovat sanatasolla repliikkien
puhekieliset ja vierasperäiset sananvalinnat ja niiden tekstiin synnyttämät keskenään
vastakohtaiset sävyt. Ylioppilaan repliikkien valtavan pitkät virkkeet ovat tärkeä
lausetason keino. Tekstin tasolla eräs tärkeä tyylikeino on ylioppilaan ja Pantagruelin
vastakkainasettelu repliikkien pituudessa ja niiden sävyssä.
d. Karnevalismi näkyy siinä, että oppineen eliitin käyttämä kieli osoitetaan
käsittämättömäksi ja suositaan ”tavallista puheenpartta” – hierarkiassa ylemmäksi
katsottu alennetaan. Toinen piirre löytyy karnevalismiin liitetystä groteskista
kuvastosta: limousinelaisylioppilaalle tulee ”vetelät” housuun, koska hän pelästyy
Pantagruelin reaktiota.

Sivu 48
2. a, c.–d. Ei mallivastauksia.
b. Vallankäyttäjän voivat tehdä naurunalaiseksi esimerkiksi taiteilijat
(sarjakuvapiirtäjät, kirjailijat, muusikot, kuvataiteilijat ym.), näyttelijät, vloggaajat ja
bloggaajat.
3. a. Don Quijote esitetään itseensä uskovana, rohkeana ja uhoavana taistelijana,
joka ei pelkää taistella vääryyttä vastaan (r. 46–50; 54–55), vaikka vastus olisikin
ylivoimainen. Hänet kuvataan siksi myös hieman tyhmänrohkeaksi. Hän vain
kuvittelee olevansa ritari. Hävittyään taistelun heti kättelyssä hän alentaa vastustajat
roskaväeksi, joita vastaan hänen ei jatkossa pidä alentua taistelemaan – se olkoon
Sancho Panzan tehtävä. Quijote on ylpeä ”ritariudestaan” (r. 103–105), ja Sancho
palvelijan roolissa hoitaa ritarisäätyyn kuulumattomat vastustajat (r. 110–113).
Sancho on uskollinen isännälleen, vaikka hän ymmärtääkin Quijoten
tyhmänrohkeuden (esim. r. 56–58).
b. Karnevalismi ilmenee yhteiskuntaluokkien kuvauksessa. Ylhäinen ritariluokka
näyttäytyy heikkona, epäsankarillisena ja huvittavana, sillä Quijote ei lopulta vastaa
käsitystä urhoollisesta, ylväästä, jalosta ja viisaasta ritarista. Sen sijaan palvelijalla,
Sancho Panzalla, on tilannetajua ja maalaisjärkeä. Hierarkiat käännetään siis
ylösalaisin.

Sivu 50
4. a. Analyysissa on nostettu huumorin keinoista esiin henkilöiden asema,
sivistyssanojen ja puhekielen käyttö repliikeissä sekä fyysinen huumori.
b. Aineistoja on vertailtu analyysissa jokaisen huumorin keinon osalta, välillä
samassa kappaleessa ja välillä eri kappaleissa.
c. Otsikko liittyy analyysin keskeiseen kohteeseen eli katkelmien karnevalistisuuteen.
Toisaalta otsikosta ei käy tarkemmin ilmi katkelmien huumorin keinoja.
d. Analyysin puutteena voi pitää esimerkiksi sitä, että otsikko jää hiukan
epämääräiseksi. Puutteena voi pitää myös sitä, että katkelmien huumorin keinot
keskittyvät liikaa sana- ja tekstin tasolle eikä lausetasoa huomioida riittävästi.

LUKUPIIRIT

Päättäkää yhdessä lukupiiriryhmä. Ilmoita teos, jonka luet. Kerro, mihin tyylisuuntaan tai teemaan oma kirjasi/ryhmänne kirjat kuuluvat.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

KESKIAJAN KIRJALLISUUS /DANTEN HELVETTI

1. Lue Jukola 5 -kirjasta kappale Kirjallisuus puhuu yhteisöstä s. 36-38.
2. Tee tehtävä 1a-c s.38.
3. Katso video (kesto 8.40) https://www.youtube.com/watch?v=EE5ihycCq54 
ja tee tehtävä 2 s.38.
4. Suunnitelkaa kuvitteellinen nykypäivän helvetti Danten hengessä. Palautus kansioon!

ANTIIKISTA RENESSANSSIIN, ryhmätyöt 15.4.

Tehdään ryhmän/parin kanssa tehtävät s.28 teht. 1, s.31 teht. 1, s.32 teht. 2, s.32 teht. 3 ja 4.

Kiirastorstain tehtävät

Tyyliä erittelemään

Lue Jukola 5 opetusteksti s.21-23 ja tee tehtävät 1-4. Jokaiselle tekstille ja tehtävälle on oma palautuskansio.

Rästit ja puuttuvat työt!

Tähän kansioon voit palauttaa sellaiset tehtävt, jotka syystä tai toisesta eivät ole ehtineet jo sulkeutuneisiin kansioihin. Ope etsii puuttuvia täältä.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kuvat kirjeprojektista

Määräaika:

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.